Luovuus on yksi ihmiskunnan kantavista voimista, jonka virtauksen jokainen meistä jossakin määrin ja jossakin vaiheessa elämää saa kokea. Parhaimmillaan se on rohkeaa, avointa, rajatonta ja täysin uusia ajatuspolkuja kulkevaa ja uusille tasoille vievää uuden tuottamista.

Taiteilijat saavat tuollaista luovuutta harjoittaa työssään. Me asiantuntijat taas joudumme viljelemään luovuuttamme annetuissa viitekehyksissä.

Luovuus toiminnassa

Asiantuntijatyössä toiminnallemme ja siten myös luovuudelle antavat suuntaa erinäiset linjaukset ja sovitut suunnitelmat. Tällainen viitekehys luovuudelle on ensisijaisesti organisaation strategia ja siitä johdetut toimintasuunnitelmat. Ne osoittavat toiminnan missiot, visiot ja painopisteet, eli sen, minkälaisiin aiheisiin ja tekoihin luovuuttaan asiantuntijan kannattaa kanavoida.

Asiantuntija ei myöskään harjoita vapaata luovuuttaan suhteessa organisaation hallinnollisten ohjeistusten linjauksiin. Esimerkiksi taloushallinnollisiin toimintoihin asiantuntija harvemmin yrittää lisätä rohkeaa luovuuttaan.

Toiminnan viitekehykset ovat yleensä kaikille selkeät, ja epävarmuudet poistetaan ohjeistusta kysymällä, ei vapaalla luovuudella.

Luovuus toiminnan näkyväksi tekemisessä

Luovuus liittyy vahvasti organisaatiossa tehdyn työn näkyväksi tekemiseen. Tässä näkyväksi tekemisessä kaikki asiantuntijat ovat osaltaan mukana.

Viestintä ja markkinointi ovat keskeiset näkyväksi tekemisen toiminnot, joihin lähes jokainen asiantuntija jollakin tasolla osallistuu, toiset useammin ja toiset harvemmin. Organisaation tuloksen ja maineen kannalta on tärkeää, että mahdollisimman moni asiantuntija panostaa keskeisten tekemisten esille tuomiseen.

Viestinnässä ja markkinoinnissa luovuus on toivottua. Luovuuden avulla herätetään ja tullaan huomatuksi. Tosin tässäkin työssä pätevät luovuuden suhteen erilaiset sovitut linjaukset ja viitekehykset. Asiantuntijan kannattaa muistaa saavutettavuusohjeistukset, jotka liian usein unohtuvat viestinnällistä luovuutta harjoittaessa. Organisaation brändi- ja visuaaliset ohjeistukset asettavat nekin reunaehtoja asiantuntijan viestinnälliselle luovuudelle.

Nämäkään ohjeistukset eivät ole valinnaisia, vaan viitekehyksiä, jotka raamittavat luovuutta.

Yksikään asiantuntijan luova teko ei ole saari – vaan palanen jotakin isompaa

Aivan kuten taiteilijan, asiantuntijankin on saatava antaa luovuuden virrata. Tekeehän se työstä merkityksellistä ja vaihtelevaa. Joskus vapaa luovuus saattaa kuitenkin johtaa tilanteisiin, jossa asiantuntijan luovuuden ja työpanoksen hedelmä vaatii muuntelua ja muokkausta istuakseen organisaation viitekehykseen. Tällainen helposti tuntuu henkilökohtaiselta loukkaukselta, mutta sitähän se ei ole.

Turhalta mielipahalta vältymme, kun tunnemme tai ainakin olemme tietoisia organisaatiomme työn erilaisista reunaehdoista. Rajoja luovuudessa kannattaa aina kokeilla, mutta silloin pitää olla valmis vastaanottamaan mahdollista palautetta.