Siirry sisältöön
Vastuullisuus
Tekoäly avuksi matkalla kiertotalouteen

Voisiko Suomesta tulla esimerkki siinä, miten tekoälyllä tuetaan siirtymää kohti kiertotalouteen perustuvaa, kestävää taloudellista järjestelmää, kysyy Minna-Maari Harmaala.

Julkaistu : 28.10.2020

Kiertotalous on luonnon kestävyyteen tähtäävä malli ja niin sanottu uusi talouden perusta, jossa tuotanto ja kulutus pyritään mahduttamaan maapallon kantokyvyn rajoihin. Tukena on materiaalien mahdollisimman pitkäikäinen käyttö, kertakäyttökulutuksen välttäminen ja mahdollisimman tehokas tuotteiden, raaka-aineiden ja jätteiden hyötykäyttö, uudelleenkäyttö, kierrätys, muodistus ja korjaus. Kiertotalous on asetettu myös Suomelle tavoitteeksi ja Suomelle laaditaan vuoden 2020 aikana strategista kiertotalouden edistämisohjelmaa vuoteen 2035. Tavoitteena on selkeä ja mitattava systeeminen muutos talouden tavassa toimia.

Onnistuakseen kiertotalous tarvitsee kaikkien taloudellisten toimijoiden osallistumista ja toimintaa saman tavoitteen eteen. Pitää puhaltaa yhteen hiileen. Tämä edellyttää myös uudenlaista yhteistyötä, jotta opimme hyödyntämään raaka-aineita, tuotteita ja käytöstä poistuneita materiaaleja ja jätteitä. Vanhan kansan sanoin: toisen roska on toisen aarre. Ongelma on, että nykyinen talousjärjestelmä on niin monimutkainen, ettemme välttämättä ole yrityksinä, kuluttajina tai organisaatioina kytköksissä juuri niiden toimijoiden kanssa, joiden osalta yhteistyö kiertotalouden saavuttamiseksi olisi olennaista. Kiertotalous vaatiikin aivan uudenlaista oppimista ja tiedonvaihtoa, johon emme vielä yhteiskuntana ja talousjärjestelmänä tai yritysverkostona ole tottuneet.

Suomessa oli vuosina 2017-2019 työ- ja elinkeinoministeriön alainen tekoälyohjelma, jonka lopputuloksena todettiin realistiseksi tavoitteeksi nostaa Suomi tekoälyn kärkimaaksi. Toimenpidesuosituksena suositeltiin ”panostuksia datan ja tekoälyn hyödyntämiseen etenkin yritysten välisillä markkinoilla, jossa Suomella on jo vahvaa edelläkävijäosaamista”. Tässä palaset loksahtavat harvinaisen hyvin paikalleen, kun valjastetaan tekoäly kiertotalouden tueksi.

McKinseyn raportin mukaan tekoäly voi tukea kiertotaloutta kolmella eri tavalla: tukemalla suunnittelua, mahdollistamalla tai tukemalla kiertotalouden liiketoimintamallien toteutumista sekä optimoimalla infrastruktuuria. Tekoälyn avulla on mahdollista suunnitella uusia kiertotaloutta tukevia tuotteita, komponentteja ja materiaaleja tehokkaan iteratiivisen ja kone-oppimisella tuetun suunnitteluprosessin kautta, joka mahdollistaa nopean prototypoinnin ja testauksen. Tekoäly voi dataa yhdistelemällä ja datasta oppimalla tehostaa tuotteiden ja materiaalien kiertoa ja uudelleenhyödyntämistä ja tätä kautta moninkertaistaa kiertotalouden liiketoimintamallien hyödyt ja kilpailukyvyn. Tekoälyn kautta on myös mahdollista rakentaa ja parantaa kiertotaloudessa vaadittavaa käänteistä logistiikkaa ja muutenkin tehostaa lajittelua, purkamista, uudelleen tuotantoa ja kierrätystä. Raportin mukaan pelkästään ruokatuotannossa tekoälyn potentiaalisesti tuomat kierotalouteen liittyvät säästöt ovat jopa 127 miljardia dollaria vuonna 2030. Tämä perustuu erilaisiin hyötyihin maanviljelyssä, prosessoinnissa, logistiikassa, kysynnän ennustamisessa sekä ylijäämätuotannon hyödyntämisessä.

Tekoäly voi hyvinkin olla se kuuluisa puuttuva palanen kiertotalouteen siirtymisen tiellä. Voisiko Suomesta tullakin esimerkki siinä, miten tekoälyllä tuetaan siirtymää kohti kiertotalouteen perustuvaa kestävää taloudellista järjestelmää? Meillä on Haaga-Heliassa tekoälyn laboratorio; siellä kannamme oman kortemme kekoon tämän selvittämiseksi. Mitä sinun yrityksessäsi voitaisiin tämän eteen tehdä jo tänään?