Pro
Siirry sisältöön
Pedagogiikka

Sosiaalinen sirkus erityisopetuksen menetelmänä

Kirjoittajat:

Eija Honkanen

yliopettaja
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 17.02.2026

Sirkus kiinnostaa ja viehättää lähes kaikkia, koska se on leikkimielistä ja tarjoaa elämyksiä. Sosiaalinen sirkus on menetelmä, joka perustuu sirkustaiteeseen. Menetelmän avulla voidaan opetuksessa vahvistaa opiskelijoiden osallistumista tekemällä yhdessä pilke silmäkulmassa. Siinä yhdistyvät taide, liikunta ja sosiaalipedagoginen lähestymistapa.

Sosiaalinen sirkus antaa monenlaisia mahdollisuuksia osallistua ja siksi se sopii hyvin inklusiivisessa ammatillisessa koulutuksessa yhdeksi menetelmäksi lisätä osallisuutta ja vahvistaa nuorten itsetuntemusta ja -luottamusta (vrt. Carnevale 2024). Sosiaalista sirkuksesta on tarjolla kaiken ikäisille ja kaikille. Sitä on tehty myös erityistä tukea tarvitsevien ihmisten kanssa, esimerkiksi tueksi mielenterveyden pulmiin, erityiseen tukeen oppimisessa ja päihdekuntoutuksessa.

Haaga-Helian erityisopettajankoulutuksessa opiskelijat perehtyivät sosiaaliseen sirkukseen menetelmänä Haaga-Helian INKLU-hanketoimijoiden ja Sirkus Magentan ammattilaisten ohjauksessa.

Sosiaalinen sirkus osaksi erityisopetusosaamista

Sosiaalisen sirkukseen perehtyminen tapahtui erityisopettajankoulutuksessa opiskelijoiden omakohtaisen kokemuksen kautta. Kun Haaga-Helialaisten erityisopetuskouluttajien ja Sirkus Magentalaisten asiantuntijuudet liitettiin yhteen, syntyi oivallinen koulutus, jossa osallistujat saivat valmiuksia soveltaa sosiaalista sirkusta omassa opetuksessaan.

Haaga-Helian erityisopettajaopiskelijat kokivat sosiaalisessa sirkuksessa sirkustaiteen ja sen toteutumisen muun muassa siten, että yhdessä tehtiin erilaisia kokeiluja. Leikinomaisia ryhmäyttäviä harjoitteita olivat esimerkiksi pallojen tiputteli tai keppitanssi. Itseilmaisua ja esillä olemista tukevia harjoituksia olivat muun muassa nimi ja liike tai minä tykkään –harjoitteet. Sirkuslajeja, kuten jongleeraus, akrobatia, tasapainoilu ja klovneria, erityisopettajaopiskelijat kokeilivat Sirkus Magentan tiloissa.

Hassuttelu vahvistaa monenlaisia taitoja

Sosiaalisessa sirkuksessa edetään ennakoitavan rakenteen mukaisesti ja siihen voidaan sopia omat järjestyssäännöt toiminnan ajaksi, jolloin on turvallista kokeilla ja toimia yhdessä. Harjoitteiden tekeminen yhdessä ja vuorovaikutus ryhmässä tutustuttaa opiskelijoita toisiinsa eri tavoin, mikä puolestaan edistää luottamusta ja turvallisen ilmapiirin rakentamista ryhmässä.

Sosiaalisessa sirkuksessa osallistujat saavat erilaisia kokemuksia ryhmässä toimimisesta. Koska se on yhdessä tekemisen lisäksi kokeilemista, onnistumista, hassuttelua ja ’mokailua’, yhdessä voidaan kokea myönteisten tuntemusten kautta epäonnistumista mikä lisää resilienssiä. Ilo ja myönteiset elämykset yhdessä vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tiimitaitoja, kun harjoitellaan taitoja, leikitään ja pelaillaan yhdessä. (kts. Carnevale 2024.)

Sosiaalisina taitoina sosiaalisen sirkuksen avulla on mahdollisuus lisätä ymmärrystä toisia kohtaan eli empatiakykyä. Sosiaalisen sirkuksen harjoitteiden avulla opitaan asettamaan tavoitteita, harjoittelemaan erilaisia taitoja sekä huomaamaan onnistumisia ja ratkaisemaan ongelmia yhdessä. (Lilja ym. 2020) Onnistumisten huomaaminen ja ongelmien ratkaiseminen yhdessä sosiaalisessa sirkuksessa tuo esille osaamista ja sen avulla voidaan vahvistaa opiskelijan osaamisidentiteettiä (Heinilä & Honkanen 2020).

Sosiaalisen sirkuksen avulla on mahdollisuus lisätä omaa kehotietoisuutta ja liikkuvuutta sekä edistää liikunnallista elämäntapaa. Sosiaalinen sirkus aktivoi ja rohkaisee lähes huomaamatta liikkumaan. Sirkusharjoitteissa tehdään lihasten venytyksiä, jännittämistä, rentouttamista ja vahvistamista, tasapainoillaan, juostaan ja ponnistetaan. Harjoitteet edistävät hahmottamista, tarkkaavuutta, keskittymistä, motorisia taitoja ja koordinaatiota. Opettajan tehtävänä on luoda harjoitteiden aikana turvallista ilmapiiriä, kannustaa, näyttää tekemistä ja ohjata kädestä pitäen.

Sosiaalisen sirkuksen hyödyt käyttöön matalalla kynnyksellä

Sosiaalisen sirkuksen mentelmässä erityistä on se, että osallistua voi eri rooleissa ja silti olla mukana. Osallistuminen on aina vapaaehtoista, ja jokainen voi osallistua omalla tavalla ja omaan tahtiin. Menetelmän hyödyt erityisopetuksessa ovat yksilöllisiä ja riippuvat siitä, miten opiskelija osallistuu. Osa opiskelijoista lähtee heti innolla mukaan kaikkiin harjoitteisiin. Osa opiskelijoista aloittaa osallistumisen sosiaaliseen sirkukseen seuraamalla muiden tekemistä ja lähtee myöhemmin mukaan tekemiseen. Osa huolehtii musiikista tai välineistä tai on muiden kannustajana.

Yhdessä tekemisen ja harjoitteiden avulla opiskelijoilla on mahdollisuus löytää erilaisia vahvuuksia itsestä ja havaita niitä muista. Harjoitteissa on aina mukana turvallinen riskinotto, kannustaminen rohkeasti kokeilemaan ja tekemään, joustavat tavat tehdä ja toimia, jolloin itsetuntemus, itsemyötätunto ja rohkeus tekemiseen kasvavat. Sirkusharjoituksilla tuetaan opiskelijoiden keskittymistä ja jaksamista: välillisesti opitaan myös työelämätaitoja (kts. Heinilä & Honkanen 2020).

Menetelmä koettiin hyvänä ja tervetulleena vaihteluna erityispedagogisten menetelmien valikoimaan. Sen avulla voidaan vahvistaa erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan yksilöllistä kasvua ja osaamisen kehittymistä kohti työelämätaitoja: itsensä ja osaamisensa tuntemista, rohkeutta kokeilla, olla esillä ja tehdä yhdessä. Koulutukseen osallistuneet erityisopettajaopiskelijat ideoivat jo alakohtaisia sovelluksia sosiaalisen sirkuksen koulutuksessa ja aikoivat ottaa menetelmän käyttöön omien opiskelijoidensa kanssa. Esimerkkinä rakennusalan opettaja, joka ideoi, että välinekaaosharjoituksessa voisi käyttää rakennusalan työvälineitä, jolloin ne tulisivat samalla opiskelijoille tutuksi.

Sosiaaliseen sirkukseen on kehitetty materiaalia Oppimisen taika-hankkeessa, jossa Haaga-Helia on ollut mukana kehittämässä menetelmän käyttöön ottoa erityisopetuksessa. Materiaalien avulla sosiaalisen sirkuksen voi opettaja ottaa käyttöön opetuksessa ja ohjauksessa matalalla kynnyksellä. Sosiaalisen sirkuksen hyvien käytäntöjen opas kertoo miten menetelmää voi käyttää. Sosiaalisen sirkuksen korttipakasta löytyy konkreettista opastusta harjoitteiden tekemiseen. Se sisältää ohjeet, tulostettavat kortit sekä ohjevideot. Lisäksi löytyy sirkusharjoitteita kielenoppimisen ja kotoutumisen tueksi. Myös sosiaalisen sirkuksen hyvinvointivaikutuksia on tutkittu ja siihen on opas.

Sosiaalisessa sirkuksessa on kannustusta, toisten auttamista ja tukemista ja yhdessä onnistumista. Erityisopettajien kokemuksena on, että sosiaalinen sirkus tuo mukanaan iloa ja hyvää mieltä kaikille osallistujille.

Haaga-Helia on mukana kansallisessa INKLU -Kohti inklusiivista ammatillista koulutusta -hankkeessa 1.3.2024-31.8.2026. Hankkeessa kehitetään inklusiivista koulutusta ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien opiskelijoiden tarvitsemaa erityistä tukea opintojen aikana sekä tuetaan työllistymistä. Kirjoitus on osa hankkeessa jaettavia hyviä käytänteitä.

Lähteet

Carnevale, F. A., Rosberg, M., Campbell, S., Morin, D. & Lavoie, K. 2024. “I Feel Seen”: Creating Safe Spaces to Foster Self-Understanding and Agential Expression Among Youth Through Social Circus. Journal of Childhood Studies; Prospect Bay. Vol. 49, Iss. 2, (2024): 1-20.

Heinilä, H., & Honkanen, E. 2020. Sosiaalinen sirkus ja valokuva opiskelijan osaamisidentiteetin vahvistajana valmentavissa koulutuksissa. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja, 22(3), 31-47.

Lilja, N., Laakkonen, R., Sariola, L., & Tapaninen, T. 2020. Kokemuksen keholliset esitykset: Sosiaalisen sirkuksen loppupiirit kielen käyttöä ja oppimista tukemassa. Teoksessa H. Paulasto & S. Pöyhönen (toim.). (2020). Kieli ja taide – soveltavan kielentutkimuksen ja taiteen risteämiä. Soveltavan kielitieteen tutkimuksia 74. 32–56.

Lilja, N., Laakkonen, R., Sariola, L., & Tapaninen, T. 2021. Vuorovaikutus sosiaalisessa sirkuksessa: Nähtäväksi rakennetut ohjailevat vuorot ja osallistujaroolien joustavuus. Teoksessa R. Nissi, M. Simonen, & E. Lehtinen (toim.) Kohtaamisia kentällä: Soveltava keskusteluntutkimus ammatillisissa ympäristöissä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 158 – 190.

Kuva: Haaga-Helia