Aristoteles piti rohkeutta moraalisena hyveenä, joka sijoittuu pelkuruuden ja huimapäisyyden ääripäiden väliin. Vaikka rohkeus on antiikin aikainen käsite, sen määrittelystä väitellään edelleen kiihkeästi ja tutkimukset usein päätyvät esittämään enemmän uusia kysymyksiä kuin mihin ne pystyvät vastaamaan:

Miten rohkeutta voidaan mitata?

Miten henkilön oma näkökulma vaikuttaa siihen, mitä hän pitää rohkeana?

Mitkä tekijät selittävät rohkeutta?

Samalla tämä tarkoittaa sitä, että meillä on vielä aika vähän tietoa siitä, miten rohkeutta voitaisiin edistää organisaatioissa. Rohkeus on siis monimutkaisuudessaan kiehtova käsite, vaikka arkielämässä käytämme sitä aika mutkattomasti. Olisi kuitenkin hyvä pohtia rohkeuden käsitettä hieman syvemmin etenkin, kun organisaation menestyksellä ja rohkeudella on huomattu olevan positiivisia yhteyksiä. Esittelemme seuraavassa muutamia näkemyksiä siitä, mitä rohkeus on.

Fyysinen rohkeus ja moraalinen rohkeus

Perinteisesti rohkeutta on jaoteltu fyysiseen rohkeuteen ja moraalisen rohkeuteen. Fyysinen rohkeus liittyy tilanteisiin, joissa henkemme tai fyysinen hyvinvointimme on uhattuna esimerkiksi sotatilanteessa. Viime aikoina fyysistä rohkeutta ovat osoittaneet ne työntekijät, jotka ovat työskennellet koronalle altistavissa tehtävissä. Tällainen rohkeus yhdistetään usein sankaruuteen.

Moraalista rohkeutta taas vaaditaan tilanteissa, joissa henkilö puolustaa eettisiä periaatteitaan, vaikka toiminta voi johtaa kielteiseen palautteeseen, sosiaalisen hyväksynnän menettämiseen ja halveksuntaan.

Sosiaalinen rohkeus

Työyhteisössä sosiaalinen rohkeus ilmenee tiedostettuina ja tarkoituksellisina tekoina, jotka hyödyttävät asiakkaita, kollegoja tai organisaatiota. Samalla ne voivat kuitenkin vahingoittaa henkilön omaa sosiaalista asemaansa yhteisössä.

Sosiaalinen rohkeus linkittyy ihmisen omaan identiteettiin, epävarmuuteen, virheiden myöntämiseen, mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja haavoittuvassa asemassa olevien suojelemiseen. Jopa silloin kun se vaatisi voimakkaiden yksilöiden, organisaatioiden ja auktoriteettien vastustamista.

Työpaikalla rohkeutta voi esimerkiksi osoittaa työntekijä, joka kertoo tekemästään virheestä, vaikka se saattaa aiheuttaa hänelle itselleen vaikeuksia. Jossain tilanteissa tällainen rohkeus ja virheen myöntäminen voi jopa säästää ihmishenkiä.

Rohkeus on uskallusta tehdä asioita, jotka pelottavat

Tämä on rohkeuden määritelmä, jonka voisi kertoa lapsellekin. Samalla määritelmä auttaa ymmärtämään, että rohkeus tarkoittaa meille kullekin eri asioita, koska pelkäämme erilaisia asioita eri tilanteissa. Mitkä tekijät sitten selittävät, uskallammeko tehdä asioita, jotka pelottavat? Näitä selittäviä tekijöitä on löydetty sekä yksilötasolta että organisaatiotasolta.

Luottamus omiin kykyihin, usko onnistumiseen ja vastuuntunne selittävät rohkeutta yksilötasolla. Lisäksi joidenkin persoonallisuuspiirteiden kuten positiivisuuden, avoimuuden ja resilienssin on huomattu edistävän rohkeutta. Toisaalta myös pelon, vihan, ahdistuksen ja katumuksen on huomattu toimivan rohkeuden sytytysaineina.

Työn merkityksellisyys, organisaation normit ja roolimallit nousevat esiin organisaatioiden keinoina edistää rohkeutta työpaikoilla. Erityisesti johtajan oma esimerkki rohkeasta toiminnasta näyttäisi lisäävän rohkeutta koko organisaatiossa.

Ei liene kenellekään yllätys, että vihamielinen ja myrskyisä ympäristö ei kannusta rohkeuteen ja että negatiiviisiin lopputuloksiin keskittyminen puolestaan ruokkii pelkoa ja epäonnistumista.

Rohkeus ottaa riskejä

Yrittäjän rohkeus yhdistetään halukkuuteen ottaa tietoisia riskejä, jotka liittyvät omaisuuden tai maineen menettämiseen ja epävarmoihin lopputuloksiin. Yrittäjä siis voittaa omat pelkonsa, koska yrittäjyyteen liittyvien tavoitteiden saavuttaminen koetaan tärkeämpänä kuin turvallisuuden tunteeseen liittyvät tarpeet.

Toisaalta rohkeus voi myös näyttäytyä riskien aliarvioimisena ja johtaa sumentuneeseen päätöksentekoon, mikä taas voi johtaa epäonnistumiseen yritystoiminnassa.

Rohkeus kyseenalaistaa omia oletuksia

Pelkoa aiheuttaa myös omien oletusten kohtaaminen. Meiltä puuttuu siis rohkeutta kyseenalaistaa omia oletuksia ja sietää erilaisia mielipiteitä. Omiin ideoihin ja ajatuksiin on helppo rakastua, kun taas muiden kritiikki omia ideoita ja mielipiteitä kohtaan saattaa tuntua pahalta.

Mitä rohkeus merkitsee sinulle? Mitä yrittäisit tehdä työpaikallasi, vuorovaikutustilanteissa tai omassa elämässäsi, jos et pelkäisi epäonnistuvasi?

Lähteet

• Deniz,N., Boz,I. T.,& Ertosun, O.G.2011.The relationship between entrepreneur’s level of perceived business-related fear and business performance. Procedia: Social and Behavioral Sciences, 24: 579–600.
• Detert, J. R., & Bruno, E. A. (2017). Workplace courage: Review, synthesis, and future agenda for a complex construct. Academy of Management Annals, 11(2), 593-639.
• Howard, M. C. (2021). Identifying social courage antecedents and mediating effects: Applying the HEXACO and approach/avoidance frameworks. Personality and Individual Differences, 173, 110637.
• Miller, D., & Le Breton–Miller, I. (2017). Sources of Entrepreneurial Courage and Imagination: Three Perspectives, Three Contexts. Entrepreneurship Theory and Practice, 41(5), 667–675.