Valmentajalla on väliä – kohti laadukasta urheiluvalmennusta

Laadukkaan urheiluvalmennuksen toteuttaminen 2020-luvun Suomessa edellyttää valmentajilta entistä laaja-alaisempaa osaamista.

Julkaistu : 27.01.2020

Suomen Olympiakomitean julkaisema suomalainen valmennusosaamisen malli tiivistää valmentajien osaamistarpeet neljään kokonaisuuteen, jotka ovat ihmissuhdetaidot, voimavarat, itsensä kehittämisen taidot ja urheiluosaaminen. Huomionarvoista mallissa on se, että urheiluosaaminen on vain yksi osakokonaisuus ammattitaitoisen valmentajan työkalupakkia. Nykykäsitys laadukkaasta urheilijakeskeisestä valmennuksesta edellyttää valmentajalta hyvää itsetuntemusta ja monipuolisia valmiuksia kohdata toinen ihminen.

Urheilijakeskeinen valmennus tarkoittaa sitä, että urheilijanpolun eri vaiheissa tehtävät ratkaisut tehdään urheilijan tarpeita kuunnellen. Laadukkaaseen valmennukseen kuuluvat vuorovaikutteisuus sekä urheilijaa osallistavat toimintatavat. Urheilijoille tarjotaan mahdollisuus osallistua tavoitteenasetteluun, harjoittelun suunnitteluun sekä oppimisprosessin reflektointiin yhdessä valmentajan kanssa. Etenkin aito ja arvostava kohtaaminen valmentajan ja urheilijan välillä motivoi urheilijaa.

Menestyneimpien joukkueurheilulajien päävalmentajat, kuten Henrik Dettmann, Jukka Jalonen, Markku Kanerva, Pasi Mustonen ja Petteri Nykky toimivat hyvänä esimerkkinä urheilijakeskeisistä toimintatavoista.  He ovat toistuvasti alleviivanneet turvallisen ja arvostavan harjoittelukulttuurin, sisäisten voimavarojen, osallistamisen sekä aidon kohtaamisen merkitystä urheilijana kehittymiselle ja yhteisten tavoitteiden toteutumiselle.

Valmennuskulttuuria on suomalaisessa valmentajakoulutuksessa jo vuosia kehitetty kohti urheilijakeskeisiä toimintatapoja. Kulttuurin muuttaminen vaatii pitkäjänteisyyttä, sillä aloitteleva valmentaja toistaa usein valmennuksessaan samoja malleja, joilla häntä on valmennettu. Opittujen toimintatapojen muuttaminen vaatii niiden tiedostamista, uuden tutkitun tiedon omaksumista ja siirtämistä käytäntöön sekä jatkuvaa oman toiminnan reflektointia. Se, että tietoisella tasolla tiedämme, millaisia tekoja laadukas valmennus edellyttää ei vielä takaa valmennuksen laatua. Tiedostamattomat tapamme, arvomme sekä kokemuksemme elämän varrelta määrittävät usein käytännön tekomme, joihin valmennustoiminnan laatu lopulta kiteytyy. Osaaminen on tietojen, taitojen ja asenteiden ilmenemistä aidossa valmennustilanteessa.

Valmentajakoulutuksen tavoitteet ovat selvät: jatkamme työntekoa urheilijakeskeisten toimintatapojen kehittämiseksi ja pyrimme auttamaan nykyisiä ja tulevia valmentajia kehittymään suomalaisen valmennusosaamisen mallin suunnassa.

Urheiluvalmennus ja urheiluseuratoiminta koskettavat satojatuhansia suomalaista viikoittain. Meillä kaikilla urheiluvalmennukseen kytköksissä olevilla ihmisillä on mahdollisuus ja vastuu vaalia urheilijakeskeisyyttä sekä omalta osaltamme rakentaa turvallista toimintaympäristöä.

Arvostetaan, kiitetään ja tuetaan arvokasta työtä tekeviä valmentajia sekä kannustetaan toisiamme oppimaan uutta. Koska valmentajalla on väliä.