Opiskelun imu (study engagement) on työn imua (work engagement) koskevaan tutkimusperinteeseen liittyvä käsite, joka kuvaa myönteistä motivaatio- ja tunnetilaa opiskelua kohtaan. Opiskelun imun ulottuvuuksia ovat tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen. Tarmokkuus kuvaa opiskelijan energisyyttä, halua ja sinnikkyyttä panostaa opiskeluun. Omistautuminen on kokemus opiskelun merkityksellisyydestä, innokkuudesta ja inspiraatiosta. Uppoutuminen on niin syvää keskittymistä opintoihin, että aika kuluu kuin siivillä.

Aikaisempi opiskelun imua koskeva tutkimus esittää, että opiskelun imu on yhteydessä opintomenestykseen ja myönteisiin tunteisiin opiskelua kohtaan. Tutkijat ovat havainneet, että opiskelun imun voimakkuus vaihtelee päivän ja opiskeluviikon aikana. On myös tutkittu, että opiskelun imu on voimakkainta opiskelun alussa, mutta vähenee valmistumista kohden. Aikaisemman tutkimuksen mukaan myös opiskelijoiden ikä on yhteydessä opiskelun imuun: vanhemmat opiskelijat kokevat voimakkaampaa opiskelun imua kuin nuoret.

Naisten ja miesten opiskelun imua koskevat tutkimukset ovat keskenään ristiriitaisia, joissain tutkimuksissa eroa sukupuolten välillä ei ole löytynyt, joidenkin tutkimusaineistojen perusteella on taas todettu, että naisten kokema opiskelun imu on ollut korkeampaa kuin miesopiskelijoiden.

Opiskelun imu Haaga-Heliassa

Haagahelialaisille liiketalouden ja tietotekniikan opiskelijoille lähetettiin keväällä 2017 heidän opiskeluorientaatioitaan koskeva kysely. Osana kyselyä opiskelijat vastasivat opiskelun imua koskeviin väitteisiin. Vastauksia saatiin yhteensä 476:lta Helsingissä ja Porvoossa opiskelevilta ammattikorkeakoulu- ja Master-tutkintoa suorittavalta opiskelijalta sekä näiden koulutusalojen kursseja suorittavilta avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoilta. Opiskelun imua koskevat tutkimustulokset olivat ilahduttavia: Haaga-Heliassa on selvästi opiskelun imua. Aikaisempien tutkimusten mukaisesti myös Haaga-Heliassa opiskelun imuun vaikuttavat monet tekijät.

Aineistossa ei havaittu eroja koulutusalojen tai opiskelupaikkakuntien välillä, toisin sanoen sekä liiketalouden että tietotekniikan opiskelijoilla on opiskelun imua, eikä kampus ollut yhteydessä opiskelun imuun. Myöskään nais- ja miesopiskelijoiden opiskelun imua koskevat tulokset eivät eronneet. Eroa ei löytynyt myöskään syntyperältään suomalaisten ja muun maalaisten välillä. Sen sijaan aikaisempia opiskelun imua koskevia tuloksia vahvistaen tässäkin tutkimuksessa opiskelijan ikä oli yhteydessä korkeampaan opiskelun imuun.

Tutkimuksessa selvitettiin aiemmista tutkimuksista poiketen myös sitä, miten työkokemus, opiskelun sivu- tai päätoimisuus tai suoritettavan tutkinnon taso ovat yhteydessä opiskelun imuun. Tilastollinen tarkastelu osoitti näiden suhteen aineistossa merkitseviä eroja. Opiskelun imu oli korkeampi niillä opiskelijoilla, joilla työkokemusta oli yli kuusi vuotta kuin niillä, joilla työkokemusta oli tätä vähemmän. Myös osa-aikaopiskelijat kokivat enemmän opiskelun imua kuin täysipäiväisesti opiskelevat.

Merkitseviä eroja oli myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden sekä Master-opiskelijoiden ja avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden välillä: jälkimmäisillä opiskelun imu oli vahvempi kuin ammattikorkeakoulututkintoa suorittavilla.

Opintojen tuunauksella lisää imua opiskeluun

Tulosten mukaan haagahelialaiset kokevat opiskelun imua selkeästi enemmän kuin monessa muussa tutkimuksessa mukana olleet korkeakouluopiskelijat. Tulosten suoraviivaiseen vertaamiseen on kuitenkin suhtauduttava varauksella, koska Haaga-Heliassa kyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoista, jolloin kyselyn vastausprosentti ei edusta koko opiskelijakuntaa. On mahdollista, että vähäistä opiskelun imua kokevat eivät halunneet vastata omaa opiskeluorientaatioitaan koskevaan kyselyyn. Myös Haaga-Heliassa on siis edelleen tärkeä pohtia, miten voisimme vielä entisestään lisätä opiskelun imua.

Työn imua koskevassa tutkimuksessa on osoitettu selkeä yhteys työn omaehtoisen ”tuunaamisen” ja työn imun välillä. Työn tuunamisella tarkoitetaan sitä, että työntekijä alkaa muokata työtään omia tarpeitaan ja vahvuuksiaan vastaavaksi. Tuunaaja ei pyri muuttamaan työtehtävien sisältöjä vaan etsii itse työn imua lisääviä uusia tapoja ja näkökulmia työn tekemiseen. Tuunaaja ottaa siis itse aktiivisen roolin innostuksensa herättelyssä ja säilyttämisessä.

Työn tuunaamisen ajatuksia voi hyvin soveltaa opiskeluun. Opiskelun tuunaaja ottaa aktiivisen roolin omien opiskelutapojensa muokkaamisessa omannäköisemmiksi ja mielekkäämmiksi. Omaa opiskelun imuaan voi ruokkia uusien kokeilujen kautta ja rikkomalla rohkeasti vanhoja rutiineja. Hyvä ensiaskel opiskelun tuunaamisessa on tunnistaa, minkälaisissa tilanteissa kokee tarmokkuutta, omistautumista ja uppoutumista opiskeluun.

Imun kannalta on tärkeää myös kiinnittää huomiota onnistumisiin ja saavutuksiin. Tutkimusten mukaan ne innostavat ja motivoivat huomattavasti enemmän kuin epäonnistumisten tai vielä tekemättömien töiden pohtiminen.

Kirjoittaja yliopettaja Johanna Vuori on tehnyt opiskeluorientaatiota koskevaa tutkimusta Liikesivistysrahaston myöntämällä apurahalla. Kerättyyn aineistoon perustuva tutkimus on parhaillaan vertaisarvioitavana.

Lähteitä

Ouweneel, E. Le Blanc, L.M., & Schaufeli, W.B., 2011. Flourishing students: A longitudinal study on positive emotions, personal resources, and study engagement. The Journal of Positive Psychology 6(2): 142-53.

Salanova, M., Schaufeli, W.B., Martínez, I., & Bresó, E. 2010. How obstacles and facilitators predict academic performance: The mediating role of study burnout and engagement. Anxiety, Stress & Coping 23(1): 53-70.

Salmela-Aro, K. & Read, S. 2017. Study engagement and burnout profiles among Finnish higher education students. Burnout Research 7(December): 21-8.

Schaufeli, W.B., Martinez, I.M., Pinto, M.A. Salanova, M., & Bakker, A.B. 2002. Burnout and engagement in university students: A cross-national study. Journal of Cross-Cultural Psychology 33(5): 464-81.

Schaufeli W.B. & Bakker A.B. 2004. Utrecht work engagement scale (UWES) preliminary manual.  [Version 1.1 December 2004]. Utrecht University: Occupational Health Psychology Unit.

Vuori J. 2018. Engaged or entitled? Study orientations of Finnish business students. Consortium for Higher Education Researchers (CHER), 30.8. – 1.9.2018, Moscow.