Nuoret odottavat innolla työelämään pääsyä ja oman itsenäisen elämän alkamista. Tietojen, taitojen ja kokemuksen puuttuessa he saattavat kuitenkin joutua talousongelmiin jo heti itsenäisen elämänsä alkumetreillä.

Vaikka PISA-tutkimuksessa 15-vuotiaat suomalaisnuoret kokivat saavansa koulussa talouskasvatusta, on nuorten talousosaaminen kuitenkin hyvin polarisoitunutta (OECD 2020, 51). Nuorten mahdollisuudet saada kesätöitä, työharjoittelupaikkoja tai ilta- ja viikonlopputöitä ovat vähentyneet. Tämä vaikeuttaa heidän itsenäistymistään ja oman talouden hallinnan harjoittelua.

Markkinoiden monimutkaistuessa ja rahan muuttuessa yhä abstraktimmaksi kaikki aikuisetkaan eivät ymmärrä kuluttamiseen ja taloustaitoihin liittyviä käsitteitä ja sidonnaisuuksia. Epävarmuutta tuottavat seikat kuten sopimusjuridiikkaa, tietoturvan ja tekijänoikeuksien merkitys, mobiilipalveluiden käyttöön ja hankintaan liittyvät kustannukset tai kuluttajan oikeudet ja vastuut.

Nuorille on opetettava taloudellista toimintakykyä

Kuluttajat tarvitsevat uudenlaisia taitoja, jotta he voivat osallistua kaupankäyntiin verkossa, tehdä oikeaan tietoon perustuvia päätöksiä ja arvioida erilaisten hankintojen hyötyjen ja riskien suhdetta (Brečko ym. 2016, 5). Kuluttaja- ja talousosaaminen ovat tärkeitä kansalaistaitoja, joiden avulla kuluttaja selviytyy muuttuvilla markkinoilla erilaisissa elämäntilanteissa.

Vanhemmat voivat vaikuttaa positiivisesti nuorten taloudellisiin toimintamahdollisuuksiin kannustamalla, opettamalla ja osallistamalla heidät perheen taloudelliseen päätöksentekoon jo lapsesta lähtien. Talousosaaminen ei ole pelkkää ostamista vaan aktiivinen osallistuminen oman perheen ja kotitalouden toimintaan totuttaa nuoren toimimaan tavoitteellisesti ja suunnittelemaan muutenkin tulevaisuuttaan.

Vanhempien arvot, asenteet ja käyttäytymismallit vaikuttavat nuorten asenteisiin ja myös niihin asioihin, joita nuori haluaa tavoitella. Oman tulevaisuuden suunnittelua, kestävää kulutusta, säästämistä ja oman talouden hallintaa ei voi oppia yhtäkkiä, kun saa ensimmäisen palkan tai muuttaa omaan kotitalouteen.

Vanhempien antaman opetuksen lisäksi kuluttaja- ja talouskasvatusta tulisi olla saatavilla sekä koulussa että muualla nuorten jokapäiväisessä toimintaympäristössä. Taloudellisen toimintakyvyn parantamiseksi tai jo syntyneiden talousongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan myös nuorille suunnattua taloussosiaalityötä.

Taloudellinen toimintakyky on taloudellisesta lukutaitoa, jonka avulla voidaan tavoitella taloudellista hyvinvointia. Taloudellinen toimintakyky kattaa taloudelliset tiedot ja taidot, arkisen taloudenhallinnan, kyvyn varautua tulevaisuuteen ja muutoksiin. Se kattaa valinnat, jotka liittyvät erilaisiin palveluihin ja tuotteisiin sekä kyvyn seurata ja pysyä ajan tasalla talousasioissa.

Taloudenhallinta voidaan nähdä yksilön tai kotitalouden toimintakykynä, osaamisena tai osaamattomuutena. Lisäksi on monia yksilöstä itsestään riippumattomia seikkoja, jotka vaikuttavat kunkin mahdollisuuksiin hallita omaa taloudellista tilannettaan.

Jotta saadaan nuoret kiinnostumaan taloudesta ja oman talouden suunnittelusta, talouskasvatuksella pitää olla suora yhteys nuorten arkeen ja heidän omaan ’lompakkoonsa’. Jo ilmenneiden talousongelmien ratkaisemisessa tarvitaan myös sosiaalityötä, esim. varhaista tukea, nuoriso- ja mielenterveystyötä sekä taloussosiaalityötä.

Pelkkä yksilöille osoitettu talouskasvatus ei kuitenkaan riitä vahvistamaan taloudellista toimintakykyä ja taloudellisia voimavaroja, sillä talouskasvatuksella ei voi korjata esimerkiksi työttömyydestä tai muista äkillisistä yksilöstä itsestään riippumattomista muutoksista johtuvia talousongelmia.

Digitaalisuus synnyttää uusia mahdollisuuksia taloustaitojen oppimiseen

Vaikka digitaalinen kulutus vaatii kaikenikäisiltä enemmän kuluttajataitoja, digitaaliset ympäristöt tarjoavat myös mahdollisuuden tiedon jakamiseen, vertaistukeen ja osallisuuteen (esim. Wilska 2014).

Nuorten talouskasvatukseen osallistuvat myös useat koulun ulkopuoliset toimijat. Vapaasti saatavaa, digitalisessa muodossa olevaa talouskasvatuksen materiaalia nuorille ja opettajille tarjoavat mm. TAT, Suomen Pankki, FINE, KKV, Nuori yrittäjyys ry ja Martat (Raijas 2020).

Jatkossa tätä materiaalia ja opastusta täytyy tuoda myös erilaisissa koulun ja työelämän välitiloissa olevien nuorten ulottuville. Suomen talousosaamisen kansallisen strategian tavoitteena on parantaa kansalaisten talousosaamista sekä suunnitelmallisella ja tavoitteellisella talousopetuksella että koordinoimalla eri toimijoiden toimintaa (Suomen pankki 2020).

Talousosaamista tarvitaan myös tulevaisuuden työssä ja yrittäjyydessä

Haaga-Helia osallistui Mun talous –verkoston toimintaan ja Haaga-Helian avoimen amk:n opinnoissa pilotoitiin Mun talous -opintojakso vuosina 2014 – 2015. Sen jälkeen Liiketalouden opinnoissa on ollut pakollinen Oma talous –opintojakso.

Tulevaisuudessa omaan talouteen liittyvän talousosaamisen merkitys korostuu, koska yrittäjyydestä on tullut tärkeä osa työelämäosaamista. Työ yrittäjistyy ja tulevaisuudessa yhä useamman työura koostuu erilaisista projekteista, hankkeista, sivutoimisesta yrittäjyydestä. Nuorten yrittäjäpanosta tarvitaan myös jo olemassa olevissa yrityksissä.

Yrittäjäksi ryhtyvällä ja yrittäjänä toimivalla täytyy olla oma talous kunnossa, jotta yrittäjän uskottavuus säilyy ja myös oman yrityksen talous pysyy kunnossa. Ammattikorkeakoulut voisivatkin ottaa entistä tärkeämmän roolin talousosaamisen vahvistamisessa ja edistämisessä, koska niissä – varsinkin liiketalouden ohjelmissa – on talousosaamista, jota voitaisiin suunnata myös oman talouden hallintaan liittyvään koulutukseen.

Lähteet:

• Brečko, B., Ferrari, A., toim. Vuorikari R., Punie Y. 2016. Kuluttajien digitaalisen osaamisen puitteet; Yhteisen tutkimuskeskuksen Science for Policy –sarjan raportti; EUR 28133 FI.
• OECD. 2020. PISA 2018 Results: Are Students Smart about Money? Volume IV. Pariisi: OECD Publishing.
• Suomen Pankki. 2021. Ehdotus Suomen talousosaamisen edistämisen kansalliseksi strategiaksi. Suomen Pankin yleistajuiset selvitykset A:124. Suomen Pankki. Helsinki.
• Wilska, T.-A. 2014. Kuluttajaksi sosiaalistumisen haasteet ja kuluttajakasvatus jälkimodernissa kulutusyhteiskunnassa. Aikuiskasvatus, 34 (1), 43-49.