Etätyö on työntekijälle ja organisaatiolle uhka ja mahdollisuus. Viimeisten parin vuoden aikana etätyöskentely lisääntyi usealla alalla räjähdysmäisesti korona-pandemian vuoksi. Monen työntekijän liikkuva, säännöllinen tai epäsäännöllinen etätyöskentely muuttui kokoaikaiseksi etätyöksi.

Lisääntynyt ja päivästä toiseen jatkuva etätyö on koetellut työntekijöiden fyysisiä ja psyykkisiä voimavaroja. Työntekijän oma panos jaksamisessa on oleellista, mutta se vaatii myös organisaatioissa vahvaa johtamista ja esihenkilöiden kannustavaa otetta.

Haaga-Helian opiskelijat Tuomo Röning ja Anna Skytten tutkivat opinnäytetyössään toisen asteen ammatillisen opettajan työstä palautumista korona-aikana. Tutkimuskysely tehtiin kevään 2021 aikana ja tutkimukseen osallistui 438 ammatillista opettajaa eri puolilta Suomea.

Opettajien työssä jaksamiseen vaikuttaa suuresti se, kuinka opettajat onnistuvat palautumaan kuormittavasta työstä. Opettajilla on suuri vastuu toimia esimerkillisesti ja olla esikuvina nuorille opiskelijoille, jotka ovat aloittamassa omaa työuraansa opiskelujensa päätteeksi. Janhunen (2013) toteaa, että opettajan työhyvinvoinnin voi nähdä korreloivan opiskelijoiden hyvinvointiin ja koulumenestykseen.

Ammatillista opettajaa kuormittavat kiire ja töiden kasautuminen

Vapaa-aika ja loma ovat työstä palautumisen aikaa. Työstä irrottautuminen on äärimmäisen tärkeää, jotta palautuminen on mahdollista. Työstä palautumisessa on Jaakkolan (2018) mukaan kyse ihmisen fyysisten ja psyykkisten voimavarojen palautumisesta kuormitusta edeltävälle tasolle. Työ voi olla laadullisesti tai määrällisesti kuormittavaa. Kun kyse on työn suorittamiseen vaadittavista taidoista ja ponnisteluista, puhutaan laadullisesta kuormituksesta. Määrällinen kuormitus puolestaan viittaa työn määrään ja työtahtiin. (Mäkikangas, Mauno & Feldt 2017, 64)

Röningin ja Skyttenin tutkimuksen mukaan ammatillisten opettajien työssä korostuvat kiire, töiden kasaantuminen, stressi, huolestuneisuus sekä vaikeus erottaa työ ja vapaa-aika toisistaan. Kuormittavana tekijänä nousi esille se, että merkittävä osa vastaajista, 43 prosenttia, käyttää työn tekoon viikoittain yli 40 tuntia. Vaikkakin vastaajista noin 80 prosenttia kertoi pitävänsä työpäivänsä aikana ruokatauon, niin silti moni keskustelee taukojen aikana työasioista, eikä näin ollen pääse tosiasiallisesti irtautumaan työstä.

Yli puolet vastaajista koki, etteivät he pysty palautumaan työstään työpäivän aikana ja noin puolet vastaajista koki, etteivät he pysty palautumaan työstään ennen seuraavaa työpäivää. Sen sijaan vastaajista lähes 80 prosenttia koki palautuvansa työstään loma-aikana. Vastauksissa nousi myös esiin, että ammatillisilla opettajilla on haasteita irrottautua työstä vapaa-ajalla.

Tutkimuksen tuloksissa työstä palautumisen merkityksellisinä tekijöinä mainittiin: riittävä ja laadukas uni, luontoon hakeutuminen, perheen ja ystävien merkitys, liikunta, ulkoilu ja terveellinen ravinto. Vastaajista yli puolet koki luontoon hakeutumisen ja ulkoilun palauttavaksi. Ulkoilu ja liikunta luonnossa vaikuttavat monin tavoin niin fyysiseen kuin psyykkiseen hyvinvointiin.

Organisaation tulisi kannustaa taukoihin

Organisaation ja erityisesti esihenkilöiden tulisi kannustaa taukoihin työpäivän aikana sekä varmistua työntekijän työhyvinvoinnista.

Työyhteisön lähiesihenkilön tuella tulisi yhdessä pyrkiä rakentamaan työkulttuuri, jossa korostetaan työstä palauttavia tekijöitä ja pyritään tietoisesti vähentämään kuormitustekijöitä. Avainasemassa ovat työyhteisön ja lähiesihenkilön yhteiset, sanoitetut tavoitteet työstä palautumiselle. Työyhteisön kannustaminen esimerkiksi taukojen aikaiseen ulkoiluun ja liikuntaan sekä esihenkilön aito kiinnostus työntekijän hyvinvointiin tukevat työntekijän jaksamista työssä, palautumista työpäivän aikana ja ennen seuraavan työpäivän alkamista.

Työhyvinvointi on koko työyhteisön yhteinen asia, jota tulee aktiivisesti ylläpitää, edistää ja kehittää. Vastuu työhyvinvoinnista on työnantajalla ja työntekijällä yhdessä.

Lähteet:

• Jaakkola, K. 2018. Palaudu & vahvistu. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki.
• Janhunen, K-M. 2013. Kouluhyvinvointi nuorten tulkitsemana. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Luettavissa: https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/11943/urn_isbn_978-952-61-1021-9.pdf?sequence=1. Luettu: 16.3.2021.
• Mauno, S., Huhtala, M. & Kinnunen, U. 2017. Työn laadulliset kuormitustekijät. Teoksessa Mäkikangas, A., Mauno S. & Feldt, T. (toim.). Tykkää työstä. Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. s. 53–70. PS-kustannus. Jyväskylä. Luettavissa: https://haaga-helia.finna.fi/Re-cord/3amk.269987. Luettu: 25.3.2021.
• Röning, T & Skytten, A. 2021. Toisen asteen ammatillisen opettajan työstä palautuminen korona-aikana. Opinnäytetyö. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Luettavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/496853/R%c3%b6ning_Tuomo.pdf?sequence=2&isAllowed=y