Nuoruusiässä toiminnanohjauksen vaikeudet korostuvat, kun itsenäisyys ja
vastuu lisääntyvät. Ajan hahmottamisen, arkitoimien sujumisen ja rahankäytön ongelmat voivat vaikeuttaa elämää. Iän myötä motorinen yliaktiivisuus vähenee ja muuttuu sisäiseksi levottomuudeksi. (Parkkinen, L. & Puustjärvi, A. 2018, 496–526) Tämä näkyy myös ADHD-oireisen nuoren soitonopiskelussa.

ADHD voi tuoda haasteita soitonopetukseen

Nuori ei enää välttämättä tarvitse soittotunnilla visuaalista ärsykettä, mutta positiivisen palautteen ja selkeän struktuurin merkitys tunnilla on edelleen suuri. Opettajalla on aina hyvä olla ylimääräistä oppimateriaalia tarjolla, jotta vältetään lopputunnin “sekava tyhjiö”.

Myös impulsiivisuus ja tarkkaamattomuus voivat lievittyä taitojen oppimisen myötä, mutta niistä on vaatimusten ja vastuiden kasvaessa usein aiempaa enemmän haittaa opiskeluissa ja työelämässä. ADHD-oireinen nuori saattaa valita mieluummin välitöntä mielihyvää tuottavan
tekemisen sen sijaan että ponnistelisi pitkäjänteisesti myöhemmin saatavan palkkion eteen. (Parkkinen, L. & Puustjärvi, A. 2018, 496-526) Tämä voi aiheuttaa ongelmia haastavampien teknisten suoritusten kanssa.

Myös ADHD-oireisen heikko pettymyksensietokyky voi hankaloittaa tilannetta. Haastavat tehtävät kannattaa jakaa pieniin osiin ja keskittyä suorittamaan yksi osa kerrallaan. Näin saadaan enemmän positiivisia tuloksia ja onnistumisen hetkiä, jotka kannustavat oppilasta jatkamaan eteenpäin.

ADHD-oireisen nuoren sosiaalista selviytymistä heikentävät usein impulsiivinen epäsopivien kommenttien laukominen, muiden keskeyttäminen, itsepäisyys, lyhytjänteisyys, riidanhaluisuus ja huono pettymystensietokyky. (Parkkinen, L. & Puustjärvi, A. 2018, 496–526)

Opettaja voi auttaa monella tapaa

Oppimistehtäviä laadittaessa on tärkeää huomioida nuoren sen hetkinen kehitys- ja kykytaso. Opettajan on hyvä havainnoida oppilaan päiväkohtainen vireystila ja suunnitella tunnin kulku sitä mukaillen. Toisinaan soittotunnin tärkein sisältö on nuoren kanssa keskusteleminen.
(Maja, A. 2020)

Kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemus on tärkeää etenkin silloin, kun oppiminen tuottaa tavallista enemmän haasteita. Opettajan tehtävä on auttaa oppilasta turhautumisen tunteen kanssa ja keskeyttää suoritus, jos huomaa sen liian vaikeaksi sillä hetkellä. Tilalle voidaan ottaa jokin helpompi tehtävä, jonka avulla voidaan palauttaa oppilaan pystyvyydentunne, ja palata haastavaan asiaan myöhemmin uudelleen.

Myötätuntoinen läsnäolo, rauhallisuus ja tasapainon ylläpitäminen ovat opettajan tärkeimpiä työkaluja. Tietoisuus oppilaan mahdollisesta diagnoosista auttaa varautumaan haasteisiin.

Lähteet

Parkkinen, L. & Puustjärvi, A. (2018) Lasten ja nuorten ADHD:n hoito kognitiivisen käyttäytymisterapian avulla. Teoksessa Ranta, K., Fredriksson, J., Koskinen., M & Tuomisto, M. Lasten ja nuorten kognitiiviset ja käyttäytymisterapiat, s. 494-526. Duodecim. Helsinki.

Maja, Anja 2020. Musiikkipedagogi. Käpylän musiikkiopisto. Haastattelu: 13.11.2020.