Metsähallituksen tilastojen mukaan vuonna 2020 kansallispuistojen kävijämäärät nousivat edellisestä vuodesta 23 prosentilla. Käyntimäärät puistoihin hipoivat viime vuonna jo lähes neljää miljoonaa.

Voimakkaasti lisääntynyt halu vierailla luonnossa ja erityisesti kansallispuistoissa on tuonut mukanaan myös erilaisia lieveilmiöitä. Varsinkin eräät Etelä-Suomen kansallispuistot, kuten Nuuksio, Sipoonkorpi ja Repovesi, ovat paikoin pahasti ruuhkaantuneet.

Lehdistössä on nostettu esille liikamatkailulle tyypillisiä oireita, esimerkiksi parkkipaikkojen ja taukopaikkojen ruuhkautuminen. Myös erilaista häiriökäyttäytymistä on raportoitu: roskaamista, metelöintiä ja juhlimista läpi yön, puiden katkomista, avotulen tekoa ja leiriytymistä taukopaikkojen ulkopuolella. Vaikuttaisi siltä, että vastuullisen luontovierailun käyttäytymissäännöt ovat monelta unohtuneet.

Miten kansallispuistojen ruuhkautumista voitaisiin vähentää?

Kansallispuistot ovat kunnille haluttuja vetovoimakohteita ja kävijöille houkuttelevia, helposti löydettäviä portteja luontoon. Suomen 40 kansallispuistoa eivät kuitenkaan ole ainoita luonnon aarreaittoja, vaan meillä on myös monia muita luonnon virkistyskäyttöön sopivia alueita.

Näitä ovat esimerkiksi virkistysalueyhdistysten ja kuntien luontokohteet, jotka voisivat hyvin vastaanottaa osan kansallispuistoja ruuhkauttavista ihmismassoista. Monille päiväkävijöille riittäisi elämykselliseksi luontokokemukseksi varsinaisen vaeltamisen sijaan selkeästi viitoitettu reitti, tulipaikka halkoineen sekä vessa. Tarvitaan vain ylläpitoa ja oikeanlaista viestintää.

Tarve mennä kansallispuistoon omalla autolla aiheuttaa näkyvimmät haitat ruuhkautumisesta, sillä viikonloppuisin parkkialueiden lisäksi jopa kansallispuistoihin johtavien teiden varret ovat autoja täynnä. Tämän ongelman lieventämiseksi ei ole pelkästään laajennettu parkkipaikkoja vaan on kehitetty myös vastuullisempia ratkaisuja. Nuuksion kansallispuiston parkkipaikkatilanteen voi tarkistaa Parkkihaukka-palvelusta, ja myös julkista liikennettä on pyritty parantamaan. Sipoon kunnan ja Metsähallituksen yhteistyönä hop-on-hop-off-bussi vie kävijät julkisen liikenteen solmukohdista Sipoonkorven kansallispuiston sydämeen.

Onko kansallispuistojen maksullisuus tabu?

Suomessa, kuten lähes kaikissa Euroopan maissa, kansallispuistot ovat maksuttomia. Suomessakin on tehty tästä poliittinen päätös, jonka taustalla on se, että kaikilla olisi tasapuolinen mahdollisuus vierailla kansallispuistossa. Lisäksi pääsymaksut saattaisivat vaikuttaa kielteisesti puistoissa toimivien yksityisten yritysten toimintaan. Tasaisen budjettirahoituksen on nähty parhaiten turvaavan kansallispuistojen kehittämisen.

Haaga-Helian opiskelijat tutkivat kansallispuistokävijöiden suhtautumista pääsymaksuihin. Tuloksissa yllättävää oli se, että vain 17 prosenttia vastaajista suhtautui kielteisesti vapaaehtoiseen pääsymaksuun. Sen sijaan 45 prosenttia olisi halukas maksamaan 1–5 euroa ja 30 prosenttia voisi maksaa jopa 6–10 euroa, jos pääsymaksutulot käytettäisiin kansallispuistojen kehittämiseen. Naiset suhtautuivat pääsymaksuihin positiivisemmin kuin miehet. Lisäksi useimmat vastaajat toivoivat, että kansallispuistoissa parannettaisiin wc-tiloja, roska- ja vesipisteitä, julkisia liikenneyhteyksiä sekä maastopyöräilyreittejä.

Kuva: Aleksi Koskinen / Business Finland