Organisaation kyky tuottaa arvoa muodostuu yhä useammin aineettomista tekijöistä. Työntekijöiden osaaminen, organisaation resurssit ja tavat toimia sekä erilaiset sidosryhmäsuhteet ovat kaikkien organisaatioiden kannalta tärkeää pääomaa.

Toimintojen siiloutumisesta johtuen organisaatiot eivät kuitenkaan kykene hyödyntämään tätä pääomaa parhaalla mahdollisella tavalla vaan alisuorittavat. Sen sijaan integraatioajattelua kehittämällä suomalaisilla yrityksillä ja organisaatioilla on edellytyksiä parempaan.

Siiloissa organisaation ei kehity kokonaisvaltaisesti

Organisaatioiden perinteinen tapa jakaa ja muotoilla toimintaa on funktio-, kanava-, ja välinekohtaisesti. Näille osille asetetaan usein erilliset, jopa ristiriitaiset strategiat, budjetit ja tavoitteet. Liiketoiminta ja johtaminen hajautetaan yhä näin useampiin alastrategioihin. Siiloutumisen seurauksena esimerkiksi markkinoinnilla on omat budjetit ja tavoitteet, samoin myynnillä ja viestinnällä.

Lisäksi yksilöitä, osastoja, yksiköitä ja asiakkuuksia johdetaan usein erilaisilla malleilla, prosesseilla ja kyseisen tiimin tai yksikön tavalla tehdä asioita. Näin toimien organisaation eri osat toteuttavat omia tavoitteitaan ja eri suuntiin vetäviä vektoreita syntyy helposti. Organisaatio ei saavuta sille asetettuja tavoitteita ja sen kokonaisvaltaisen kehittäminen ja johtaminen tulee mahdottomaksi.

Ratkaisuksi tehoja lisäävää yhteispeliä

Siiloutumisen vastakohtana on organisaation integraatio: yhteispelin tukeminen ja edistäminen organisaatiossa. Integraatio voidaan määritellä toimintatavoiksi, joilla organisaatio saa irti enemmän tehoja jo olemassa olevasta osaamisesta (Vierula, 2014). Samanaikaisesti integraatio voidaan määritellä myös tarkoittamaan sitä yhteistoiminnan tasoa, joka näillä toimintatavoilla saavutetaan (Lawrence & Lorsch, 1967; Turkulainen & Ketokivi, 2012).

Integraatiota tarvitaan tiedon välitykseen, innovaatioon ja uuden tiedon ja osaamisen luomiseen. Sitä tarvitaan yhtenäisten päämäärien saavuttamiseen ja toiminnan koordinointiin ja mahdollisten päällekkäisten toimintojen vähentämiseen. (Turkulainen et al., 2017)

Integraatiota voidaan saavuttaa niin tehtävien jaon ja rakenteellisten ratkaisujen kautta, kuin mm. yksiköitä yhdistävien rakenteiden, roolien ja toimintojen, työkierron, päämäärien asetannan kuin tietojärjestelmien avulla.

Integraatio edellyttää toisinajattelua

Integraatio, eli organisaation sisäisen yhteispelin lisääminen on ratkaisu kokonaisvaltaisen johtamisen ja kehittämisen haasteeseen.

Integraatio perustuu lähtökohtaisesti yrityksessä jo olevan osaamispääoman ja sen mahdollistaman yhteispelin edistämiseen ja johtamiseen. Integraatiosta on keskusteltu vuosikymmeniä, akateemisissakin piireissä jo 1960- ja 1970-luvulla (esim. Lawrence & Lorsch, 1967).

Samaa keskustelua on käyty niin tutkimuksen kuin käytännön tasolla läpi vuosikymmenten ja se on erittäin ajankohtainen tänäkin päivänä (esim. Vierula, 2014), laajentuen koskettamaan myös esimerkiksi toimitusketjun eri osapuolten integraatiota. Vilkkaasta keskustelusta huolimatta yhteispelin edistämisessä on edelleen työsarkaa.

Kun markkinoinnin, myynnin, viestinnän, henkilöstöhallinnon ja tuotekehityksen ja innovaatioiden ammattilaiset kohtaavat avoimesti, tasa-arvoisina, toistensa vahvuudet tuntien ja yhteisen edun nimissä, syntyy uutta energiaa, laaja-alaisempaa intellektuellista osaamispääomaa. Yhteisen pöydän ympärille kerääntyminen edellyttää toisinajattelua monella suunnalla.

Voimme jokainen omaksua integroivan työtavan

Suomalaiset ovat maailman koulutetuin kansa. Suomalaisissa organisaatioissa on valtavasti monipuolista osaamista: teknistä, tiedollista, taidollista ja taktista. Ne on vain hajautettu ympäri organisaatioita. Me suomalaiset olemme myös halukkaita oppimaan uutta, joten edellytykset parempaan tekemiseen ovat siis jo olemassa.

Integraatio, yhteispelin kehittäminen, on keino saada tämä organisaatiossa oleva osaaminen kokonaisvaltaisesti käyttöön. Kannattaa siis miettiä miten tuetaan ja varmistetaan oman organisaation yksiköiden yhteistoiminta ja yhteisten tavoitteiden ja päämäärien saavuttaminen.

Vaikka organisaatiorakenne jo itsessään ja esimerkiksi eri yksiköille asetetut yhteiset päämäärät sinällään tukevat yhteispeliä, jokainen voi pohtia asiaa myös oman roolinsa kautta. Jokainen voi omalla työllään ja toiminnallaan myös vaikuttaa siihen, että organisaation yhteiset tavoitteet saavutetaan ja jatkoa menestykselle luodaan myös tulevaisuudessa.

Lähteet:

• Lawrence, P. R., & Lorsch, J. W. 1967. Organization and Environment – Managing Differentiation and Integration. Boston, MA: Harvard Business School Press.  
• Turkulainen, V., & Ketokivi, M. 2012. Cross-functional Integration and Performance – What are the Real Benefits? International Journal of Operations & Production Management, 32(4), 447 – 467.
• Turkulainen, V., Roh, J., Whipple, J., & Swink, M. 2017. Managing Internal Supply Chain Integration: Integration Requirements and Mechanisms. Journal of Business Logistics, 38(4), 290-309.
• Vierula, M. 2014. Suuri Integraatiokirja – Markkinointi, myynti ja viestintä. Helsinki: Talentum.

Kuva: www.shutterstock.com