Uusi normaali
Menut päin metsää?
Julkaistu : 16.12.2020
Tiedemaailma on jo pitkään povannut, että ihmiskuntaa vavisuttaa pandemia. Kysymys on ollut pikemminkin siitä, milloin näin tapahtuu kuin siitä, tapahtuuko pandemia todella. Esimerkiksi WHO lisäsi vuonna 2018 omiin skenaarioihinsa kohdan ”tauti x”.
Koronapandemia yllätti yhteiskunnat ja yksilöt. Yhtäkkiä huomasimme mustan elefantin istahtaneen vieremme. Nyt tehtävänämme on löytää tie uuteen normaaliin. Käytännössä ei riitä vain pandemian tukahduttaminen tai sen kanssa elämään oppiminen, vaan myös sen mukanaan tuomat ilmiöt on pystyttävä huomioimaan.
Riskinä mustien elefanttien lauma
Pandemia on saanut aikaan monia toisiinsa liittyviä ilmiöitä, jotka näkyvät sekä yksilö-, yritys- että yhteiskunnan tasolla. Yksilöiden elämänpiiri on muuttunut aiempaa kotikeskeisemmäksi esimerkiksi etätyösuositusten ja fyysisten kohtaamisten rajoittamisen seurauksena. Yhteiskunnan tasolla tämä tarkoittaa laaja-alaista kulutustottumusten muutosta, joka puolestaan näkyy yrityksissä. Varsinkin perinteistä palvelu- ja myyntityötä tekevät yritykset ovat suuren haasteen edessä. Esimerkiksi Uudenmaan alueen yrityksistä jopa 55 prosenttia on raportoinut joko lomautuksista, irtisanomisista, toiminnan lopettamisesta tai konkurssin uhasta.
Yritysten ongelmat näkyvät työttömyyden jyrkkänä kasvuna: Koko maassa työttömien määrä on lisääntynyt pandemian puhkeamisen jälkeen 91 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Lisäksi pandemia ja sen mukanaan tuomat globaalia kaupankäyntiä hankaloittavat esteet heikentävät vientiä. Työttömyyden kasvu laskee verotuloja ja kurittaa jo valmiiksi ahtaalla ollutta kuntasektoria. Nämä ovat asioita, joihin on kiinnitettävä huomiota, jotta ne eivät synnytä uusia mustia elefantteja.
Mikä hävittää mustan elefantin?
Tilanne vaatii aktiivisia toimia. On tarpeen tunnistaa, mitkä ovat pandemian kynsissä olleet keinot menestyä. Vaikka elefantti tuntuu talloneen lähes jokaista, on myös toimialoja ja yrityksiä, jotka ovat selvinneet muutoksesta pienemmillä ruhjeilla tai jopa menestyneet. Korona-ajan voittajia leimaa digitaalisuus sekä kyky tehdä nopeita päätöksiä. Niitä leimaa myös kyky muokata liiketoimintaa asiakasta herkästi kuunnellen. Nämä ovat tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa tilanteesta selviämiseen. Avaimia ovat osaamisen uudistaminen, digitaalisuus ja innovatiivisuus.
Yksi avain on myös aktiivinen yhteistyö eri toimijoiden kesken. Keskuuteemme ilmaantunut elefantti vaatii laajapohjaista yhteistyötä, jotta yhteiskunnan tasolla selviämme sen mukanaan tuomista tuhoista. On tärkeää koota voimamme ja tunnistaa talouden ja työllisyyden elpymisen kannalta keskeiset toimet, joilla varmistamme sekä yksittäisten yritysten että Suomen kilpailukyvyn kansainvälisesti.
Uusi normaali on tila, joka kestää mustat elefantit
Suomen kestävän kasvun ohjelma edistää nopeavaikutteista elpymistä ja pitkän aikavälin elinkeinorakenteiden uudistumista. Myös Uudenmaan alueella uutta normaalia kohti on jo nyt otettu huomattava määrä askeleita. Yhdessä on tunnistettu, että uusi normaali on elinkeinorakenne, joka rakentuu muun muassa uuteen osaamiseen, innovaatioihin, digitaalisuuteen sekä kestävään ja vastuulliseen yhteiskuntaan. Tämän uuden normaalin saavuttamisessa tärkeäksi nousevat myös ammattikorkeakoulut, jotka toimivat yritysten ja tutkimuksen rajapinnassa – ne auttavat yrityksiä ja yhteiskuntaa innovoimaan ja kehittämään uutta osaamista, joka rakentaa resilienssiä ja valmiuksia kohti uutta normaalia.
Myös Haaga-Helia on jo käärinyt hihansa – olemme kansainvälinen ja rohkea työelämän uudistaja. Kehitämme erityisesti palveluliiketoimintaa, myyntiä, yrittäjyyttä ja vaikuttavaa pedagogiikkaa kohti uutta normaalia. Yksi yhteiskunnallinen tehtävämme on tehdä työelämää ja aluekehitystä edistävää sekä alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Haluamme tällä työllä vahvistaa alueemme resilienssiä – rakentaa yhteiskuntaa, joka ei murru elefanttien ilmaantuessa vaan kestää myös tulevat mullistukset.
Lisälukemistoa:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162491/TEM_2020_50.pdf
Kirjoittaja toimii Haaga-Helian TKI-johtajana. Jos olet kiinnostunut tutkimusyhteistyöstä Haaga-Helian kanssa, tutustu lisää tekemiseemme täällä.