Samalla tavalla kuin muotoiluajatteluun pohjautuvassa kehitystyössä, tulee opetuksen kehittämisessä huomioida asiakaslähtöisyys eli opiskelijoiden ja opetushenkilöstön tarpeet toimintaympäristön muuttuessa.

Aikaisemmin opetus tapahtui pääsääntöisesti lähiopetuksena luokkahuoneissa. Parin viime vuoden aikana digitaalisuus on muovannut opetusta suurin harppauksin erityisesti etäopetuksen lisääntyessä. Opettajat ovat nopeasti ottaneet käyttöön erilaisia digitaalisia työkaluja ja yrittäneet ymmärtää niiden käyttömahdollisuuksia opetuksessa. Samanaikaisesti opiskelijat ovat totutelleet uuteen oppimisympäristöön haastaen osaamistarpeitaan ja omaa oppimistaan.

Kun opetus monipaikkaistuu, vaatii se uudistumista oppimistavoissa sekä osaamistarpeissakin. Tässä keskeiseen rooliin nousee kysymys siitä, millainen on oppijan ja teknologian välinen suhde tulevaisuudessa ja miten siihen tulisi valmistautua.

Digimurros haastaa opetusta ja osaamista

Koulutustarjonnan ja opetuksen tehtävänä on edistää osaamisen kehittymistä, jotta opiskelijoilla ja valmistuneilla olisi hyvät valmiudet työelämässä. Digitaalisuus heijastuu vahvasti tulevaisuudessa vaadittavaan osaamiseen. The New Era of Human/Machine Partnerships -raportin mukaan 85 prosenttia niistä töistä, joita tämän päivän opiskelijat tekevät vuonna 2030, ei ole vielä edes keksitty (Institute for the Future for Dell Technologies 2017).

Digitalisaatio muokkaa työelämää ja työn sisältöjä nopeasti. Tekoälyä ja erityyppisiä digitaalisia työkaluja kuten ChatGPT, NightCafe, Midjourney ja Jasper, käytetään jo monipuolisesti esimerkiksi markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisten keskuudessa sisällön, tekstin sekä kuvien tuotantoon ja rikastamiseen (Mäki 2023). Tulevaisuudessa digitaitojen merkitys työelämässä korostuu sillä teknologia edellyttää yrityksiltä uudistumista. Osaamisen ja sitä kautta opetuksen tulisi mahdollistaa entistä vahvemmin digitaalisten taitojen kehittyminen.

Sitran 2023 megatrendien mukaan teknologian nopea kehitys edellyttää taitoja teknologian monipuoliseen käyttöön (Dufva & Rekola 2023). Opettajan työssä erityistä huomioita tulee kiinnittää saatavuuteen ja tekoälyn luomiin lainalaisuuksiin.

Koulutustoiminnassa on tärkeää ymmärtää, kuinka laajasta kokonaisuudesta digitalisaation mahdollisuuksissa on kyse. Opetuksessa tulee panostaa monipuoliseen digitaalisten työkalujen käyttöön, mutta myös vahvistaa ymmärrystä digitalisaation laajemmista vaikutuksista. Korkeakouluissa opetuksia suunniteltaessa on keskeistä ymmärtää digitalisaation vaikutuksia teknologian luomiin uusiin pelisääntöihin mm. datan käytön mahdollisuuksista.

Kun yritykset kamppailevat pysyäkseen mukana entisestään kiihtyvässä muutosvauhdissa, nousevat tulevaisuuden työelämän huippuosaajaksi ne, jotka osaavat hyödyntää digitaitoja monipuolisesti työssään ja ennen kaikkea ymmärtävät niiden mahdollisuudet riskeineen. Näihin tulevaisuuden työelämän vaateisiin meillä on mahdollisuus vastata tarjoamalla opiskelijoille monipuolisia työvälineitä oppimisen tueksi.

Opettajat avainasemassa

Kehittyminen edellyttää sivistystä. Sivistys näkyy luovuutena, haluna ymmärtää moninaisuutta ja yhteiskuntaa sekä mahdollisuutena tunnistaa muuttuvia tarpeita ja lainalaisuuksia. Oppilaitokset toimivat sivistyksen soihdunkantajina ja digimurroksessa opettajat ovat merkittävässä roolissa opettamassa digitaalisen sivistyksen taitoja tulevaisuuden huippuosaajille.

Digitaalinen sivistys vastaa siihen, mitä pitää tietää, millä tavalla toimia ja miten osallistua, jotta ihmisten keskinäinen kunnioitus kasvaa ja luottamus digitalisoituvaan yhteiskuntaan vahvistuu (Korhonen & Sainio 2022).

Tulevaisuutta kuvitellessa saatamme helposti ajatella monen asian pysyvän ennallaan. Pysyvää on kuitenkin vain muutos. Digitalisaatio on muuttanut yhteiskunnan rakenteita ja kokonaisia toimialoja. Digitalisaatio on näyttänyt jatkuvan muutoksen vauhdin, jossa korostuu myös opettajien oman osaamisen kehittäminen ja jatkuva oppiminen.

Opiskelijoille uuden oppimisen, luovuuden, kokonaisuuksien hahmottamisen sekä taitojen merkitys lisääntyy, sillä tulevaisuuden asiantuntijarooleissa jatkuvan oppimisen tarve kasvaa. Meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että kehittyminen tapahtuu – ei teknologian vaan opettajien ja opiskelijoiden ehdoilla.

Digitaalisuus tuo paljon uusia mahdollisuuksia, mutta samalla meidän tulee tiedostaa digitalisaation mukanaan tuomia riskejä ja sudenkuoppia, ja suhtautua niihin ennakoiden.

Editointi: Marianne Wegmüller

Kuva: Haaga-Helia