Uhkaavia tilanteita on ollut oppilaitoksissa valitettavan paljon. Tällaisissa tilanteissa opetushenkilöstön on oltava perillä tarkoituksenmukaisista toimintatavoista. Mitä saa tehdä, mitä pitää tehdä – ja mitä ei pidä mennä tekemään?

Koulutuksen järjestäjää velvoittavat erilaiset oikeudelliset perusteet. Ne vaikuttavat myös oppilaitoksen turvallisuuskulttuuria ylläpitäviin asioihin ja esimerkiksi keinoihin, joilla opetushenkilöstö voi puuttua uhkaaviin asiakastilanteisiin. Lain määrittämät työntekijän oikeudelliset perusteet uhkaaviin tilanteisiin vaihtelevat koulutuksen eri tasoilla.

Esimerkiksi laki ammatillisesta koulutuksesta sanoittaa seuraavasti: ”Opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä taikka toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulutuksen järjestäjän järjestämästä tilaisuudesta.” (§ 85) Laki antaa myös oikeuden turvallisuutta vaarantavan opiskelijan poistamiseen: ”Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulutuksen järjestäjän tilaisuudesta opiskelija.” (§ 87)

Ammattikorkeakoululaki puolestaan antaa opetushenkilöstölle oikeuden määrätä uhkaavasti käyttäytyvä opiskelija poistumaan tilasta, mutta ei oikeudellisia perusteita poistamaan häntä opetustilasta (§ 38).

Millainen toimintamalli ammattikorkeakouluissa tulee lain puitteissa olla uhkaaviin asiakastilanteisiin? Koskemista voi tapahtua ainoastaan siinä tapauksessa, jos torjutaan hyökkäystä eikä siis poisteta poistumismääräyksestä kieltäytyvää henkilöä. Tässä tapauksessa työntekijän oikeudellinen peruste puuttua tilanteeseen on hätävarjelu (Rikoslain luku 4, 4 §). Henkilökunnalla on myös velvollisuus puuttua aina opiskelijoiden väliseen riitelyyn. Oikeudellinen peruste puuttua pahoinpitelyyn on jokamiehen kiinniotto-oikeus (Pakkokeinolain luku 2, 2§).

Haaga-Helian turvallisuusopas antaa seuraavat ohjeet uhkaavan henkilön kohtaamiseen:

• Suojaa itsesi, älä käännä selkääsi.
• Kartoita tilanne.
• Kutsu tarvittaessa apua.
• Käyttäydy rauhallisesti.
• Pyri pitämään riittävä etäisyys uhkaavaan henkilöön.
• Puhu selkeästi ja lyhyesti, myötäile ja vältä tuijottamista ja äkkinäisiä liikkeitä.
• Älä vähättele uhkaajaa tai tilannetta.
• Älä provosoi äläkä provosoidu.
• Jos tilanne muuttuu väkivaltaiseksi, soita hätänumeroon 112 ja toimi saamiesi ohjeiden mukaan.
• Pelasta mahdollisesti muut vaarassa olevat, varoita muita ja suojaudu itse.

Edellä mainittujen lakien lisäksi esimerkiksi työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työnantajaa tarkkailemaan työympäristöä, työyhteisöjen tilaa ja työtapojen turvallisuutta (§ 8). Työterveyslaki (1383/2001) puolestaan velvoittaa työnantajaa huomioimaan väkivaltavaaran niin työtä, työmenetelmiä ja työtiloja suunniteltaessa kuin työolosuhteita muutettaessa (§ 12).

Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu on mukana vuoden 2020 aikana kahdessa oppilaitosturvallisuutta edistävässä opetushenkilöstön täydennyskoulutushankkeessa. Hankkeet ovat nimeltään Riskiperusteinen turvallisuusjohtaminen ja -osaaminen oppilaitoksissa ja Turvallisuus kuuluu kaikille. Täydennyskoulutukset on suunnattu kaikille opetustoimen edustajille peruskouluissa, lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä. Tämä blogi aloittaa blogisarjan, joka tekee näkyväksi hankkeissa käsiteltäviä sisältöjä. Seuraava blogi jatkaa oppilaitosturvallisuuden teemaa pedagogisen johtamisen näkökulmasta.

Lähteet

Haaga-Helia 2018. Turvallisuusopas.

Riskiperusteinen turvallisuusjohtaminen ja –osaaminen oppilaitoksissa. Luettavissa:

Turvallisuus kuuluu kaikille.