Matkailun tuomien hyötyjen ja haittojen tasapainottamiseksi Helsingin kaupunki on työstänyt kestävän matkailun ohjelman, jonka julkaiseminen on siirtynyt koronan vuoksi lähitulevaisuuteen. Neljä Haaga-Helian matkailun liikkeenjohdon opiskelijaa selvitti ohjelmaa varten Helsingin kaupungin toimeksiannosta yritysten ja muiden matkailijoita palvelevien toimijoiden näkemyksiä. Opiskelijat haastattelivat 53 henkilöä viime vuonna, siis ennen korona-aikaa.

Haastattelujen perusteella Helsingin matkailutoimijoiden näkemys oli selkeä: he toivoivat lisää matkailijoita, mutta kestävällä tavalla. Seuraavassa on haastattelutuloksia, jotka soveltuvat myös koronan jälkeisen matkailun kehittämiseen.

Tavoitteena liiketoiminnan kasvattaminen. Haastateltavat näkivät matkailun lisääntymisessä uusia mahdollisuuksia. Helsingin infrastruktuuri, kuten julkinen liikenne ja jätehuolto on hyvässä kunnossa. Sen vuoksi lisääntyvät matkailijamäärät sopivat kaupunkiin.

Ainutlaatuisia palveluita, ei tusinatavaraa. Matkailijoille tulee tarjota aitoa helsinkiläistä elämäntapaa ja laadukkaita elämyksiä. Haastateltavat halusivat panostaa omaperäisen, persoonallisen suhteen luomiseen vierailijoiden ja kaupungin välille. ”Hymyillään vieraalle, ohjataan ja opastetaan”, kuten eräs haastateltava luonnehti asiaa.

Luonnon arvo kunniaan. Helsingin puhtaus, luonto ja luonnollisuus ovat matkailuliiketoiminnan resurssit ja hyvinvointimme edellytys. Haastateltavat painottivat yritysten ympäristötyön, kuten energiatehokkuuden ja kierrätyksen merkitystä. Ympäristötyöllä suojelemme arvokasta resurssiamme.

Reiluja matkailutyöpaikkoja. ”Meidän pitää maksaa reilua palkkaa matkailualan työntekijöille sekä toimia taloudellisesti kestävällä tavalla”, totesi yksi haastateltava. Matkailusta saatavan tulon pitää jäädä Helsinkiin. Liiketoiminnan läpinäkyvyys koettiin tärkeäksi osaksi kestävää matkailua.

Vastuulliset vaihtoehdot näkyville. Yrityksillä ja kaupungilla on vastuu tarjota vastuullisia vaihtoehtoja. Helsingin oma Valitse vastuullisemmin -palvelu keräsi kiitosta haastatteluissa ja koko Suomen Sustainable Travel Finland -ohjelma nähtiin mahdollisuutena kestävän liiketoiminnan kehittämiseen.

Lähimarkkinoiden potentiaali käyttöön. Meillä on matkailijapotentiaalia lähialueella. Lähialueille suuntautuva matkailu on noussut keskusteluun koronan myötä matkailun kuplien muodostamisessa. Viime vuonna ehdotukseen lähimarkkinoista olivat syynä lentämisen ympäristövaikutukset ja keskustelu lentohäpeästä.

Ympärivuotisuudella kannattavampaa liiketoimintaa. Haastateltavat aikoivat tehdä kovasti töitä hiljaisten aikojen tuotteistamiseksi. Tähän he odottivat kaupungilta tukea, erityisesti hiljaisen ajan markkinointiin ja brändin vahvistamiseen. Nämä asiat ovat korostuneet koronan myötä.

Tulevaisuudessakin helsinkiläisten kaupunki. Helsingissä tulee aina ja kaikessa ajatella ensin kaupunkilaisia. Näin haastateltavat haluavat turvata sen, että Helsinki on jatkossakin viihtyisä paikka elää ja asua. Tätä myöten myös matkailijat kokevat Helsingin miellyttäväksi paikaksi vierailla. Parhaimmillaan tasapaino on silloin, kun matkailijat tuovat lisäkysyntää rikastuttaen paikallista palvelutarjontaa.

Yhteistyö on hyvä lähtökohta kohti uutta normaalia. Haastatteluissa nousi esille matkailualan yritysten ja organisaatioiden keskinäinen yhteistyö, vaikka sitä ei erikseen kysyttykään. Matkailukohteen vetovoima on parempi, kun siellä on monia samankaltaisia toimijoita. ”Museot samassa kaupungissa eivät kilpaile keskenään, vaan ovat yhdessä vahvempia!”

Voit lukea lisää haastatteluiden tuloksista täällä:

Amerian, Kaisa. 2019. Kestävän matkailun kehitys Helsingin seudulla – matkatoimistojen ja vähittäiskauppojen näkemykset

Kettunen, Niina. 2019. Helsingin matkailun kestävä kehitys – Tapahtuma-, hyvinvointi-, liikunta- sekä luovien alojen yritysten ja toimijoiden näkökanta

Kuningas, Sara. 2019. Helsingin matkailun kestävä kehittäminen yritysten näkökulmasta. Majoitus-, ravintola- ja liikennetoimialan yritykset

Rahikainen, Lassi. 2020. Kestävän matkailun kehittäminen Helsingissä – käyntikohteiden ja ohjelmapalveluyritysten näkökulma

Kirjoittaja Leena Grönroos on toiminut haastattelujen perusteella tehtyjen opinnäytetöiden ohjaajana.