Siirry sisältöön
Digitaalisuus
Oppimisanalytiikka antaa uusia ulottuvuuksia opinto-ohjaukseen
  • Datan seurantaan voi yhdistää myös opiskelijoiden oppimisalustalle tuottamaa itsearviointia heidän omasta etenemisestään.

Kirjoittajat:

Julkaistu : 10.08.2021

Korkeakouluissa järjestetty opinto-ohjaus pyrkii edistämään opiskelijoiden opintotavoitteiden saavuttamista, opiskelijalähtöistä oppimista, opiskeluprosessin sujuvuutta ja opintojen suorittamista tavoiteajassa. Opintojen ohjaajat (HOPS-ohjaajat) seuraavat ja tukevat opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) mukaisten opintojen etenemistä. Tätä tarkoitusta varten HOPS-ohjaajien tulee tunnistaa koska opiskelija tarvitsee henkilökohtaista ohjausta. Miten oppimisanalytiikkaa voitaisiin käyttää HOPS-ohjauksen apuna?

Oppimisanalytiikan käyttäjävaatimusten määrittely auttaa oppimisanalytiikan hyödyntämisessä

Lukuvuoden 2020-21 aikana Haaga-Heliassa tehtiin oppimisanalytiikan käyttäjävaatimusten määrittelyä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman APOA-hankkeen puitteissa. Ensisijainen tavoite oli sellaisen pienimmän toteuttamiskelpoisen ratkaisun määritteleminen, joka mahdollistaa HOPS-ohjaajalle opiskelijan ohjaustarpeen nopean tunnistamisen oppimisanalytiikan avulla.

Oppimisanalytiikan käyttäjävaatimusten tarkempaa määrittelyä valmisteltiin tekemällä syksyllä 2020 konseptitodistustyyppinen pilotointi tavoitteena olevan ratkaisun toteuttamiskelpoisuuden selvittämiseksi.

Tavoitteena on opiskelijalähtöistä ohjauksen työnkulkua tukeva ratkaisu

Nykytilanteessa HOPS-ohjaajat voivat seurata yksittäisen opiskelijan opintojen etenemistä opintohallintojärjestelmään kertyvien tietojen perusteella. HOPS-ohjaaja näkee opintohallintojärjestelmästä lukukauden alussa opiskelijoiden opintojaksototeutuksille ilmoittautumiset ja lukukauden lopussa heidän suorituksensa. Kuluvan lukukauden alun ja lopun välissä opintohallintojärjestelmä ei tarjoa HOPS-ohjaajalle mahdollisuutta seurata opiskelun etenemistä käynnissä olevien opintojaksototeutusten osalta.

Opiskelijalähtöisen ohjauksen työnkulun tukeminen digitaalisella ratkaisulla edellyttää, että HOPS-ohjaaja voi tehdä ohjattavien opiskelijaryhmiensä opintojen etenemisen jatkuvaa seurantaa myös kuluvan lukukauden aikana. Tämän perusteella hän voi tunnistaa yksittäisen opiskelijan ohjaustarpeen, ottaa yhteyttä opiskelijaan ja tehdä kyseisen opiskelijan tilanteeseen sopivia oikea-aikaisia ohjaustoimenpiteitä.

Opintohallintojärjestelmästä ja oppimisalustalta saatavissa olevien tietojen yhdistäminen

Oppimisanalytiikan avulla voidaan systematisoida ja tehostaa opintojen etenemisen seurantaa. Tätä tarkoitusta varten sekä opintohallintojärjestelmästä että korkeakoulun käyttämältä oppimisalustalta voidaan poimia opiskelijan toiminnasta kertyvää tietoa. Tavoitteena on, että HOPS-ohjaajat voivat näiden tietojen perusteella seurata ajantasaisesti opiskelijaryhmien ja yksittäisten opiskelijoiden opintojen etenemistä myös lukukauden aikana käynnissä olevien opintojaksototeutusten osalta. Opintojen etenemisen seurannassa HOPS-ohjaajan tulee ajantasaisesti nähdä yksittäisen ohjattavansa opintojen etenemisen kokonaistilanne ja opintojen eteneminen suhteessa ohjattavan HOPSiin.

Opintohallintojärjestelmään kertyy kaikkien opiskelijoiden tapauksissa määrämuotoista tietoa, kuten opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelman sisältö ja ajoitus, opiskelijan toteutuneet opintosuoritukset ja opintojaksoille ilmoittautumiset. Oppimisalustalle kertyy opiskelijan jättämiä aktiivisia ja passiivisia digitaalisia jalanjälkiä. Aktiivisia digitaalisia jalanjälkiä ovat opiskelijan itse tietoisesti oppimisalustalle tallettamat tuotokset, kuten tekstit, kuvat, videot ja kyselyvastaukset. Passiivisia digitaalisia jalanjälkiä ovat sellaiset opiskelijan toimintaan liittyvät lokitiedot, joita oppimisalusta tallettaa automaattisesti. Näitä ovat esimerkiksi tiedot opiskelijan käynneistä oppimisalustalla sekä opiskelijan navigoinnista ja ajankäytöstä kurssialueen eri osissa.

Jatkuvaa seurantaa opiskelun sujumiseen ja opintojen etenemiseen

Oppimisalustalta saatavissa oleva data mahdollistaa esimerkiksi seuraavia keinoja seurata yksittäisen opiskelijan opiskelun etenemistä meneillään olevalla lukukaudella:

  • Järjestelmä seuraa opiskelijan opintojaksokohtaisten oppimistekojen kertymistä ennalta määriteltyjen datapisteiden avulla. Tällainen datapiste voi olla sellainen oppimisalustalle ajoitettu aktiviteetti, joka edellyttää opiskelijalta oppimisteon. Aktiviteettina voi olla esimerkiksi jonkin tuotoksen tallettaminen oppimisalustalle tai yksinkertaisimmillaan vain opiskelijan oma kuittaus jonkin asian tekemistä. Myös opiskelijoiden passiivisista digitaalisista jalanjäljistä kertynyttä lokidataa voidaan yhdistää tähän seurantaan.
  • Opintojakson aiemmista toteutuksista kertyneen datan perusteella mallinnetaan opiskelijoiden toteutusaikaista aktiivisuutta. Tavoitteena on etsiä datasta sellaisia hahmoja, joiden perusteella voidaan muodostaa sellainen malli, johon järjestelmä voi jatkossa verrata opiskelijoiden työskentelystä kertyvää dataa opiskelun etenemisen seuraamista varten.
  • Yhdistetään seurantaan opiskelijoiden oppimisalustalle tuottamaa itsearviointia omasta etenemisestään.

Oppimisanalytiikkaratkaisulla tuotetun opiskelun etenemisen seurantayhteenvedon kattavuuteen ja laatuun liittyy kaksi keskeistä asiaa:

  1. Opiskelijat tekevät osan opintosuorituksista oppilaitoksen tai oppimisalustan ulkopuolella. Miten tämä huomioidaan?
  2. Millä keinoilla saadaan kerrytettyä riittävä määrä riittävän laadukasta dataa mahdollisimman suuresta osuudesta opiskelualustalla olevista opintojaksototeutuksista?

Tulevaisuudennäkymiä

Kauppinen ja Lagstedt (2021) erittelevät koulutukseen liittyvän analytiikan (education analytics) opiskelu-analytiikkaan (study analytics), oppimisanalytiikkaan (learning analytics), opetusanalytiikkaan (teaching analytics) ja koko koulutusprosessin kattavaan analytiikkaan (process analytics). Toisin kuin pedagogista johtamista tukeva koulutusprosessin oppilaitostason analytiikka, opiskeluun ja sen ohjaamiseen kohdistuvan analytiikan hyödyntäminen on luonteeltaan osa opetus/ohjaus-opiskelu-oppimis -prosessia ja sen kehittämistä.

Opiskeluanalytiikan hyödyntäminen meneillään olevan lukukauden opintojen etenemisen tukemiseksi edellyttää oppilaitostason pedagogisia linjauksia ja jossain määrin opintojaksototeutusten säätämistä ja muokkaamista, jotta oppimisalustalta saadaan kerrytettyä yhdenmukaisella tavalla riittävä määrä riittävän laadukasta dataa.

Opiskelun sujumisen ja opintojen etenemisen jatkuvan seurannan tavoitteena on opiskelun, oppimisen ja opiskelijahyvinvoinnin tukeminen. Oppimisanalytiikan avulla opiskelijalle voidaan tarjota aiempaa parempi mahdollisuus saada juuri hänen henkilökohtaiseen opintojen etenemistilanteensa sopivaa oikea-aikaista neuvontaa, tukea ja ohjausta. Oppimisanalytiikkaratkaisu voi tehostaa tätä koostamalla suuntaa-antavan yhteenvedon opiskelijan aktiivisuudesta korkeakoulun omalla oppimisalustalla, mutta kaiken kattavaa yhteenvetoa sekään ei pysty tuottamaan.

Lähteet:

APOA, Oppimisanalytiikka – avain parempaan oppimiseen AMKeissa. Luettavissa: https://apoa.tamk.fi. Luettu 14.6.2021.

Kauppinen, R. & Lagstedt, A. 2021. Towards minimum viable education analytics. 15th International Technology, Education and Development Conference (INTED2021) Proceedings, s. 5610–5616.

Kuva: www.shutterstock.com