Siirry sisältöön
Liiketoiminta
Koronaketteryyttä mitataan nyt – Mistä tulee yrityksille ja asiakkaille uusi normaali?

Koronavirus saattaa muuttaa tapaamme käydä kauppaa ja tehdä kulutusvalintoja jopa pysyvästi.

Kirjoittajat:

Anu Seppänen

lehtori, markkinointi ja viestintä
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 21.04.2020

Ketteryys yritystoiminnan ja tuotannon yhtenä kulmakivenä tunnetaan hyvin sekä Suomessa että maailmalla. Sana ketterä tarkoittaa suomen kielessä muun muassa ’vikkelää’, ’joustavaa’ ja ’nopeaälyistä’. Sen synonyymeja englannissa ovat agile, resourceful (’neuvokas’) ja adabtable (’ sopeutuva’) (Merriam-Webster).

Ketteryyden kaikkia merkityksiä on tarvittu tänä keväänä, kun koronavirus on muuttanut maailman. Tauti saattaa muuttaa tapaamme käydä kauppaa ja tehdä kulutusvalintoja jopa pysyvästi.

Tuotantolinjat tuunattavana

Useat suomalaiset yritykset ovat jo osoittaneet oman ketteryytensä koronaviruksen vastaisessa taistelussa. Tuotantoa on laitettu uuteen uskoon pikavauhtia, mutta myös vanhat ideat ovat saaneet koronan myötä liikevaihdon nousuun.

Jälkimmäiseen kategoriaan kuuluu esimerkiksi monelle lapsuudesta tuttu koronapeli, joka on nyt useissa perheissä kaivettu varastosta. Pieni Jyväskyläläinen lelutehdas onkin saanut pitää kiirettä yrittäessään turvata toimituksen paitsi uusille peleille myös vanhojen pelien varaosille.

Kokonaan tuotantoaan toiseen muotoon ovat puolestaan rukanneet esimerkiksi suksivoidetta, olutta ja mellakkasuojia valmistaneet yritykset. Joensuussa suksivoiteet muuttuivat tuotantolinjan puhdistuksen jälkeen lähes taianomaisesti käsidesiksi, jota tuotetaan 20 000 pullon päiväkapasiteetilla WHO:n antamia suosituksia noudattaen. Myös Savonlinnassa toimiva pienpanimo on nykyään samantyyppisessä käsidesibusineksessa.

Forssassa taas mellakkasuojien tuotanto muokattiin sopivaksi suojavisiirien valmistukseen. Niiden takana terveydenhuollon ammattilaiset voivat tehdä työtään suojassa koronalta.

Ideoista innovaatioiksi

Ketteriä korona-avauksia on ollut myös maailmalla. Walesilainen perheyritys kehitti vain kolmessa päivässä hengityslaitteen, joka ei pelkästään auta potilaita hengittämään vaan puhdistaa huoneesta virukseen liittyviä partikkeleja.

Yritykset, joilla on käytössään 3D-tulostusmahdollisuus ja tarvittavat ohjelmistot, voivat tulostaa hyödyllisiä tarvikkeita nopeammin kuin koskaan aiemmin. Massoittain 3D-tulostimia käytetään nyt kasvosuojusten valmistukseen terveydenhuollon työntekijöille, ja näihin liittyviä malleja jaetaan verkostoissa toimijoiden kesken.

Muita koronaviruksen inspiroimia innovaatioita on jo hämmästyttävän paljon. Immutouch-ranneke hälyttää, jos rannekkeen käyttäjä vie kätensä lähelle kasvoja.  Scylla-lämpöskannerilla voidaan tekoälyn ja usean kohteen seulonnan avulla havaita ihmiskehosta korkea lämpötila vilkkaissa julkisissa paikoissa, esimerkiksi sairaaloissa ja lentokentillä. Suomalaisyritys puolestaan on kehitellyt koronavirusta tuhoavan huoneen, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi karanteenissa tai toipumistiloina.

Mikä onkaan uusi normaali?

Palvelualojen ketteryys näkyy pakollisena sopeutumisena poikkeusoloihin. Jooga- ja tanssitunnit välitetään joko suorana videoyhteytenä tai myöhemmin katsottavana linkkinä harrastajille. Ravintolat ovat siirtyneet toimittamaan take away -annoksia tilauspalveluperiaatteella. Takseja käytetään ruokakaupasta ostettavien tarvikkeiden kuljettamiseen kotiovelle.

Näillä ja muilla koronaviruksen aikaansaamilla luovuuden purkauksilla voi olla pysyviä seurauksia, ja nyt puhutaan jo uudesta normaalista. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa epidemia ja poikkeusolot muuttivat arjen, joka kuitenkin ajan myötä asettuu uudeksi tekemisen ja olemisen muodoksi.

Koronaviruksen tukahduttamiseksi meidän on täytynyt muuttaa radikaalisti lähes kaikkea, mitä teemme. Kriisin myötä olemme opetelleet uudet tavat liikkua, seurustella, shoppailla, hoitaa terveyttä ja kouluttaa. Tietenkin aluksi toivoimme, että asiat palautuisivat normaaliksi mahdollisimman nopeasti. Pikkuhiljaa alamme kuitenkin ymmärtää, että kaikki asiat eivät ehkä milloinkaan palaa täysin samanlaisiksi, sellaisiksi kuin ne ennen kriisiä tunsimme. Jotkin epidemian tuomista muutoksista saatetaan nähdä jälkikäteen jopa tarpeellisena.

Aika näyttää, miten uusi normaali asettuu elämäämme, mitkä ketterät muutokset, innovaatiot ja poikkeusoloihin sopeuttavat toimet jäävät elämään myös kriisin jälkeen.

Kuva: Kekyalyaynen / Shutterstock.com