Erityisesti maahanmuuttajataustaisten ammattiin opiskelevien vaikeudet ovat nousseet esille viime aikoina. Karvin julkaisun (2019) mukaan maahanmuuttajataustaisten nuorten osaaminen Suomessa on suhteellisen heikkoa verrattuna muuhun Eurooppaan ja OECD-maihin. Haasteina ovat nuorten osaamisen taso, koulutukselliset siirtymät ja toisen asteen opintojen loppuun saattaminen.

Monien maahanmuuttajanuorten oppimistulokset jäävät kantaväestön oppijoiden tuloksia heikommiksi. Erityisen ongelmallinen tilanne on perusopetuksen loppuvaiheessa maahan tulleilla nuorilla, joilla on heikko ja rikkonainen koulunkäyntitausta.

Päivi Lyhykäinen, OAJ:n erityisasiantuntija tuo myös esille YLE:n uutisissa (4.7.2020), että opiskelijan taustalla on vaikutus siihen, mihin suuntaan häntä ohjataan opinnoissa. Opinto-ohjaajat tai muut opetus- ja ohjaushenkilöstön edustajat suosittelevat esimerkiksi maahanmuuttajataustaisille naisopiskelijoille usein hoiva-alaa koulutustaustasta, työkokemuksesta ja kiinnostuksista huolimatta.

Usein maahanmuuttajaopiskelijaa ei myöskään rohkaista jatkamaan opintoja lukiossa tai yliopistossa, sillä oletetaan, etteivät tiedot ja taidot riitä siihen. Euroopan komission raportissa (2019) todetaankin, että muualla kuin Suomessa syntyneistä korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli vuonna 2017 vain 27 prosenttia eli paljon vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Kasvavaan kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden haasteeseen on vastattava

Kieli- ja kulttuuritietoisuus on tärkeä osa opettajan ammattitaitoa, sillä opiskelija-aines on moninaistunut ja erilaiset oppimisen haasteet ovat lisääntyneet (Arola & Seppä 2019).

Samassa opiskelijaryhmässä saattaa olla maahanmuuttaja, joka on juuri saavuttanut suomen kielen perustason, Suomessa varttunut opiskelija, jolla on heikot oppimisvalmiudet ja alan vaihtaja, jolle ammattikieli on täysin uutta. On kaikkien opiskelijoiden etu, että opettaja tiedostaa kielen – ja kulttuuritaustan merkityksen opitun asian sisäistämisessä, uuteen kulttuuriin ja ammattiin sosiaalistumisessa sekä identiteetin kehittymisessä.

Kasvavaan kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden haasteeseen kykenevät parhaiten vastaamaan opettajat, joilla itsellään on erilaista kieli- ja kulttuuritaustaa ja jotka ovat itse käyneet läpi integroitumisprosessin uudessa maassa. Tärkeää on myös, että opettajalla on käytössään kieli- ja kulttuuritietoisia opetusmenetelmiä kuten selkeäkieliset materiaalit, ohjeistukset sekä havaintomateriaalia.

Opettajaksi Suomeen -hankkeesta kieli- ja kulttuuritietoisia osaajia oppijoiden tueksi

Maahanmuuttajataustaisten oppijoiden osuus kouluissa ja oppilaitoksissa siis kasvaa ja tarve kieli- ja kulttuuritietoisista opettajista ja ohjaajista on suurempi kuin koskaan aiemmin.

OSU – Opettajaksi Suomeen hanke kouluttaa uusia ammattilaisia tähän tarpeeseen ja tarjoaa täydentäviä opintoja ulkomailta Suomeen muuttaneille opettajille. Koulutuksen avulla he saavat yleisen pedagogisen kelpoisuuden, jota tarvitaan opettajan työhön Suomessa. Koulutuksen tavoitteena on myös vahvistaa maahanmuuttajien osallisuutta ja edistää aktiivista kansalaisuutta.

Jokainen koulutettava suorittaa opetusharjoittelun ja perehtyy suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja oppimiskulttuuriin. Osallistujilta edellytetäänkin tämän vuoksi kohtuullista suomen kielen taitoa. Koulutuksen jälkeen he voivat hakea Opetushallitukselta lopullista rinnastamispäätöstä, joka antaa pätevyyden toimia opettajana Suomessa.

Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppijoiden koulutuspolkujen sujuvoittaminen ja opinnoissa eteneminen vaativat myös koulutuksen ja opetuksen järjestäjiltä strategiaa, jolla koulutukseen integroitumista kehitetään suunnitelmallisesti. Haaste on ajankohtainen varsinkin pääkaupunkiseudulla ja tulee olemaan varmasti esillä näkyvämmin myös Haaga-Helian toiminnassa.

Lähteet ja luettavaa aiheesta:

• Arola, T. & Seppä, M. 2019. Kielitietoisella ohjauksella vauhtia ammattikielen oppimiseen. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 10(1).
• Komission yksiköiden valmisteluasiakirja. Suomen maaraportti 2019. Oheisasiakirja. Talouspolitiikan EU-ohjausjakso 2019: rakenneuudistusten edistymisen arviointi, makrotalouden epätasapainojen ehkäisy ja korjaaminen ja asetuksen (EU) N:o1176/2011 nojalla tehtyjen perusteellisten tarkastelujen tulokset {COM(2019) 150 final}.
• Honkala, K. 2021. Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus ja ohjaus S2-tuetussa kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinnon koulutuksessa-tarkastelussa Luksian käytännöt. Tahdon töihin! Moniäänisiä näkökulmia maahanmuuttajien työllistymiseen. Haaga-Helia. 2022.
• Puukko, M.,Vuori, H., Kuukka, K. (toim.). 2019. Tiellä parempaan: Maahanmuuttajien koulutukseen integroitumisen hyviä käytäntöjä. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Kuva: www.shutterstock.com