Valmentava asenne ja toiminta on hyödyllinen taito työelämässä. Se edistää työntekijän motivaatiota, osaamista, oivalluksia sekä parantaa työyhteisön ilmapiiriä ja toimintaa. Siksi useilla Haaga-Helian opintojaksoilla harjoitellaan ja perehdytään valmentamiseen.

Opiskelijat videoivat valmennusharjoituksensa opettajille arvioitavaksi. Katsoessamme opiskelijoiden tekemiä videoita huomaamme usein, että ratkaisua etsitään samantyyppisiin teemoihin. Yksi näistä yhteisistä teemoista on riittämättömyyden tunteet. Tuntuu, että ei osata, ei kyetä, ei olla tarpeeksi hyviä.

Riittävän hyvä suoritus

Perfektionismi voi olla hyvälaatuista tai haitallista. Hyvälaatuinen perfektionismi näkyy hyvinvointina, jolloin ihminen saavuttaa tavoitteensa rennolla otteella. Tällöin energia ja keskittymiskyky kohdistuvat olennaisiin asioihin, jotka edesauttavat lopputuloksen saavuttamista. Ylikriittinen ja joustamaton perfektionismi on taas haitallista ja siihen liittyvät stressi ja riittämättömyyden tunteet. (Markuksela 2021.)

Perfektionismi ajaa opiskelijoita jaksamisen äärirajoille. Pyritään mahdollisimman hyvään suoritukseen ja hyviin arvosanoihin, jotta opintojen jälkeen on mahdollisuus päästä jatkamaan opiskelua. Vitosen arvosanaa tavoitellaan tekemällä tehtäviä yötä myöten. Arvosanat menevät oman hyvinvoinnin edelle. Monelta tuntuu unohtuvan, että elämässä on myös käsite riittävän hyvä.

Videoissa näemme, että moni opiskelija on hyvin armoton itselleen. Sisäinen puhe on ruoskivaa ja omien virheiden läpikäyminen kriittistä ja syyttelevää. Vaikuttaa siltä, että on jopa helpompi antaa anteeksi muille ihmisille kuin itselleen. Itsemyötätunto on vähissä. Käsitehän sisältää ymmärryksen, että kukaan ei ole täydellinen ja kaikki tekevät virheitä.

Dweck (2021) käyttää termiä kasvun asenne ja muuttumattomuuden asenne. Kasvun asenne on juuri sitä, että otetaan asiat oppimiskokemuksina ja ollaan joustavia ja armollisia myös itseään kohtaan.

Jotta opiskelija voi ymmärtää olevansa riittävän hyvä, tulee hänen osata kyseenalaistaa negatiiviset uskomuksensa ja oppia osoittamaan itselleen tarvitsemaansa empatiaa. Täysin ei kuitenkaan täydellisyyden tavoittelua tarvitse unohtaa. Perfektionismin piirteistä voi olla etua, jos osaa hyödyntää niitä joustavasti tilanteen mukaan ja edetä rennolla otteella, ja tähän pääsee itsetutkiskelun ja harjoittelun avulla (Markuksela 2021). Rakentavamman näkökulman vaihtamiseen riittää joskus vain yksi oivallus.

Itseään voi auttaa valmentamalla

Valmentaminen on tehokas tapa tuottaa oivalluksia. Yllättävät kysymykset saavat valmennettavan kyseenalaistamaan omia pinttyneitä uskomuksiaan ja etsimään vaihtoehtoisia toimintatapoja. Aina ei tarvita ulkopuolista valmentajaa, sillä myös itseään voi jokainen valmentaa.

Opiskelijat voisivat hyötyä yksinkertaisista, mutta tehokkaista kysymyksistä, joiden avulla on mahdollista päästää irti omasta haitallisesta perfektionismistaan.

• Mikä on tämän hetken tilanteeni? Miltä tilanne tuntuu?
• Mikä minulle on tärkeintä tässä tilanteessa? Miksi se on tärkeää?
• Mitä haluan saavuttaa asian suhteen? Mikä on riittävän hyvä tavoite tälle asialle?
• Mitä vaihtoehtoja minulla on tavoitteeni saavuttamiseksi?
• Jos paras kaverisi olisi samassa tilanteessa, niin miten neuvoisit häntä?
• Mitä hyvää muutoksesta voi seurata minulle tai läheisilleni?

Kysymysten avulla kuoritaan omia ajatuksia kuin sipulia kerros kerrokselta. Negatiivinen uskomus ja oman ajattelun pinttymät löytyvät sipulin ytimestä. Ytimen löytyminen on olennaista, sillä uusi näkökulma ei voi päästä esiin, ellei ensin tunnista vanhaa tilanteeseen vaikuttavaa uskomustaan.

Valmentaminen ei ole kertaluontoinen tapahtuma. Kysymykset muuttuvat ja syventyvät prosessin edetessä. Esimerkiksi, itseymmärryksen lisääntyessä on hyvä miettiä, mitä sellaisia vahvuuksia minulla on, joita minun kannattaa hyödyntää pyrkiessäni riittävän hyvään suoritukseen. Tämän jälkeen on hyvä edetä siihen, mitä minun pitää seuraavaksi tehdä tilanteen parantamiseksi.

Jokainen meistä kohtaa työ- ja opiskeluelämässä niin innostavia kuin myös hankalia tilanteita. Valmentamisesta voimme saada konkreettisen työkalun, joka mahdollistaa armollisen suhtautumisen itseemme sekä riittävän hyvään suoritukseen.

Editointi: Marianne Wegmüller

Kuva: Shutterstock