Digisti Live – tapahtumien uusi aikakausi -hankkeeseemme osallistuu tämän kevään aikana kahdeksan yritystä, joiden uusissa palveluissa videot ja kameran välityksellä esiintyminen ovat merkittävässä roolissa. Esimerkiksi Ikitaival Oy kehittää hankkeessamme palvelumuotoilun verkkovalmennuksia ja Kaljupete digitaalisia suoelämyksiä.

Palvelun tuottajille videolla esiintyminen on usein jännittävää: miten tuoda esille keskeinen sanoma ja tukea haluamaansa sanomaa myös visuaalisesti? Nämä kysymykset pohdituttivat myös hankkeessamme mukana olevia yrityksiä, kun he alkoivat toteuttaa uusien palvelujen kokeilujaan.

Kamera ‒ kauhun lähde vai kiva kaveri?

Lähdimme hakemaan iloa ja rentoutta kameran kanssa työskentelyyn Simo Routarinteen ohjaamina. Tavoitteena oli löytää läsnäoleva esiintyjäminä, joka pelkällä viestinnällään kutsuu vuorovaikutukseen. Läsnäolon viestimisessä Simo käytti avaintekniikkana verhot auki – verhot kiinni -ajattelua. Kun olemme kiinnostuneita, uteliaita, luottavaisia ja ystävällisessä seurassa, silmämme tuikkivat ja ovat eloisasti avoimet ‒ ja sivutuotteena saatamme spontaanisti hymyilläkin. Ilmeettömät, marmorikuulamaiset reagoimattomat silmät puolestaan viestivät, ettei asia kauheasti innosta.

Meillä on myös olettamuksia, miltä asiantuntijan tulisi näyttää ja kuulostaa. Huomasimme harjoitusten avulla, että kun laitamme päälle asiantuntijan ‒ tai sen miltä kuvittelemme asiantuntijan näyttävän ‒ lopputuloksena on helposti pönäkkä ja etäinen vaikutelma. Kun taas olimme parhaan mahdollisen yleisön roolissa, tsemppasimme toisiamme, hymyilimme ja elehdimme. Oivalluksia alkoi syntyä: verhot auki -tyyppi on paljon samaistuttavampi ja kiinnostavampi esiintyjä ‒ ja yleisöllä on suuri merkitys yhteyden syntymisessä.

Kokeiluja kameran kanssa ‒ kamerakammosta kamerahalailuun

Studiossa yleisön puute näkyy pienenä epävarmuutena; kenelle oikein puhumme ja mihin suuntaan pitäisi katsoa? Simo ehdottikin, että kannattaa ottaa yleisöä mukaan eikä vaan mitä tahansa kuuntelijoita, vaan sitä parasta mahdollista yleisöä. Toinen mietityttävä asia on, että missä ja miten ovat kädet? Siinä taas voi auttaa, että ottaa itselleen luonnollisen asennon eli voit hyvin istua, seisoa tai kävelläkin. Lisäksi kannattaa huomioida, että kun tehdään ennalta purkitettuja videoita, esiintyjän ei todellakaan tarvitse näkyä koko aikaa, vaan voidaan käyttää esitysmateriaalia, kuvituskuvaa tai muuta videoitua materiaalia.

Rakensimme kokeiluja varten studion, jossa me muut osallistujat toimimme loistavana yleisönä: kuuntelimme aktiivisesti, hymyilimme ja hurrasimme esityksille. Kokeilujen välissä annoimme myönteistä palautetta ja rakentavia ehdotuksia. AV-asiantuntijamme Kristiina Marttinen heittäytyi myös työpajaan sekä huolehti kokeilujemme kuvauksesta ja tekniikasta. Kuvaajalla on iso merkitys tunnelman luojana ja usein myös ainoana yleisönä.

Näiden kokeilujen jälkeen yrittäjät lähtivät uudella asenteella laatimaan palvelukokeilujen käsikirjoituksia. Toiminnallinen oppiminen tuotti jälleen myös hienoja lopputuotoksia eli videoita, jotka olivat täynnä energiaa ja läsnäoloa. Tässä opit kiteytettynä:

1. Verhot auki – kohtaa ja kutsu yleisöäsi kehonkielelläsi
2. Tiedosta omat käsityksesi vaikutelman luomisesta – ja ravista voimakkaasti
3. Kokeile rohkeasti erilaisia, sinulle sopivia toteutuksia
4. Ota loistava yleisö mukaan kuvauksiin – jos ei muuten niin ainakin mielikuvana kameran taakse