Lähihoitajaopiskelijoiden kokemuksia erityisestä tuesta ammatillisessa koulutuksessa

Lähihoitajakoulutuksessa opiskelevien opiskelijoiden kokemuksia erityisestä tuesta on tuotu esille INKLU-hankkeessa Salosen ja Salmisen (2026) tutkimuksessa. Salonen ja Salminen innostuivat teemasta, ja sovittiin Haaga-Helian hanketoimijan kanssa yhteistyöstä tutkimuksen toteuttamiseksi.

Tutkimuksessa selvitettiin, miten lähihoitajaopiskelijat kokivat erityisen tuen toteutumisen omissa opinnoissaan ammatillisessa koulutuksessa. Opiskelijat kuvasivat haastatteluissaan keinoja, miten heidän tuen tarpeisiinsa oli vastattu ja miten he olivat kokeneet tukitoimet.  Tutkimuksessa löytyi kolme opiskelijoille keskeisintä tukitoimea, jotka ovat opettajien ja opiskeluhuollon tuki, monipuoliset opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt sekä oikea-aikainen ja monipuolinen tuki.

Erityisen tuen tulee olla ennakoivaa, monipuolista ja oikea-aikaista

Haastatteluihin osallistuneet lähihoitajaopiskelijat kokivat tarvitsevansa erityistä tukea muun muassa oppimisen ja opiskelutaitojen haasteisiin. Haasteita esiintyi ja erityistä tukea tarvittiin matemaattis- ja luonnontieteellisissä aineissa, opiskelun ja ajankäytön hallinnan haasteisissa sekä keskittymisen ja oman toiminnan ohjauksen haasteissa.

Opiskelijoiden vastausten mukaan tyypillinen erityisen tuen tarve opinnoissa liittyi keskittymiseen ja toiminnan ohjaukseen, tehtävien pilkkomiseen sekä lisäajan saamiseen tehtävissä ja kokeissa. Yhteisissä tutkinnon osissa he kokivat tarvitsevansa erityistä tukea muun muassa matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa. Ammatillisissa aineissa opiskelijat tarvitsivat tukea esimerkiksi näyttösuunnitelmien laatimisessa sekä tehtävien aloittamisessa että aikatauluttamisessa. Opiskelijoilla oli myös paljon poissaoloja opinnoista ei syistä.

Opettaja voi omassa opetuksessaan vaikuttaa paljon opiskelijan tukitoimiin. Tutkimukseen osallistuneet opiskelijat kokivat oppimistaan edistävinä ratkaisuina muun muassa työjärjestyksen keventämisen, lisäajan saamisen tehtävien palautukseen ja rauhallisen koetilanteen. He kokivat hyötyvänsä myös kirjallisista oppimateriaaleista. Keskittymistä tuki esimerkiksi piirtäminen ja kuulokkeiden pitäminen korvilla oppituntien aikana.

Haastatteluissa tuli esille, että opiskelijat kokivat erityisen merkittäväksi tuen keinoksi yhteisopettajuuden. Yhteisopettajuus toteutui heidän opinnoissaan esimerkiksi matematiikan tunneilla ja digitunneilla. Opiskelijat kertoivat, että tunnilla toinen opettaja on opettanut aihetta koko ryhmälle ja toinen opettaja on antanut yksilöllistä tukea opiskelijalle, jonka he kokivat omaa oppimistaan tukevana menetelmänä.

Opiskelijat kuvasivat haastatteluissaan tuen oikea-aikaisuuden merkitystä heidän opinnoissaan. He kertoivat, että tuen tarpeisiin oli oppilaitoksen puolelta tartuttu vasta ongelmien kuten poissaolojen kasaantuessa. Tarvitaan siis ennakointia ja tuen tarjoamista oikea-aikaisesti, jotta opiskelijan tarvitsema tuki, oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ja opintojen eteneminen kohtaavat.

Honkasen ja Tampion (2025) mukaan oppilaitosten rakenteisiin ja toimintaan liittyvien systemaattisen kehittämistyön avulla opiskelijoiden tarvitsemat tukitoimet voidaan ennakoida, käynnistää oikea-aikaisesti ja näin ehkäistä haasteiden kasaantumista. Tutkimustulosten pohjalta voidaan tarkastella, tukevatko koulutuksen järjestäjän määrittelemät tuen rakenteet ja toimintamallit opiskelijoiden tuen tarpeiden varhaista tunnistamista. Lisäksi ammatillisessa koulutuksessa on syytä pohtia, onko perehdytys uusille työntekijöille tuen kokonaisuuksista koulutuksen järjestäjän puolesta tarpeeksi kattava.

Tukipajat tarjoavat yksilöllistä tukea ja vertaistukea

Erityisen merkityksellisenä tukitoimena tutkimukseen osallistuneet opiskelijat kokivat oppilaitostensa tukipajat.  Tukipajatoiminnalla viittaamme oppilaitoksessa toteutettavaan ohjattuun tukeen, jonka käytännöt vaihtelevat oppilaitosten välillä. Yhteisenä periaatteena tukipajoissa on, että opintojen suorittaminen tapahtui erillisessä tilassa, yksilöllisemmällä tuella, joustavasti ja pienemmässä ryhmässä. Opiskelijat korostivat toivettaan, että saisivat opiskella tukipajassa myös tulevaisuudessa, sillä se oli heille merkittävä opintoja edistävä tukimuoto.

Jotta tukipajatoiminta voisi vastata opiskelijoiden tuen tarpeisiin jatkossakin, edellyttää sen toteuttaminen ammatillisen koulutuksen järjestäjältä toiminnan vakiintumista eli tiettyä paikkaa sekä riittäviä ja pysyviä resursseja kuten vakituista opetus- ja ohjaushenkilöstöä.

Moniammatillista tukea tarvitaan opintojen aikana

Haastattelujen mukaan opiskelijat kokivat, että moniammatillinen yhteistyö on tukenut heitä opintojen etenemisessä. Opiskelijat kertoivat, että omaopettaja ja erityisopettaja tukivat heitä opintojen aikana kyselemällä kuulumisia, antamalla positiivista palautetta ja suunnittelemalla tukitoimia yhdessä heidän kanssaan. Lisäksi haastattelujen mukaan omaopettajan rooli ja tuki oli merkityksellinen tukitoimien aloittamisessa opiskelijan haastaviksi kokemissa aineissa.

Moniammatillisessa yhteistyössä korostui psykologin antama tuki, joka oli opiskelijoiden kokemusten mukaan opintoja sekä hyvinvointia edistävää. Psykologi saattoi tarjota ennakoivaa tukea tilanteisiin, joiden tiedettiin olevan opiskelijalle erityisen haastavia. Lisäksi opiskelijat toivoivat psykologin pitämiä pienryhmiä, joissa käsitellään opiskelijoiden toivomia teemoja kuten yhteiskuntaan integroitumista. Opiskelijat kuitenkin kertoivat haastatteluissa, että kynnys psykologille ohjautumiselle oli korkea. Tarvitaan siis keinoja, joilla psykologin palvelut saadaan paremmin ja matalalla kynnyksellä kohtaamaan opiskelijat. Kannustamme koulutuksen järjestäjiä lisäämään psykologien näkyvyyttä sekä saatavuutta esimerkiksi pohtimalla psykologien huoneiden sijoittumista oppilaitoksessa.

Tukitoimet vahvistavat opiskelijan tunnetta osallisuudesta

Tutkimuksen mukaan opiskelijoiden kohtaamisella ja oppilaitoksen tukitoimien organisoinnilla ja toteuttamisella on vaikutusta opiskelijan opintoihin. Opiskelijat kokivat osallisuutensa lisääntyvän, kun heidät kohdattiin, heidän kuulumisiaan ja mielipidettään kysyttiin sekä silloin, kun heillä oli aktiivinen rooli opintojaan koskevissa palavereissa ja päätöksen teossa. Tuen tarpeita on hyvä tunnistaa ja suunnitella opiskelijan kanssa yhdessä, mikä vahvistaa heidän kokemustaan osallisuudesta omiin opintoihin. Opiskelijoiden toiveena on, että tulevaisuudessa opintoihin olisi tarjolla valikoima erilaisia tukitoimia, ja että niistä tiedotetaan riittävästi opintojen alussa sekä niiden aikana.

Opiskelijat toivat tutkimuksessa esille kehittämisehdotuksia oppimisen tuen ja erityisen tuen kehittämiseen. Niitä olivat nykyisten tukimuotojen jatkuminen, oppimista tukevat opetusmenetelmät pitäisi tuoda luontevaksi osaksi opetustilanteita sekä oppimisympäristön monimuotoisuuden lisääminen. Opiskelijat toivoivat tukitoimina esimerkiksi kuulokkeiden käytön normalisointia opetustilanteessa sekä mahdollisuutta valita itselleen sopiva paikka luokkahuoneesta. Lisäksi opiskelijat korostivat opintojen joustavampaa suunnittelua, jotta opinnot ja työmäärä jakautuisivat tasaisemmin lukuvuodelle.

Haastatteluissa tuli esille, että opiskelijat tarvitsevat tukea ammatissa tarvittavassa kielen oppimisessa. Ammatillisen opettajan ja suomi toisena kielenä -opettajan yhteisopettajuuden keinoin voidaan tukea maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita oppimaan ammatissa tarvittavaa kielitaitoa. Näin ammatillisen opettajan opetuksessa samaan aikaan suomi toisena kielenä -opettaja voi vahvistaa ammatillisia käsitteitä ja kielen käyttöä. Kannustamme koulutuksen järjestäjiä pohtimaan vahvemmin yhteisopettajuuden mahdollisuuksia ja rakenteita esimerkiksi suomi toisena kielenä- opettajan ja ammatillisen opettajan tai muun yhteisten tutkinnon osien opettajan välillä.

Tutkimuksessa lähihoitajaopiskelijoiden kokemuksina nousivat esille hyvin samat teemat, joita on havaittu INKLU-hankkeessa yleisemmin, kun inklusiivisuutta ja erityistä tukea on kehitetty ammatillisessa koulutuksessa. INKLU-hankkeessa kehittämistyö on keskittynyt muun muassa ammatillisen oppilaitoksen prosessien kehittämiseen inklusiivisemmaksi ja opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen kehittämiseen. Tutkijoiden ja hankkeen välinen yhteistyö on tuonut kehittämistyön rinnalle opiskelijoiden kokemuksen ja äänen. Tämä on merkittävää siksi, että ammatillisen oppilaitoksen prosessien ja henkilökunnan osaamisen tehtävänä on tukea nimenomaan opiskelijaa hänen opinnoissaan.

Opiskelijoiden haastatteleminen heidän kokemuksistaan toi tutkijoille ja hanketoimijoille vahvistusta sille, että opiskelijoita kannattaa ja pitää kuulla. Kuulluksi tulemisella on opiskelijalle merkitystä ja sen pitäisi vaikuttaa tuen toteuttamisen tapoihin oppilaitoksessa eli vastataan opiskelijoiden kokemiin tukitoimiin heidän toiveitaan kuunnellen. Opiskelijoiden tunne siitä, että heidät kohdataan ja heillä on mahdollisuuksia vaikuttaa opintoihinsa ja osallistua yhteisöllisesti toimintaan vaikuttaa opintoihin sitoutumiseen. Ne lisäävät opiskelijan kokemaa merkityksellisyyden tunnetta, vahvistavat motivaatiota sekä yhteisöllisyyttä opintojen aikana.

Haaga-Helia on mukana kansallisessa INKLU-hankkeessa (INKLU -Kohti inklusiivista ammatillista koulutusta) 1.3.2024-31.8.2026. Hankkeessa kehitetään inklusiivista koulutusta ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien opiskelijoiden tarvitsemaa erityistä tukea opintojen aikana sekä tuetaan työllistymistä. Julkaisu on osa hankkeessa jaettavia inklusiiviseen koulutukseen, erityisopetukseen ja ohjaukseen liittyviä hyviä käytänteitä.