Tarvitseeko opiskelija valmiit tehtävät työpaikka-jaksolle? Entä jos opiskelijan tehtävänä onkin vain havainnointi ja työvälineenä oma työpäiväkirja ja ammattitaitovaatimukset?

Esimerkki päiväkodista: Opiskelija avustaa lapsia, kun pihalta siirrytään sisätiloihin. Lapset osaavat hienosti laittaa kenkänsä oikeille paikoille. Opiskelija ottaa kuvan lasten kenkärivistöistä ja toisen kuvan aikuisten kengistä, joita lojuu epämääräisiä kasoina levällään eteisen lattialla. Opiskelija näyttää kuvaa työpaikkaohjaajalleen ja avaa keskustelun aikuisten toiminnan merkityksestä. Keskustelu johtaa vähitellen yhteiseen ammatilliseen pohdintaan arvoista, toisten kunnioittamisesta ja resursseista.

Ammattitaitovaatimukset ohjaavat opiskelijan havaintoja ja toimintaa työpaikalla. Opiskelija rakentaa työpäiväkirjaansa ottamalla kuvia, kirjoittamalla selostuksia sekä liittämällä video- ja äänitiedostoja.

Työpäiväkirjan avulla voi oppia kaikki ammatillisesti tärkeät käsitteet, jos työpaikkaohjaaja ja ammatillinen opettaja sanoittavat oppimista. Kun opiskelija on liittänyt kuvan työpäiväkirjaan hetkestä, jossa hän on leikkinyt lattialla lasten kanssa legoilla ja dinosauruksilla, voi kuvaa tarkastella niin vuorovaikutuksen, ergonomian, kielen kehityksen kuin monen muunkin ammatillisen osa-alueen näkökulmasta.

Osaamista näytetään joka päivä

Työpäiväkirja auttaa ammatillista opettajaa kohdentamaan omaa opetusta ja ohjausta yksilöllisesti opiskelijan tarpeiden mukaisesti. Opettajan ammattitaitoa on tunnistaa opiskelijan osaaminen suhteessa ammattitaitovaatimuksiin ja ohjata opiskelija puuttuvan tiedon lähteille. Yhteisissä ohjauskeskusteluissa opiskelija ja työpaikkaohjaaja voivat sopia työtehtävistä, joissa opiskelija pääsee harjoittelemaan vielä kehittymässä olevia taitoja.

Tutkinnon tavoitteet ovat tärkeä työväline opiskelijan autonomian vahvistamisessa. Kun arkityössä tarvittavaa osaamista voi jatkuvasti peilata tutkintotavoitteissa vaadittavaan osaamiseen, muodostuu jokaisesta päivästä osa osaamisen näyttöä. Jatkuva elinikäinen oppiminen toteutuu käytännössä.

Kun ammatillinen opiskelija kirjaa päivittäin havaintoja omaan työpäiväkirjaansa, syntyy merkityksellistä oppimisen materiaalia, jota voi hyödyntää oppimisen syventämisessä. Myös suomen kielen taito vahvistuu, jos kyseessä on maahanmuuttajataustainen opiskelija.

Työpäiväkirjasta portfolioksi

Työpäiväkirjamerkinnöistä syntyy myös jatkuvan arvioinnin kohde. Toisin sanoen se, mikä ensin toimii oppimisen välineenä (työpäiväkirja), muuttuu vähitellen arvioinnin kohteeksi (osaamisen näyttö) ja lopulta oman osaamisen myyntivaltiksi (portfolio). Opiskelijan rooli vahvistuu vaihe vaiheelta, opettajan ja työpaikkaohjaajan rooli siirtyy samassa suhteessa taustalle aktiivisesta ohjaajasta seuraajaksi ja fasilitoijaksi.

Opiskelija on saanut suoritettua tutkinnonosan kiitettävällä arvosanalla. Hänen työpaikkaohjaajansa kokee onnistuneensa niin hyvin, että odottaa jo innokkaasti seuraavaa ohjattavaa. Hän haluaisi päästä opiskelemaan ohjaajakoulutukseen.

Suuri osa kengistä lojuu edelleen päiväkodin eteisen lattialla mutta asiasta on keskusteltu ja perimmäinen syykin on löydetty: päiväkodin tilaratkaisuissa ei ole otettu huomioon, miten paljon vaihtovaatteita aikuiset tarvitsevat päivän aikana. Ratkaisua etsitään – ja tässä päiväkodissa se löytyy kyllä.

Artikkeli on syntynyt yhteiskirjoituksena Malva-hankkeessa, jossa maahanmuuttajien työllistymistä Suomessa edistetään voimavaralähtöisen ohjauksen avulla.

Lähteet:

• Deci, E. 2017. Self-Determination Theory.
• E-perusteet, ammatillinen koulutus. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
• Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. MALVA – Maahanmuuttajat valmentaen työelämään.
• Osaamisen paikka. Osaamisen tunnistaminen.

Blogin pääkuva: www.shutterstock.com