Tiedon moninaisuus ja helppo saatavuus haastavat lukijan medialukutaidot. Lukijan on osattava itse arvioida tiedon lähteen luotettavuutta ja sitä, onko tieto yksittäisen henkilön tai ryhmän mielipide, kokemukseen pohjautuva arvio vai perustuuko se tutkittuun tietoon.

Tässä arvioinnissa on hyödyksi ymmärtää ne kriteerit, joiden perusteella voimme kutsua jotain tietoa tutkituksi tiedoksi. Seula on tiukka, sillä koko tiedeyhteisön keskeisenä arvona on tutkitun tiedon luotettavuus.

Luotettavuuden varmistamiseksi on luotu vertaisarviointiprosessi, jonka jokainen tieteellinen julkaisu käy läpi. Sen tarkoituksena on varmistaa, että tieto on kriittisesti arvioitu ja koeteltu tiedeyhteisössä. Ilman tämän seulan läpäisyä ei tietoa voi kutsua tutkituksi, tieteelliseksi tiedoksi.

Vertaisarvioinnin monet muodot

Esimerkiksi julkaisuiden kohdalla kutakin julkaisua arvioi vähintään kaksi vertaisarvioijaa eli aiheen asiantuntijaa. Arvioitsijoiden on oltava arvioitavaan tekstiin sekä sen kirjoittajaan nähden puolueettomia; heillä ei saa olla sidoksia arvioitavana olevaan tutkimukseen tai sen tekijöihin. Arvioitsijoiden tehtävänä on arvioida, että työ tuottaa uutta tietoa tiedeyhteisölle ja että se on tehty tieteen kriteerien mukaisesti eikä sisällä virheitä.

Perinteisesti vertaisarviointi on toteutettu siten, että arvioijat ja julkaisun kirjoittaja(t) eivät tiedä toistensa henkilöllisyyttä. Yhä useammin avoimuuden hengessä arviointi tapahtuu kuitenkin avoimesti, joko siten, että tekijän identiteetti paljastetaan, mutta arvioitsijoiden identiteetit säilyvät anonyymeina tai siten, että kaikkien identiteetit ovat tiedossa. Avoimuus voi tulla esille identiteettien lisäksi myös avoimissa vertaisarvioijien lausunnoissa tai siinä, että osallistuminen arviointiin on täysin avointa myös muille kuin kutsutuille vertaisarvioitsijoille.

Suhteellisen harvoin tehdään myös julkaisun jälkeistä vertaisarviointia, jossa arvio tehdään vasta ensimmäisen version julkaistua. Tavallisesti tämä julkaisun jälkeinen vertaisarviointi on pikemminkin täydentävä kuin korvaava käytäntö. Usein avoimilla sivustoilla julkaistuja tekstejä pääsevät arvioimaan tutkijat avoimesti.

Tutkitun tiedon teemavuodella on tärkeä sanoma

Vuosi 2021 on Suomessa tutkitun tiedon teemavuosi. Vuoden keskeisenä tavoitteena on auttaa kansalaisia – erityisesti lapsia ja nuoria – sekä päättäjiä ja elinkeinoelämää hyödyntämään tutkittua tietoa entistä paremmin. Vuoden aikana tiivistetään tutkitun tiedon parissa toimivien yhteistyötä ja pyritään lisäämään tutkitun tiedon näkyvyyttä.

Vuoden tavoitteet ovat tässä totuuden jälkeiseksi kutsutussa ajassa kriittisen tärkeitä. On tärkeää, että tutkittu tieto on meidän kaikkien ulottuvillamme ja voimme hyödyntää sitä. Haaga-Helia osallistuu tutkitun tiedon teemavuoteen aktiivisesti sekä avoimen julkaisemisen että erilaisten tapahtumien avulla. Soveltava tutkimus, jota teemme, tuottaa elinkeinoelämää, päättäjiä ja kaikkia kansalaisia hyödyttävää tutkittua tietoa.

Lisätietoa:

• Jytilä, R. & Laakso, M. (2019). Selvitys avoimesta vertaisarvioinnista kotimaisen tiedejulkaisemisen kentällä. Tieteellisten seurain valtuuskunnan verkkojulkaisuja 4.
• Tutkitun tiedon teemavuosi 2021

Kuva: www.shutterstock.com