Tutkimusten mukaan terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittämättömästi liikkuvia on Suomessa yli 70 % väestöstä (Husu, Sievänen, Tokola, Suni, Ypyä, Mänttäri, Vasankari 2018, 20). Valtaosa suomalaisista hyötyisikin liikuntaneuvonnasta, jonka tavoitteena on edistää yksilön terveyttä.

Käyttäytymisen muuttaminen ja pysyvään muutokseen sitoutuminen ei ole helppoa, eikä muutokseen ole löydettävissä yksiselitteisiä ratkaisuja, mutta käyttäytymistieteet ja erityisesti käyttäytymistä selittävät muutosteoriat ja -mallit tarjoavat siihen mahdollisuuden.

Käyttäytymisen muutosta avaavat teoriat kuvaavat, miten ja millä ehdoin ihmiset muuttavat käyttäytymistään – tapahtui se sitten kyvykkyyden kokemuksen, ympäristön muutosten tai vaikka yhteisön paineen alla.

Muutos on kykyjen, tilaisuuden ja motivaation summa

Erilaisia muutosteorioita on löydettävissä yli 80, mutta tässä tekstissä muutosta tarkastellaan COM-B-mallia hyödyntäen. Mallin mukaan yksilön käyttäytymiseen vaikuttavat monet yhtäaikaisesti vaikuttavat tekijät, determinantit. Käyttäytymisen taustalla löytyy kolme edellytystä: kyvykkyys (Capabilities), tilaisuudet (Opportunities) ja halu eli motivaatio (Motivation). (Michie, Van Stralen & West 2011.)

Kyvykkyys (Capability) jaetaan tämän teorian mukaan fyysiseksi ja henkiseksi kyvykkyydeksi. Fyysinen kyvykkyys määritellään muun muassa motorisiksi taidoiksi, voimaksi ja kestävyydeksi. Henkiseen kyvykkyyteen kuuluvat esimerkiksi terveyden lukutaito, itsesäätelyn taito ja sinnikkyys. (Michie, Van Stralen & West 2011.) Eli fyysisten tietojen ja taitojen rinnalle tarvitaan taitoja asettaa tavoitteita ja luoda strategioita tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi tarvitaan taitoa arvioida omaa toimintaa ja muuttaa sitä, jos se ei tuotakaan tavoitteiden mukaisia tuloksia. Edellä mainittuja taitoja voisi kutsua myös liikunnan ylläpitotaidoiksi.

Tilaisuuksilla (Opportunity) mallissa tarkoitetaan fyysistä ja sosiaalista elinympäristöämme; onko liikunnalle tilaa, aikaa, rahaa, muita resursseja ja koetaanko liikunta ja liike sosiaalisesti hyväksyttäväksi, tukevatko kulttuuriset normit sitä (Michie, Van Stralen & West 2011). Sekä fyysinen että sosiaalinen ympäristömme muovaavat päivittäisiä valintojamme ja vaikuttavat käyttäytymiseemme enemmän kuin asenteemme ja omat valintamme (Nupponen & Paronen 2011, 192).

Motivaatio (Motivation) on toimintamme moottori, ja se toimii sekä tiedostetulla että tiedostamattomalla tasolla. Tiedostettuun motivaatioon kuuluvat COM-B:n mukaan tietoiset aikomukset ja seurausten punnitseminen. Siihen kuuluu myös se, koetaanko toimintaan laitettu energia hyödylliseksi ja uskotaanko sen tuottavan tulosta. (Michie, Van Stralen & West 2011.)

Näillä kaikilla osatekijöillä on merkittävä rooli yksilön käyttäytymisessä (Behaviour) ja sen muutoksessa. Yksilöllä voi olla esimerkiksi riittävät liikuntataidot sekä ympäristön tuomat mahdollisuudet, mutta liikuntamotivaation puute johtaa terveyden kannalta liian vähäiseen liikuntaan. Toisaalta motivaatio ja kyvyt voivat olla kunnossa, mutta elämäntilanne esimerkiksi työssäkäyvillä vanhemmilla ajanpuutteineen ja univelkoineen, tekee liikunnan harrastamisen vaikeaksi. Liikuntakäyttäytyminen on siis monen tekijän summa. (Michie, Van Stralen & West 2011.)

Laadukas liikuntaneuvonta voi auttaa muutoksessa

Jo tämän yksittäisen käyttäytymismallin mukaan voidaan nähdä, ettei yksilön toimintaa voida ohjata behavioristisella kepillä tai porkkanalla. TosiTV:stä tutut esimerkit palkitsemisen merkityksestä antavat harhaanjohtavan kuvan ihmisen käyttäytymisen muutoksen lineaarisuudesta. Muutoksen rakentuminen ulkoisten motiivien ympärille ei tuota pitkäaikaisia tuloksia. Kepin tai porkkanan kadotessa tai niiden menettäessä merkityksensä, käytös palaa entisiin uomiinsa. Amerikkaisen The Biggest Loser -laihdutusohjelmaformaatin historiassa vain yksi kilpailija on pystynyt ylläpitämään saavutetun tuloksen.

Käyttäytyminen on aina usean samaan aikaan vaikuttavan tekijän vyyhti. Esimerkiksi COM-B-mallin mukaan tavoitekäyttäytyminen vaikeutuu huomattavasti, jos joku mallin mukaisista osatekijöistä puuttuu tai on heikko. (Michie, Van Stralen & West 2011). Käyttäytymisen muutos on palapelin rakentamista, jossa jokaisella palasella on oma merkittävä roolinsa ja ilman sitä kokonaisuus ei onnistu.

Liikuntaneuvonnan tavoitteena on, että yksilö tunnistaa omat vahvuutensa ja mahdollisuutensa liikkujana ja oppii itselleen sopivat keinot lisätä liikettä. Sen lisäksi liikuntaneuvonnassa autetaan yksilöä asettamaan tarkoituksenmukaisia ja saavutettavissa olevia tavoitteita. (Tuunanen, Puurunen, Malvela, Kivimäki 2016, 13.) Liikuntaneuvonta on haasteellista neuvontatyötä, jossa liikuntakäyttäytymistä selittävien ja ohjaavien tekijöiden merkitysten oivaltaminen on tärkeää. Ilman sitä ymmärrystä liikuntakäyttäytymiseen vaikuttaminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta. Ammattilainen on valmis inhimilliseen ja yksilölliseen kohtaamiseen suoran neuvomisen sijaan, kun hän ymmärtää, että elintapamuutos on muuta kuin tahdonvoiman tuotos.

Lähteet

• Husu, P., Sievänen, H., Tokola, K., Suni, J., Ypyä, H., Mänttäri, A., Vasankari, T. 2018. Suomalaisten objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja fyysinen kunto. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:30.
• Michie, S., Van Stralen, M. & West, R. 2011. The behaviour change wheel: A new method for characterising and designing behaviour change interventions. Implementation science, 6 (1): 42.
• Nupponen, R. & Paronen, O. 2011. Terveyden ja liikunnan edistäminen. Teoksessa: Fogelholm M, Vuori I, Vasankari T, toim. Terveysliikunta. 2. uudistettu painos. Hki: Duodecim, UKK-instituutti, 186—196.
• Tuunanen,K., Puurunen, A., Malvela, M. & Kivimäki, S. 2016. Laatua liikuntaneuvontaan. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 313. LIKES: Jyväskylä.