Hyvä palaute sisältää mahdollisen kritiikin lisäksi tunnustuksen onnistuneista asioista. Näiden tekijöiden tasapainotus riippuu vahvasti vastaanottavan oppijaprofiilin luonteenpiirteistä ja temperamentista.

Hyvässä palautteessa arvioitava asiakokonaisuus eritellään pienempiin osa-alueisiin, joita tarkastellaan mahdollisimman objektiivisesti. Opettajan näkökulmasta kritiikkiä on lähtökohtaisesti luontevampaa antaa, koska ihmismieli kiinnittää luonnostaan huomiota erityisesti poikkeavuuksiin tai virheisiin. Virheiden tai ongelmien selvittämiset toimivatkin osaltaan myös positiivisina oppimisen mittatikkuina, sillä ongelmien selvittäminen on jo itsessään positiivista henkistä pääomaa kerryttävä suoritus.

Sen sijaan, että palautteessa viitattaisiin aina virheisiin verbaalisesti virheinä, olisi joissain tapauksissa mahdollisesti tehokkaampaa kutsua virheitä vaikkapa kehityskohteiksi. Tällöin vältytään kannustamasta oppilasta vääristyneen yli-itsekriittiseen itsearvioinnin harjoittamiseen, joka pidemmällä aikavälillä sumentaa realistista itsearviontitaitoa.

Palautteen ajoituksella on merkitystä

Palautteen ajoituksella on iso rooli muistijäljen jättämisen kannalta. Musiikkiympäristössä on mahdollista antaa palautetta välittömästi arvioitavan suorituksen jälkeen tai vaihtoehtoisesti isommin summattuna jälkijunassa kehitysideoiden jälkeen. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa suorituksen jälkeen opettaja tarjoaa omia tulkinnallisia vaihtoehtoja esimerkiksi harjoiteltavan kappaleen eri kohtiin, ennen varsinaista kannanottoa oppilaan tulkinnalliseen kokonasuuteen.

Huomaamme, että palautteen ajoitus riippuu myös asiakokonaisuuden laajuudesta. Mitä pienempiä asiakokonaisuudet ovat, sitä nopeammin palautetta on mahdollista antaa.

Eri-ikäiset oppilaat asettavat eri tavoilla arvoa opettajan ammattitaidolle suhteessa omaan kehitykseensä. Lapsi tuskin kokee oman kehityksensä edistymisen muulla tavalla kuin oman harjoittelun ja lahjakkuuden puutteena tai menestyksenä. Aikuinen taas katsoo kriittisemmin opettajan toimintaa ja pedagogiikkaa.

Oppilaan asenne suhteessa opettajaan ja näin heidän suhteensa vaikuttaa palautteen vastaanottamiseen. Vastaanottavainen oppilas näkee tilanteensa realistisesti, eikä ole ylenpalttisen takertunut omaan tai toisen egoon. Hän ottaa kehut ja kritiikit sellaisenaan siten soveltaen informaatiota omaan soittamiseensa.