Alustus

Laulun- ja soitonopetus on yksi monista aloista, jotka kokevat tällä hetkellä suurta
murrosta sukupuolisensitiivisen keskustelun myötä. Keskustelu on tarpeellinen, etenkin kun usein toimitaan kasvavien lasten ja nuorten parissa.

Blogisarjassamme pohdimme, kuinka opettaja voi valinnoillaan tukea tuntien turvallista ilmapiiriä, eikä vahvistaa turhia ennakkoluuloja ja rajoitteita liittyen sukupuoleen musiikkialalla.

Pedagogin valta-asema ja sen tiedostaminen

Instrumenttiopettaja voi olla oppijalle erittäin tärkeä ja turvallinen aikuinen läpi
musiikkiharrastuksen. Joskus yhteistyö kestää vuosia ja opettaja on mukana oppijan kasvussa lapsesta aikuiseksi. Jos oppija kunnioittaa opettajaansa, voi opettajalla olla paljonkin vaikutusvaltaa oppijan mielipiteiden ja päätösten synnyssä. Opettajan on siis tärkeää tehdä itsetutkiskelua siitä, millaisia asenteita ja sanavalintoja tuo tunneilla esille.

Erityisesti laulunopetuksessa tässä ollaan uuden äärellä, koska laulutermistö on hyvin sukupuolittunutta. Olemme tottuneet puhumaan nais- ja miesäänestä. Tällaiset termit luovat helposti oppijalle ennakkoluuloja siitä, että jokin asia ei ole hänelle mahdollista esimerkiksi juuri sukupuolen takia.

Opettaja voi vaikuttaa myös esimerkillään musiikkialan monimuotoisuuden paranemiseen. On hyvin tavallista, ettei musiikkiopiston bändejä tai teoriaa ohjaa naisoletetut opettajat. Ja vielä spesifimpänä ryhmänä naisoletetut laulunopettajat. Tälle ei ole minkäänlaista ammatillista perustetta, mutta oma kokemukseni on se, ettei näihin tehtäviin liikaa myöskään kannusteta esimerkiksi ammattiopinnoissa. Representaatio siitä, että esimerkiksi naisoletetut voivat toimia rumpuopettajina ja miesoletetut opettajat voivat vetää lauluyhtyeitä, on erittäin tärkeää. Se, että saisimme jo lapsiin kylvettyä sen ajatuksen, että heidän sukupuolensa ei estä heitä pärjäämästä esimerkiksi tietyssä instrumentissa.

Opettajina meidän on hyvä tiedostaa, kuinka tuomme mielipiteemme esille. Meillä saa olla mielipiteitä, mutta meillä ei ole oikeutta yrittää muuttaa oppijan mielipidettä tai yrittää laittaa häntä johonkin muottiin, johon hän ei mene. Olemme mukana tukemassa ja rohkaisemassa oppijaa siihen suuntaan, mihin hän itse haluaa musiikkiharrastuksensa johtavan.

Opettajan oikeus itseilmaisuun

Siinä missä oppija saa tulla soitto- ja laulutunnille juuri sellaisena kuin hän on, sama pätee myös opettajaan. Opettaja saa ilmentää muun muassa omaa persoonaansa, sukupuoltaan ja etnistä taustaansa omalla olemuksellaan ja ulkonäöllään myös opetustilanteessa.

Tällaisia ulkoisia ominaisuuksia voivat olla esimerkiksi pukeutuminen, hiukset ja meikki, kunhan ne ovat linjassa oppilaitoksen laatimiin yhteisiin sääntöihin.
Myös opettajalla pitää olla turvallinen ja hyväksytty olo tulla omalle työpaikalleen.
Työpaikalla ei saa esiintyä minkäänlaista häirintää, ja tämä pätee myös opetustilanteessa.

Vaikka opettaja on auktoriteettiasemassa laulu- ja soittotunneilla, voi häirintää ja syrjintää esiintyä myös oppijan toimesta. Tähän olisikin hyvä puuttua suoraan oppilaitoksena ja olla tarvittaessa yhteydessä myös alaikäisten oppijoiden vanhempiin. Sama sääntö koskee kaikkia, kohdistuipa syrjintä sitten opettajaan tai muihin oppijoihin.

”Sukupuolisensitiivisyydessä keskeistä on aikuisten rooli ja sillä pyritään vaikuttamaan juuri aikuisten toimintatapoihin. Itsereflektion lisäksi tärkeää on koko työyhteisön toimintamallien ja rakenteiden tarkastelu ja tarvittaessa muuttaminen.” Näin lukee Tasaarvoisen varhaiskasvatuksen nettisivuilla, ja koen tämän hyvin ajankohtaiseksi ajatukseksi.

Yksikään lapsi ei ole syntymässään sisäistänyt vielä yhtäkään sukupuolittunutta normia tai käytösmallia, vaan ne tulevat aikuisilta. Siksi olisikin ensiarvoisen tärkeää lähteä muuttamaan näitä ajatuksia nimenomaan aikuisten ja opettajien keskuudessa. Oppilaitosten olisi hyvä järjestää koulutuksia omalle henkilökunnalleen tasaisin väliajoin, jotta me aikuiset oppisimme ensin kohtaamaan toisemme ihan vain ihmisinä, eikä jonkin ennakkoluulon tai normin kautta. Ennakkoluuloja tällä tavoin kitkemällä ja osaamistamme
kehittämällä voimme katkaista myös niiden eteenpäin levittämisen kierteen.

Opettaja voi omalla esimerkillään auttaa luomaan turvallista tilaa itselleen sekä oppijalle. Jos opettaja itse uskaltaa olla anteeksipyytelemättä oma itsensä, antaa hän samalla mahdollisuuden siihen myös oppijalle. Opettaja voi esimerkiksi oppitunneilla toimia esimerkkinä siitä, miten itse voi määritellä itsensä. Kielissä, joissa persoonapronominit ovat sukupuolittuneita, tämä voisi tarkoittaa omien pronominiensa kertomista omille oppijoilleen.

Koska suomen kielessä ei ole ollenkaan sukupuolittuneita persoonapronomineja, auttaa se välttämään väärinsukupuolittamista ja antaa mahdollisuuden sensitiivisemmälle toiminnalle. Opettaja voi tietenkin halutessaan tuoda toivomansa sukupuolittuneen puhuttelutavan itsestään esille muilla keinoin, jos kokee sen mielekkääksi ja itselleen tärkeäksi. Tärkeää on myös, että kaikkia näitä teemoja lähestytään ikätasoisesti.

Koska suomen kielessä ei ole ollenkaan sukupuolittuneita persoonapronomineja, auttaa se välttämään väärinsukupuolittamista ja antaa mahdollisuuden sensitiivisemmälle toiminnalle. Opettaja voi tietenkin halutessaan tuoda toivomansa sukupuolittuneen puhuttelutavan itsestään esille muilla keinoin, jos kokee sen mielekkääksi ja itselleen tärkeäksi. Tärkeää on myös, että kaikkia näitä teemoja lähestytään ikätasoisesti.

Ilmaisun vapaus: Oppitunnille saa tulla juuri sellaisena kuin on

Oppitunnin ilmapiiri on yksi tärkeimmistä tekijöistä tehokasta, hauskaa ja mielekästä oppimistilannetta suunniteltaessa. Millaisena oppitunti koetaan, vaikuttaa olennaisesti oppitunneilla viihtymiseen, oppimisen sujuvuuteen, motivaatioon ja nuoremmilla oppijoilla, jopa arvomaailman kehitykseen. Opettajalla on tässä tärkeä rooli.

Viestintä, sanaton sekä sanallinen, on avainasemassa luotaessa miellyttävää ja turvallista oppimisilmapiiriä. Kielellisesti opettajan tulisi käyttää kunnioittavaa kieltä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opettaja ei kielenkäytöllään ilmaise olettamuksia oppilaan sukupuolesta vaan käyttää esimerkiksi neutraalimpia termejä. On myös kunnioittavaa kysyä oppilaalta/oppilailta, mitä nimeä tai pronominia he haluavat heistä käytettävän. Tämä osoittaa oppilaille, että heidän sukupuoli-identiteettiään arvostetaan, ja että he voivat tulla oppitunnille pelkäämättä, että heitä syrjittäisiin tai tuomittaisiin. Tämä myös luo luottamusta ja turvaa oppilaiden ja opettajan välille.

Olennaista opettajalle on myös oppilaiden ulkoisen ilmaisun hyväksyminen. Oppilaat voivat pukeutua ja esittää itsensä tavalla, joka vastaa heidän omaa sukupuoli-identiteettiään ja -ilmaisuaan.

Oppituntien säännöistä on hyvä sopia yhdessä oppilaiden kanssa. Millaista kieltä
käytetään, miten käyttäydytään, miten ollaan toista kohtaan kunnioittavia jne. Kun kaikki pääsevät tasavertaisesti osallistumaan sääntöjen laatimiseen, voivat kaikki kokea tulleensa huomioiduiksi sääntöjen suhteen ja konflikteilta vältytään.

Fyysinen kosketus ja kehon rajat

Saako laulunopettaja tai soitonopettaja koskea oppilaaseen, jos häntä halutaan ohjata esimerkiksi löytämään parempi laulu- tai soittoasento? Turvallisemman tilan periaatteet korostavat, että toiseen ihmiseen ei saa koskea ilman lupaa. Vaikka itselle toisen ihmisen kosketus ja lähellä olo olisi luontevaa, ei toisesta ihmisestä voida olettaa samaa. On aina suositeltavaa kysyä lupaa kosketukseen sen sijaan, että sitä oletettaisiin. Tätä painottaa muun muassa Suomen Musiikintekijät verkkosivuillaan. (Suomen Musiikintekijät).

Opettajan tehtävänä on luoda turvallinen oppimisympäristö, jossa otetaan huomioon oppilaan tarpeet ja toiveet. Kun oppilas saa ilmaista tarpeensa, hän voi kokea hallitsevansa tilannetta paremmin ja tulleensa kuulluksi. Opettajan on oltava tietoinen vallastaan ja annettava oppilaalle tilaa ilmaista itseään ja tarpeitaan. Opetustilanne siis vaatii opettajalta aktiivista kuuntelua ja vuorovaikutusta. Vaikka turvallisemman tilan periaatteissa neuvotaan toisen ihmisen kohtaamisessa kunnioittavasti, siellä myös muistutetaan oman tilan arvosta. “Pyydä tilaa myös itsellesi tarvittaessa”, kirjaa Suomen YK-liitto verkkosivuillaan. (Suomen YK-liitto)

Ymmärrettävästi on mahdollista, että eteen saattaa tulla tilanteita, joissa joko oppilas tai opettaja kokee rajansa tulleen ylitetyksi tai rikotuksi. Tilanteet voidaan purkaa avoimella keskustelulla. Turvallisemman tilan periaatteet muistuttavat, että jos toista loukkaa, pyydä silloin anteeksi. Suomen YK-liiton turvallisemman tilan periaatteissa myös toistuu se, että itseä mietityttävistä asioista kannattaa ottaa eri tavoin selvää. Toisen kanssa keskustelu ja kysyminen ovat hyviä tapoja aloittaa. Kun on aidosti kiinnostunut oppilaasta ja tämän tarpeistaan, voi oppilas kokea vahvempaa luottamusta opettajaan.

Ääni ja identiteetti: Sukupuolisensitiivinen lähestymistapa lauluääneen

“Lauluääni on henkilökohtainen osa meitä ja siksi laulu instrumenttina vaatii erityisen hienotunteista lähestymistapaa. Laulaja on itse instrumentti, psykofyysinen kokonaisuus. Voimme vahvistaa laulajan itsetuntoa viestimällä äänestä arvostaen ja jokaisen ainutlaatuisuutta kunnioittaen.” (Hyvän laulutunnin periaatteet opettajalle ja oppilaalle -huoneentaulu)

Sukupuoleen perustuvat ohjeet, kuten ”piipitä ja vingu korkealta kuin pieni valittava tyttö” tai ”kuvittele olevasi isomahainen mies ja ölise,” ovat esimerkkejä
sukupuolistereotypioiden käytöstä laulutunneilla. Nämä ohjeet perustuvat aikuisille muodostuneisiin mielikuviin siitä, minkälaiselle henkilölle tietty ääni sopii.

Tällainen lähestymistapa voi olla rajoittava, koska ääni ei ole sidottu sukupuoleen.
Esimerkiksi isolla miesoletetulla voi olla korkea ja heleä ääni, kun taas sirolla naisoletetulla voi olla tumma ja matala ääni. Äänialojen lisäksi äänen sävyt ja estetiikka vaikuttavat siihen, miltä kukin kuulostaa. Opettajien on tärkeää valita sanansa tarkasti ja välttää stereotypioihin perustuvia ohjeita. Sen sijaan he voivat käyttää neutraaleja esimerkkejä, kuten eläimiä tai ajoneuvoja, auttaakseen oppijoita löytämään ja kehittämään omaa ainutlaatuista ääntään. Tämä lähestymistapa tukee oppijan yksilöllisyyttä ja auttaa luomaan turvallisen ja kannustavan oppimisympäristön.

“Toisin kuin sukupuolineutraalius sukupuolisensitiivisyys ei pyri poistamaan sukupuolieroja vaan huomioi sukupuolen vaikutuksia. Se kohtaa ihmisen yksilönä ja on tietoinen sukupuolen moninaisuudesta.” (Suomen Setlementtiliitto 2019.)

Vaikka mies- ja naisoletetuilla on fysiologisia eroja äänissään, jokaisella ihmisellä on omat yksilölliset piirteensä, kuten erimuotoiset äänihuulet, kurkunpää, suuontelo, nenäontelo ja rintakehä. Nämä anatomiset erot vaikuttavat äänenlaatuun, resonanssiin ja sävyyn.

Opettajan tulee välttää oletuksia oppijan sukupuolen suhteen ja sen sijaan edistää
avoimuutta ja luottamusta. Opettajan tulisi olla tietoinen myös mahdollisista esteistä tai haasteista, joita oppijat saattavat kohdata sukupuoleen, kulttuuriin tai muihin identiteettitekijöihin liittyen.

On tärkeää, että oppija kokee äänensä ainutlaatuiseksi ja arvokkaaksi sekä saa kokea turvallisen ja voimaannuttavan ilmapiirin laulutunneilla. Tällainen ilmapiiri mahdollistaa oppijan äänen täyden potentiaalin löytämisen ja kehittämisen ilman rajoittavia ennakkoluuloja. Opettajan tulee suhtautua jokaiseen oppijaan yksilöllisesti ja tukea hänen kehitystään huomioiden hänen erityistarpeensa ja tavoitteensa.

Loppusanat

Kaiken kaikkiaan soitto- ja laulutunnit ovat suuri voimavara tuhansille ja tuhansille ihmisille ympäri maailmaa. Meidän tehtävämme opettajina on auttaa oppijoita heidän omalla matkallaan ja tehdä se mahdollisimman eettisesti ja sensitiivisesti.

Koska tehtävämme opettajina musiikkikentällä on niin moninainen, on helppo jämähtää tuttuihin ja turvallisiin kaavoihin. Valitettavasti useimmat kaavat ovat jo niin vanhentuneita, että ne eivät palvele enää sitä tarkoitusta, mitä varten ne luotiin.

Siksi olisikin ensiarvoisen tärkeää, että me opettajat tasaisin väliajoin tarkastelisimme maailmaa, jossa elämme, ja päivittäisimme omia ajatuksiamme ja toimintaamme alati kehittyvään yhteiskuntaan sopiviksi.

Kuten vanha sananlasku sanoo “Kysyvä ei tieltä eksy”. Tämä pätee myös uusien
toimintatapojen opetteluun. Jos et vielä tiedä jotain, kysy apua, sivistä itseäsi aiheesta ja kouluttaudu. Yhdessä voimme luoda kaikille turvallisemman ja paremman tulevaisuuden myös musiikinopetuksen saralla.