Siirry sisältöön
Ammattikorkeakoulun valmentajakoulutuksessa tärkeintä on hyvinvoiva urheilija

Millainen kasvatusvastuu valmentajilla on omassa työssään? Mikä on tärkeää – mitalit vai ihmisenä kasvaminen? Millaista osaamista valmentajilta vaaditaan?

Julkaistu : 30.01.2020

Koulutamme Haaga-Helian Vierumäen yksikössä liikunnanohjaajia, joista osa suuntautuu kilpa- ja huippu-urheilun maailmaan eri tehtäviin, usein myös valmentajiksi. Koulutuksemme peruslähtökohtana on inhimillisyys, ihmisenä kasvaminen sekä yksilön ja yhteiskunnan hyvinvointi – tavoittelemmepa sitten elinikäistä liikuntaharrastusta tai olympiamitaleita.

Yksi tärkeä painopistealue on rakentava vuorovaikutus niin ohjaus- ja valmennustilanteissa kuin muuttuvissa vuorovaikutustilanteissa työelämässä yleisesti.

Ytimessä urheilijalähtöinen valmennus

Kilpa- ja huippu-urheilun opinnoissa keskitytään koko opintojen ajan urheilijalähtöiseen valmennukseen. Ensimmäisenä vuonna opitaan perusteita laadukkaasta ja kaikille avoimesta urheiluseuratoiminnasta, jossa taustalla ovat Suomen Olympiakomitean urheilijan polun laatukriteerit: innostus urheiluun, fyysinen harjoitettavuus, monipuoliset liikuntataidot sekä urheilulliset elämäntavat. Laadukkaassa seuratoiminnassa kukin voi harrastaa omalla tasollaan. Tärkeintä on kokea yhteisöllisyyttä, iloa ja merkityksellisyyttä.

Toisen vuoden opinnoissa pääpaino on nuoressa urheilijassa. Myös näissä opinnoissa noudatamme urheilijan polun laatukriteereitä, joita valintavaiheessa ovat intohimo, systemaattinen harjoittelu, vahvat lajitaidot sekä terve urheilija. Oleellisimpana näkökulmana kakkosvuoden opinnoissa on urheilijalähtöisyys.

Valmennusta opiskeleville tulee tutuksi mm. Ryanin ja Decin itseohjautuvuusteoria, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti urheilijan pätevyyden kokemuksiin, yhteenkuuluvuuteen ja autonomian tunteeseen. Urheilija huomioidaan kokonaisvaltaisesti ja kaikessa valmennuksessa on läsnä psyykkisen hyvinvoinnin näkökulma. Urheilija on keskiössä, eli urheilija on aktiivinen toimija, ei valmentajan toimintojen kohde.

Kolmantena vuonna edellä mainittuihin asioihin perehdytään huolellisemmin oman lajin näkökulmasta. Lisäksi suuntautumisopinnoissa keskitytään vastuulliseen johtamiseen, osaamisen kehittämiseen sekä verkostoitumiseen. Nämä taidot ovat tärkeitä näkökulmia myös valmentajalle, sillä muiden kanssa vuorovaikutuksessa toimimalla kehittyvät sekä urheilu kokonaisvaltaisesti että yksittäisten toimijoiden osaaminen.

Kaiken koulutuksemme taustalla vaikuttaa myös suomalainen valmennusosaamisen malli. Sitä tarkastellessa käy hyvin esiin, että valmentajan tärkein tehtävä on tukea urheilijaa kasvamaan hyvinvoivaksi aikuiseksi, joka pystyy kantamaan vastuun itsestään. Kaikki huippu-urheiluun suuntautuvat opiskelijat tutustuvat sekä teoriassa että käytännössä näihin tärkeisiin sisältöihin.

valmennusosaaminen
Kuvio 1. Suomalainen valmennusosaamisen malli.

Valmennusta opiskellaan aidoissa tilanteissa

Haaga-Helia AMK:n kilpa- ja huippu-urheilun opinnoissa opiskellaan valmennusta aidossa työelämäyhteydessä. Opiskelijat esimerkiksi valmentavat nuoria urheilijoita Vierumäen yläkoululeirityksessä. Tällä pyritään varmistamaan, että valmennusosaamisen sisällöt eivät ole vain sanahelinää, vaan taitoja harjoitellaan valmennustilanteissa urheilijoiden kanssa opettajien ohjauksessa. Näin vuorovaikutustilanteet ovat aitoja ja opiskelijalla on mahdollisuus kehittyä ja saada palautetta opintojensa aikana. Tällä tavoin toimien opiskelijat ovat valmiimpia soveltamaan opiskelun aikana opittuja taitoja todellisissa valmennustilanteissa omissa toimintaympäristöissään.

Vierumäellä AMK-tutkinnon suorittava valmentaja on valmistuessaan opiskellut 210 opintopistettä liikuntaan ja urheiluun liittyviä opintoja. Näistä kilpa- ja huippu-urheiluun suoraan liittyviä opintoja on n. 70 opintopistettä. Useimmiten näiden lisäksi myös opinnäytetyö ja vapaasti valittavat opinnot liittyvät tavalla tai toisella kilpa- ja huippu-urheiluun. Kolmivuotinen prosessi sisältää lukemattomia tunteja käytännön tekemistä, olemassa olevaan tietoon perehtymistä sekä osaamisen reflektointia, mikä mahdollistaa ammatillisen kasvun prosessin.

Valmennuskulttuurin muutos urheilijalähtöiseen suuntaan on ollut viime vuosina Suomessa merkittävä. Muutos ei kuitenkaan tapahdu nopeasti, vaan meidän jokaisen toiminnassa heijastuvat aikaisemmat kokemukset. Opetamme niin kuin meitä on opetettu, valmennamme niin kuin meitä on valmennettu – ellemme tietoisesti opettele muuta tapaa toimia.

Olemme onnistuneet, kun meiltä valmistuva opiskelija pystyy tarkastelemaan urheilun merkitystä kokonaisvaltaisesti, asettamaan ihmisenä kasvamisen ja vastuullisen toiminnan mitaleita merkityksellisemmäksi ja on innokas oppimaan ja kehittymään joka päivä.


Pekka Clewer, Kimmo Kantosalo, Maria Ruutiainen

Valmennuksen ja urheiluseuratoiminnan asiantuntijat/lehtorit, Haaga-Helia AMK, Vierumäen yksikkö

Lähteitä ja lisämateriaalia:

Suomen Olympiakomitea. Valmennusosaamisen malli.

Suomen Olympiakomitean valmentajan työkalut