Siirry sisältöön
Liiketoiminta
Kohtaako yrittäjän innostus rahoituksen myöntäjän?

Yrityksillä on valtavasti kehittämiseen liittyviä ideoita, innostusta ja osaamista. Toisaalta rahoittajalla on tahtotila auttaa yrityksiä ideoiden toteuttamisessa. Koronakeväänä olimme mukana tuomassa näitä kahta tahoa yhteen.

Julkaistu : 05.08.2020

Koronakriisin vaikutuksia lieventämään perustettiin häiriörahoitus, jota myönsivät Business Finland ja ELY-keskukset. Häiriörahoituksen hakijoiden suuri määrä yllätti tuen myöntäjät. Mediassa tuen myöntäjät saivat osakseen kovaakin ryöpytystä, kun päätösten katsottiin sotivan yleistä oikeustajua vastaan: tukea tulkittiin menneen yrityksille, jotka eivät sitä tarvinneet. Niin tai näin – viimeistä sanaa häiriörahoituksesta ei varmasti vielä ole sanottu.

Me Haaga-Heliassa päätimme veloituksetta auttaa yrityksiä hakemaan tätä rahoitusta, jonka tavoitteena oli kehittää yritysten toimintaa. Palvelumme korosti niitä haasteita, joita pk-yrityksillä on suhteessa tukien hakemiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Tunnistatko itsesi näistä haasteista?

Yksi tärkeimpiä huomioitani on se, että pk-yritykset ovat täynnä innovatiivisia ja tulevaisuuteen katsovia kehittäjiä! Tämä luo vahvaa uskoa yrityskentän kykyyn uudistua ja löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia kriisinkin keskellä. Tähän liittyvä haaste sen sijaan selkeästi oli se, että yrittäjät eivät välttämättä osanneet pukea ideoitaan sellaiseen projekti- ja hankekieleen, mikä häiriörahoituksen hakemisessa oli tarpeen. Häiriörahoitushakemus oli tehty yksinkertaiseksi ja helpoksi – ainakin rahoittajan mielestä – mutta siitä huolimatta hakemuksen täyttäminen ja kehitysidean projektoiminen koettiin hankalaksi. Tässä näenkin selkeän yhteistyön tuoman lisäarvon: me ammattikorkeakoulussa olemme tottuneet kirjoittamaan ideoiden kehittämisen projektin muotoon ja pystymme selkeästi auttamaan yrityksiä tässä.

Häiriörahoitukseen hyväksyttävät kustannukset oli määritelty yksinkertaisella ja karkealla tasolla. Lisäksi henkilösivukuluille ja yleiskuluille oli määritelty kiinteät kertoimet palkkasummasta. Kuulostaa helpolta, eikö? Tosiasiassa moni yrittäjä tuskaili myös kulujen ja niiden merkitsemisen kanssa. Erityisesti yleiskulut ja yleiskulukerroin herättivät kummastusta. Kävimme näitä seikkaperäisesti yrittäjien kanssa läpi, minkä jälkeen kustannusten täyttäminen oli helppoa, vaikka moni ensin totesikin ”etten oikein ole numeromiehiä”. Tässä kohtaa oivalsin, että yrittäjät kyllä osaavat omat numeronsa ja lukunsa vaikka unissaan takaperin, mutta projektiin liittyvät abstraktit kulut tai kertoimet ovat pääsääntöisesti vieraita. Eihän normaalissa liiketoiminnassa kukaan kertoimilla elä!

Kollegani Johanna Mäkeläinen piti hakijoille vielä vapaaehtoisen digiklinikan, jonka kokemuksista hän kirjoiti niin ikään eSignalsissa. Selkeä oppi oli, että korona-aika oli pakottanut yritykset tahtomattaan sellaiseen digiloikkaan, johon yrittäjän omat resurssit tai osaaminen eivät vielä aivan riittäneet tai muutostarve tuntui varsin nopealta ja suurelta. Tästä huolimatta kaikki olivat valmiita käärimään hihat ja aloittamaan sekä osaamisen kerryttämisen että konkreettisen digityön, ja oppimiskäyrät tuntuivat jopa kaiken nähneen kollegan silmissä todella jyrkiltä!

Kevään kokemusten jälkeen mielessäni pyörii sitkeä kohtaanto-ongelma. Yrityksillä on valtavasti kehittämiseen liittyviä ideoita, innostusta ja osaamista. Toisaalta rahoittajalla on selkeä tahtotila auttaa ja tukea yrityksiä ideoiden toteuttamisessa ja kehittämisessä. Kuitenkin on suuri joukko yrittäjiä ja yrityksiä, jotka eivät pysty riittävällä tasolla projektoimaan omaa tekemistään tai muodostamaan oikeanlaista käsitystä kustannuksista häiriörahoitushakemuksen tekemiseksi. Tässä tarvitaan konkreettista apua. Hakujärjestelmä myös tuntui monesta pelottavalta ja tuen myöntäjät vaikeasti lähestyttäviltä; meitä ammattikorkeakouluna, puolueettomana ulkopuolisena tahona, oli helpompi lähestyä ja meiltä oli helpompi pyytää apua.

Mikäli vastaavaa tukea jaetaan tulevaisuudessa – tai miksei muutenkin erilaisten pk-yrityksille suunnattujen kehittämisrahoitusten yhteydessä – olisi ensiarvoisen tärkeää miettiä ja suunnitella palvelun saatavuus pk- yritysten vahvuuksien näkökulmasta. Tässä pienimuotoinen palvelumuotoilun tarkastelu voisi olla paikallaan. Näin varmistettaisiin, että ne yritykset, jotka tukea tarvitsevat, myös löytävät sen äärelle ja osaavat sitä hakea. Tärkeintä lienee kuitenkin se, että pk-sektori pysyy elinvoimaisena ja että loistavat, lennokkaat ja uudistavat kehittämisideat saadaan lentoon ja maailmalle!