Jatkuva oppiminen laittaa korkeakoulut miettimään uudestaan myös verkkosivujensa sisältöä ja toimintalogiikkaa. Vasta lukiosta tai ammattikoulusta päässeet, alempaan korkeakoulututkintoon tähtäävät nuoret ovat kyllä perillä, miten hakuprosessit sujuvat ja mistä kanavasta tietoa on saatavilla. Mutta kuinka kertoa korkeakoulujen tarjonnasta ja prosesseista niille, joiden omasta opiskelu-urasta on jo aikaa?

Ammattikorkeakouluilla on tässä haastetta kerrakseen. Ylempi ammattikorkeakoulu- eli Master-tutkinto on tuntemattomampi kuin yliopistojen vastaavat, sama koskee avoimen opintoja. Toisaalta opintotarjontaan kuuluu näiden lisäksi useita kursseja ja koulutuksia, jotka eivät johda tutkintoon. Näiden täydentävien opintojen ja kurssien kesto saattaa vaihdella muutaman vuoden erikoistumisjaksoista yhden päivän maksullisiin koulutuksiin.

Verkkosivujen tulee tavoittaa kaikki

Korkeakoulun pitää verkkosivuilla tavoittaa siis kaikki Suomessa (ja miksei myös ulkomailla) olevat työikäiset, jotka voisivat olla kiinnostuneita tarjolla olevista kursseista tai koulutuksista. Apua voi toki saada kollegalta tai esimerkiksi työpaikan hr-osastolta, mutta todennäköisesti kouluttautumiskohdetta lähdetään joko etsimään hakukoneiden kautta koulutuksen teeman mukaan tai mielenkiintoiseen koulutukseen törmätään mainonnassa.

Se, onko kyseessä amk-tutkinto, Master-tutkinto vai yksittäinen kurssi, ei välttämättä ole tällaiselle koulutuksen etsijälle mitään merkitystä. Hänellä on kouluttautumistarve, johon hän etsii ratkaisua. Ja mitä paremmin koulutuksen sisältö, siitä saatavat taidot sekä koulutukseen pääsy on pystytty verkkosivuilla kertomaan, sitä varmemmin hän tarttuu koulutukseen.

Tiedonjakokanavasta kohti palvelukanavaa

Korkeakoulujen verkkosivut muuttuvat näin tiedonjakokanavista enemmän ratkaisukeskeisiksi palvelukanaviksi, joissa pyritään ratkaisemaan kävijöiden ongelmia ja kertomaan mahdollisimman kattavasti eri koulutusmahdollisuuksista. Potentiaalisten asiakkaiden houkuttelu tapahtuu muualla kuin verkkosivuilla: hakukoneiden hakutuloksissa, blogeissa, sosiaalisessa mediassa sekä mainosbannereissa. Ostopäätös on jo osin tehty, kun sivustolle viimein saavutaan.

Tämä asettaa haasteita sekä sisällön hallittavuuden että järjestämisen suhteen: kuinka paketoida laaja tarjonta kiinnostuneelle tarpeeksi selkeänä kokonaisuutena, jotta koulutuksen etsijä osaa hahmottaa itselle parhaan vaihtoehdon laajasta tarjonnasta?

Haaga-Helian uusi suunta

Haaga-Heliassa jatkuva oppiminen ja sen verkkosivuille asettamat haasteet ovat olleet yksi keskeinen kysymys verkkosivu-uudistusta suunniteltaessa. Konseptoinnissa oleville uusille sivuille on lähdetty tuomaan verkkokauppamaisia elementtejä.

Ratkaisulähtöisesti käyttäjälle tullaan tarjoamaan useita eri lähtöjä ja kohtauspisteitä samoihin sisältöihin. Kunnioitetaan sitä, että käyttäjäryhmiä ja käyttäjiä on monenlaisia.

Uusi lähestymistapa koulutukseen pakottaa ajattelemaan kaikkia verkkopalvelun sisältöjä kävijän, ei organisaation, kautta. On tarkkaan tunnettava, kenet haluamme tavoittaa ja millä keinoin se saadaan aikaiseksi. On astuttava oman putken ulkopuolelle ja hahmotettava kokonaisuuksia laajemmin. Tällainen lähestymistapa vaatii koko organisaatiolta uuden oppimista. Mutta siitähän tässä oli alun alkaenkin kysymys.