Haaga-Helian arvoihin sisältyy yhdessä tekeminen ja arvostus. Kulttuurin ja tekemisen tulee olla sellaista, joka kannustaa opiskelijoita, opettajia ja henkilökuntaa työskentelemään yhteistyössä ja arvostamaan toistensa panosta. Tähän linkittyy rakentavan palautteen antaminen, vastaanottaminen ja hyödyntäminen. Opintopalaute on keino kehittää yhdessä, toista arvostaen.

Opintopalautteen hyödyntäminen

Korkeakouluopiskelijoilta voidaan pyytää välipalautetta opintojakson toteutuksen aikana, lisäksi heiltä pyydetään aina loppupalautetta.

Opiskelijoilta saatua välipalautetta voi hyödyntää jo opintojakson aikana esimerkiksi muuttamalla teemojen käsittelyä, selkeyttämällä tehtäväohjeistuksia, vaihtamalla lähestymistapaa sekä ohjauksen tyyliä ja kohdetta. Välipalautekysely voi auttaa opiskelijoita suuntamaan tarkkavaisuutta kohti tavoitteitaan. Opiskelijoiden mielestä välipalautteen kysyminen on tärkeää, jotta se ehtisi vaikuttamaan meneillään olevaan opetukseen. Tämä on osa yhteisen opetus- ja oppimiskokemuksen muodostamista ja kehittämistä.

Palautteista voidaan saada tärkeää tietoa seuraavan samanlaisen toteutuksen kehittämiseen tai koostettuna laajemmin koulutuksen kehittämiseen. Kehittäminen voi olla sisällöllistä tai opetustapaan liittyvää muutosta. Toisaalta palaute voi olla positiivista, joka on myös tärkeää tietoa opettajalle sekä ammattikorkeakoulun johdolle. Opintopalautetiedon kerääminen ja sen hyödyntäminen liittyy laadukkaan opetuksen kehittämiseen. Se on osa jatkuvaa vuoropuhelua opiskelijoiden ja henkilöstön välillä, ja parhaimmillaan molemmille osapuolille arvostusta antavaa.

Auditoinnista tavoitteeksi opintopalauteprosessin kehittäminen

Keväällä 2023 Haaga-Helia kävi läpi korkeakoulujen auditointiprosessin. Auditoinnin tulosten käsittelyn pohjalta tavoitteeksi tarkentui opintopalauteprosessin kehittäminen sisältämään systemaattinen vastaus palautteeseen, vastausten määrän kasvattaminen sekä raportoinnin kehittäminen (Haaga-Helia 26.5.2023). Tämän pohjalta päätettiin tehdä selvitys, joka toteutui sisäisesti YAMK-opinnäytetyön toimeksiantona.

Eri rooleja (opiskelija, opettaja, koulutusjohto, opintopalautejärjestelmän asiantuntijat) sisältäneen otannan perusteella Haaga-Helian opintopalauteprosessi toimii pääosin hyvin. Lisäviestinnän ja ohjeistuksen avulla pystytään tuomaan paremmin esille useita jo toteutuvia vastaajia askarruttaneita asioita, kuten opiskelijoille tärkeä vastausten anonymiteetti. Myös palautteiden raportointi- ja analyysivaihetta ja siitä viestimistä voidaan edelleen kehittää.

Vastauksissa korostui opintopalautteen vaikuttavuus. Tutkimuksessa opiskelijoilta nousi toive, että opettajat kertoisivat toteutuksen alussa, kuinka toteutusta on kehitetty edellisten palautteiden perusteella. Moni opiskelija koki myös, että opettajan pitäisi aina vastata annettuun palautteeseen. Nämä olisivat samalla viestejä opiskelijoille siitä, että palautteen antamisella on oikeasti vaikuttavuutta ja että palautetta kannattaa antaa. Se sitoo opiskelijat osaksi yhteistä kehittämistyötä.

Palautteen vaikuttavuuteen panostaminen tukee yhdessä tekemistä

Tulokset vahvistivat käsitystä tarvittavista opintopalauteprosessin jatkokehityksen konkreettisista toimenpiteistä. Vastausten määrän nostaminen onnistuu viestimällä annetun palautteen merkityksestä sekä tulosten käsittelystä ja niiden vaikuttavuudesta. Vastausten määrän lisääntyminen puolestaan antaa enemmän tietoa päätöksenteon tueksi eri tahoille.

Opiskelijoiden osaamisen näkökulmasta opintopalautteen antaminen kehittää positiivisen ja rakentavan palautteen antamisen taitoa, jota tarvitaan jatkossa läpi koko työelämän kollegoita arvostaen. Tätä on hyvä harjoitella jo korkeakoulussa ja kehittää toimintaa yhdessä henkilöstön kanssa.

Editointi: Marianne Wegmüller

Kuva: Haaga-Helia