Että puutarhatyö kohottaa ja jalostaa ihmisen mieltä, on tunnettu asia. Syvä ja tunteellinen luonne saavuttaa puutarhassa sen rauhan, jota hän turhaan etsii kaupungin melun ja levottoman elämän keskellä. Raaka ja itsekäs luonne voi hienostua ja muuttua vuolaaksi seuratessaan kasvien kehitystä ja varttumista omassa puutarhassaan ja nähdessään, miten kaikki siinä riippuu juuri hänen hoidostaan, pienestä, maahan kätketystä siemenestä alkaen loistavan kukan puhkeamiseen tai hedelmien tai vihannesten kypsymiseen saakka. Sille, jota ravintola tai kahvila viekoittelee puoleensa, voi puutarhapalstasta käydä vieläkin voimakkaaksi viehätyksesi.

Lundén 1917

Sivistyneistö, porvarit ja aateliset ovat jo vuosisatoja ymmärtäneet, miten oma kyynisyys ja väsymys alkavat tuhota ihmistä sisältä ja ulkoa. Elämänhalu heikkenee ja ideat vähenevät. Stressi, syväväsymys, alakulo ja unettomuus vaivaavat. Pitäisi osata levätä, jotta jaksaisi toimia multitehtävissään.

Moni valitsee rentoutumiskeinokseen matkustamisen, kesä- ja lomapaikan, kylpylät ja hoitolat. Luonto, lähdekylvyt ja kuurit ruokkivat mieltä ja kehoa. Vapaa-aika osoittautuu todelliseksi luksuseksi. Tärkeää on paeta arkea ja etsiä uusia kokemuksia. Keskeisintä on kuitenkin seurustelu itsensä kanssa eli minuttelu ja harmoninen oleminen. Ihanaa on vain olla – just being.

Me hyvinvointi- ja elämyspalvelun tuottajat emme voi kuitenkaan olla varmoja, mistä kuluttajan hyvinvointi sekä täydellinen ja tasapainoinen mieli syntyvät, koska ne ovat subjektiivisia tiloja. Joku saavuttaa täydellisyyden tunteen työstä, joku toinen vapaa-ajasta ja vaikkapa rauhasta, rakkaudesta, luonnosta, liikkeestä, keskusteluista, harrastuksista, kulttuurista, metsässä kävelemisestä, kuntoilemisesta, eläinten kanssa olemisesta jne.

Yritykset käyttävätkin hyvinvointi-käsitettä (wellness) villisti ja vapaasti. Sen alla ne voivat tarjota asiakkailleen lähes mitä vain. Matkailijan hyvinvointia haluavat hoitaa erilaiset kylpylät, loma-, liikunta- ja kuntokeskukset, hotellit, matkustajalaivat, luontokohteet ja ohjelmapalveluyritykset. Ne voivat virittää yliefektiivisiä (keino)maisemia, jossa käykin päinvastoin: kuluttajan mielen on vaikeata tyhjetä, ja hyvinvointi muuttuu pahoinvoinniksi.

 Hyvinvointi onkin ihannetila, jonka perustana on ihmisen humanistinen elämänasenne. Sen pitäisi näkyä eettisinä, ekologisina ja esteettisinä elämäntapoina. Olennaisia arvoja ovat muun muassa kohtuus, älyllisyys, kriittisyys, sosiaalisuus ja yhteiskuntavastuullisuus.

Moni tämän päivän kuluttaja tavoittelee levollista ja täydellistä oloa sekä hyvinvointia. Hyvinvointi on sekä tahtotila että elämäntyyli, joka sisältää kuluttajan itsensä henkisen ja fyysisen hallinnan. Tavoitteena on, että kuluttajan terveydellinen, sosiokulttuurinen, fyysinen, henkinen ja emotionaalinen elämä olisi mahdollisimman hyvässä tasapainossa. Hyvinvointiin kuuluu myös vapaus, rentoutuminen ja huolettomuus – siis tunne oman elämän hallinnasta.