Jatko-opintopaikkaa miettiessään moni nuori etsii tietoa etupäässä oppilaitosten verkkosivulta tai kysyy vinkkejä kavereiltaan. Tutkimusten mukaan mainonta vaikuttaa kouluvalintoihin kuitenkin jopa enemmän kuin perheenjäsenten mielipiteet. Missä ja minkälaisilla viesteillä saamme korkeakouluna kiinnitettyä nuorten huomion?

Aidot tarinat ja ihmiset puhuttelevat parhaiten

Korkeakoulujen mainokset tahtovat olla keskenään hyvin samanlaisia, aina kuvituskuviaan myöten. Alati hymyilevät opiskelijaryhmät kokoontuneena kauniisti aseteltujen oppikirjojen ääreen eivät välttämättä luo opiskelijoissa kummempaa intohimoa opintoja kohtaan. Miten siis tulevat korkeakouluopiskelijat saadaan innostumaan rakentamaan ammatillista kasvuaan juuri meidän tarjoamiemme opintojen kautta?

Kun on kysymys nuorten tulevaisuudesta ja ammatin valinnasta, on viestien oltava uskottavia ja aitoja. Parhaiten viesti saavuttaa nämä kriteerit, kun parrasvaloihin päästetään henkilöt, joilla on asiasta vahvin näkemys: opiskelijat itse. Aidosta kokemuksesta lähtöisin olevat tarinat ja kokemukset puhuttelevat paremmin, kuin geneeriset toteamukset opiskelun laadusta. TTosin olemme kuulleet myös tapauksesta, jossa opiskelupaikka on valittu kampuskoiran perusteella, joka käytäväpuheiden mukaan odottaa rapsutuksia Haaga-Helian Porvoon Campuksella.

Haaga-Heliassa on aiempina vuosina tehty vaikuttajamarkkinointia yhdessä alumnien kanssa. Tänä syksynä halusimme kuitenkin puhutella kohderyhmää vieläkin läheisemmin ja otimme askeleen syvemmälle vaikuttajamarkkinoinnin maailmaan. Yhteistyöhön valikoitui kaksi itsekin kohderyhmään kuuluvaa parikymppistä influensseria, jotka parhaillaan miettivät korkeakouluun hakemista. Koko vuoden kestävä yhteistyö haastaa nämä nousevat tubetähdet pohtimaan opiskelun mahdollisuuksia monelta eri kulmalta heidän tutustuessaan eri opintolinjoihin ja kampuksiin Haaga-Heliassa.

Tämän lisäksi olemme valjastaneet sosiaalisen median sisällöntuottajajoukkioomme ryhmän opiskelijoita, joiden matkassa seuraajamme pääsevät kurkistamaan pintaa syvemmälle haagahelialaisten opiskeluarkeen ja kaikkeen siinä sivussa tapahtuvaan.

Massamedia ja perinteinen mainonta nostavat päätään uusien somekanavien rinnalla

Koska korkeakouluhakijoiden kohderyhmä on hyvin kirjavaa sakkia, ei yhdellä viestillä ja kanavalla pärjää. Kohdennettu digimainonta saattaa tuntua tähän helpolta ratkaisulta, ovathan nuoret online lähes 24 tuntia vuorokaudesta. Yksilöiden digipresenssi on kuitenkin muuttunut ja sosiaalisesta mediasta on tullut epäsosiaalisempaa, kun viestittely on siirtynyt yksityisiin WhatsApp-ryhmiin ja kahdenkeskisiin Snapchat-streakeihin. Siihen väliin mainostajan on vaikeampi ujuttautua huutelemaan omaa viestiään.

Toimivilla ja oikein ajastetuilla markkinointiviesteillä saadaan nuoret kiinni siellä, missä he liikkuvat, heille tyypilliseen aikaan. Kun kohdennetun mainonnan merkitys vähenee, kasvaa massamedian ja perinteisen mainonnan osuus. Esimerkiksi ulkomainonta on ollut jo muutaman vuoden kasvussa. Myös radiomainonta alkaa hiljalleen olla jälleen suosiossa, monikanavaisten sisältöjensä ansiosta.

Kaiken tämän rinnalle putkahtelee jatkuvasti myös uusia kanavia, joihin lähteminen voi toimistossa istuvan viestijän mielestä tuntua isoltakin harppaukselta. Tästä hyvänä esimerkkinä on TikTok, jossa maksettu markkinointi on vielä lapsenkengissä, mutta jonka mahdollisuuksien on ennustettu ensi vuonna kasvavan yhdeksi suosituimmista somemarkkinointikanavista. Uudet nuorten suosimat kanavat pakottavat meidät astumaan pois mukavuusalueeltamme ja rohkaisevat pohtimaan uusia tapoja kerryttää näkyvyyttä. Ensi vuosi näyttää, millaisiin tanssiliikkeisiin työpäivän aikana pääsee taipumaan.