Tulevaisuusajattelussa puhutaan usein megatrendeistä, trendeistä ja heikoista signaaleista. Tärkeämpää olisi kuitenkin puhua muutosvoimista (driver, driving forces). Kaikki muutosilmiöt ja signaalit eivät sellaisia ole.

Muutosvoimat analysoitava

Muutosvoimat ovat faktoreita, jotka suuntaavat yhteiskunnan päätöksentekoa ja valintoja tällä hetkellä, mutta joilla ei ole trendien tai megatrendin asemaa. Muutostekijät voivat olla myös kulloiseenkin aikaan ja tapoihin liittyviä pyrkimyksiä, perususkomuksia ja oletuksia. Niitä ei useinkaan ilmaista ääneen, mutta ei myöskään kyseenalaisteta. Mahdollinen kritiikki voidaan myös hiljentää.

Tyypillinen esimerkki liiketoiminnasta on alustatalous. Kyseessä on pidempään kestänyt muutostrendi, mutta joka on kehkeytynyt muutosvoimaksi vasta vähitellen Airbnb´n, Uberin ja Woltin vaikuttavuuden seurauksena. Yritysten taustalla olevia todellisia muutosvoimia sen sijaan ovat digitaalisuus ja teknologisten sovellusten kehittyminen ja käytön lisääntyminen.

Kaupallinen hyvinvointi (wellness), itsensä hoitaminen ja oman terveyden vaaliminen (self-care, selfness) ja urheilullisen vapaa-ajan (athleisure) suosion kasvu ovat trendejä, mutta eivät itsessään vielä muutosvoimia. Sen sijaan hyvinvoinnin arvostuksen ja arvonnousun taustalla on kaupallisena muutosvoimana terveys-, lääke-, ruoka- ja ravitsemusteollisuuden yhteinen kiinnostus kuluttajan hyvinvoinnin edistämisestä (Life Science).

Trendien ja signaalien havainnoiminen kyllä liittyy tulevaisuusajatteluun, mutta pohdintaa edeltää tulevaisuustietoisuus. Ensin pitää olla tietoinen, jotta voi aloittaa tulevaisuussuunnittelun ja kehittää tulevaisuusajatteluaan.

Ilmiöt on nähtävä systeemeinä

Yrityksissä tulevaisuustietoisuus näkyy aktiivisena ja toimintaa ohjaavana otteena. Liiketoimintastrategisesti onkin tärkeää ymmärtää niitä taustalla olevia muutosvoimia, jotka liikuttavat eri toimialojen ja kulutuskäyttäytymistä.

Tulevaisuustietoisuus johtaa systeemiajatteluun. Ei ole olemassa toisistaan irrallisia tapahtumia ja ilmiöitä. Tämän päivän liiketoiminta on seurausta tehdyistä päätöksistä ja myynneistä (esim. vanhat tunnusluvut ja tilastot). Tulevaisuuden liiketoiminta puolestaan rakentuu tämän päivän investoinneista ja valinnoista. Siksi tarkasteltava ilmiö tulee kuvata kokonaisena systeeminä ja järjestelmänä, jossa historia-, nyky- ja tulevaisuustieto sekä ratkaisut ovat vuorovaikutuksessa keskenään.

Kaikkea ei voi säilyttää yrityksen tulevaisuusajattelun varaan. Systeemiajattelu on sidoksissa yhteiskunnan, toimintaympäristön ja -kulttuurin muutokseen. Systeemisyys on aina holistista kaikki-vaikuttaa-kaikkeen – ajattelua. Toimintaympäristöllä tarkoitetaan esimerkiksi PESTEL-näkökulmat huomioivaa tilannetta, jossa toiminta tapahtuu. PESTEL-taulukon avulla pyritään selvittämään ne muutosvoimat, joilla on suurin vaikutus tulevaan.

Tulevaisuusajattelu on päätöksenteon väline

Muutosvoimat liittyvät läheisesti arvojen merkityksellisyyteen ja arvorationaalisuuteen. Ihmiset pyrkivät toimimaan siten, että arvojärjestelmä on ristiriidaton ja rationaalinen. Suurin osa ihmisistä pyrkii hyvyyteen oman arvojärjestelmänsä tasolla ja tekevät valintoja yhteiskunnallisesti arvostettavien normien mukaisesti. Idealistisen utopian rakentaminen perustuu myös rakentajan omiin arvoihin. Nämä arvot kytkeytyvät taas perususkomuksiin ja oletuksiin, joista puolestaan muutosvoimat nousevat.

Näin ollen tulevaisuustietoisuus nousee sekä omien että kulttuuristen arvojen ja uskomusten tunnistamisesta. Tulevaisuustietoisuudella ei kuitenkaan ole väliä, ellei niiden perusteella tehdä taktiikoita, strategioita ja toimintamalleja. Tulevaisuusajattelun viisaus onkin siinä, että se on päätöksenteon väline.

Pitää oivaltaa, mitkä ja miten menneen ajan ilmiöt elävät tässä hetkessä. Vasta tämän historiakatsauksen jälkeen voi alkaa rakentamaan ja/tai mielikuvittelemaan tulevaisuusvaihtoehtoja eli tulevaisuuksia.

Kuva: www.shutterstock.com