Opettajaopiskelijat rakentamassa pedagogista hyvinvointia

Tarkastelemme hyvinvointia muutostilanteissa koulutusyhteisöjen arjessa – työelämäkokemuksen, opettajaopiskelijan näkökulman ja opettajankouluttajan pedagogisen asiantuntemuksen risteyskohdassa. Pohdimme, miten itsemyötätunto ja pedagoginen hyvinvointi kytkeytyvät toisiinsa tilanteissa, joissa epävarmuus koskettaa sekä henkilöstöä että opiskelijoita.

Hyvinvointi työelämässä muutostilanteessa

Hyvinvoinnin rakentaminen muuttuvassa työelämässä voi olla hankalaa. Työssä ei voi sulkea pois epämieluisia asioita, työtehtäviä tai henkilöitä. Hyvinvointi työpaikalla on tärkeä osa arjen sujuvuutta ja työyhteisön toimivuutta ja sitä pyritään monin tavoin tietoisesti myös herättelemään. Tiimipäivät ja työhyvinvointiteot antavat pohdittavaa osallistujalle ja antavat mahdollisuuden vaikuttaa hyvinvointiin sekä yksilö- että yhteisötasolla.

Opettajaopiskelijat ovat pitkän työkokemuksen omaavia osaajia ja valmistuvat pääosin ammatilliselle toiselle asteelle opettajiksi. Koulutusyhteisöissä on meneillään isoja muutoksia. Muutokset ja muutosneuvottelut eivät kosketa vain henkilöstöä, vaan ne näkyvät myös opiskelijoille: vaihtuvina opettajina, kuormittuneena ohjauksena ja epävarmuutena tulevasta. Opettajaopiskelijana työelämän muutosten tarkastelu ei ole vain taustakokemusta, vaan se muovaa käsitystä siitä, millaista hyvinvointia opettaja voi ja hänen tulee rakentaa oppilaitosyhteisössä.

Moni on kokenut useita muutoksia ja jotkut useissa työpaikoissa ja moneen kertaan. Muutokset ovat jättäneet työyhteisöön muun muassa paljon tietoaukkoja, mutta ihmisten menettäminen työyhteisöstä voidaan kokea paljon raskaampana. Työkaverin menetys aiheuttaa mielipahaa kaikissa. Normaalin arjen palauttaminen tällaisessa työyhteisössä vaatii kaikilta työpanosta ja motivaatiota.

Hyvä työyhteisö voisi kannatella myös lähtijän hyvinvointia pitämällä yhteyttä, etteivät työstä jääneet koe itseään väliinputoajiksi, syrjityksi. Lähtijätkin voivat jäädä osaksi yhteisöä esimerkiksi illanviettoihin tai harrastuksiin osallistuen. Työyhteisöstä jää silloin jotain jäljelle, ainakin sana yhteisö. Voi myös olla, etteivät aktiviteetit tunnu kaikkien mielestä sopivilta tai entisten työkaverien kohtaaminen tuntuu vaikealta.

Myötätunto – hyvinvoinnin kestävä perusta

Opettajaopiskelijalle itsemyötätunnon tarkastelu tarjoaa välineitä paitsi omaan jaksamiseen myös tulevaan opettajan työhön tilanteissa, joissa koko koulutusyhteisö elää epävarmuudessa.

Haasteissa on hyvä muistaa lempeys ja sallivuus itseä kohtaan. Usein suomimme ja ruoskimme itse itseämme pahiten. Voi pysähtyä itseään lähelle ja kuunnella, miten itselleen puhuu ja miten itseään puhuttelee. Voisiko oma ääni olla lempeämpi ja hyväksyvämpi? Itsemyötätunto kantaa hedelmää lähelle. Lämmin, välittävä asenne tuottaa meille turvaa ja kannattelee uusissa ja epävarmuutta synnyttävissä tilanteissa. Kun vahvistamme myötätuntoista mieltä, rakennamme kestävästi psyykkistä ja fyysistä terveyttä. Myötätunnon sävyttämä elämä säteilee hyvällä tavalla myös ympärille. (Juote & Räsänen 2025.)

Joskus muutostilanne voi olla vakava ja ihminen saa valjastaa kaikki voimavaransa ja vahvuutensa käyttöön. Tilanteen uudelleen määrittely voi avata tien kohti iloa (Ahola & Furman 2022). Masennus voi olla ennemminkin oloa tienhaarassa, jossa voi olla useita polkuja. Joskus ratkaisut löytyvät menneisyydestä ja vanhojen selviytymiskeinojen aktivoinnista. Monesti ’sisäinen keskustelu’ viisaaksi ja omalla puolella olevan henkilön kanssa auttaa: Mitä äiti sanoisi juuri nyt? Tai minkä neuvon rakas työkaveri antaisi? Tai miten itse neuvoisi hyvää ystävää samassa tilanteessa?

Myötätuntoista lähestymistapaa voi harjoitella ja löytää itselleen uusia tapoja suhtautua itseen ja muihin. Itsemyötätunnon keinot kytkeytyvät sujuvasti ratkaisu- ja voimavaralähtöiseen lähestymistapaan, tukevat toimijuutta ja tuovat keveyttä olemiseen ja tekemiseen (Juote & Räsänen 2025; Ahola & Furman 2022). Aina harjoittelu ei tuota odotettua lopputulosta ja pettymyksen tunteet voivat nousta esiin. Itselle sopivan tavan löytäminen vie aikaa. Toisin toimiminen avaa kuitenkin mahdollisuuden uuteen.

Hyvinvointi ja oppiminen opettajankoulutuksessa

Opettajaopiskelijat valmistuvat opettajiksi, jotka ovat osa työyhteisöä ja sen työhyvinvointiin vaikuttajia. Erityisesti opettajan työssä on mahdollisuuksia ja velvollisuuksia vaikuttaa opiskelijoiden hyvinvointiin. Pedagoginen hyvinvointi yksinkertaisimmillaan tarkoittaa hyvinvoivaa korkeakouluyhteisöä, eli henkilöstön ja opiskelijoiden työ- ja opiskeluhyvinvointia. Käytännössä oppimisympäristöjen suunnittelu, laadukas ohjaus ja pedagogiset ratkaisut luovat pedagogisen hyvinvoinnin perustan. Opettajan työssä on hyvä miettiä miten turvallinen ja hyvinvoiva opetustilanne saadaan. Yhteisten pelisääntöjen yhdessä miettiminen ja kirjaaminen sitouttaa yhteisöön ja luo turvallista oppimisympäristöä ja hyvinvointia koko ryhmälle (Vanhanen-Nuutinen ym. 2024).

Haaga-Helian ammatillisessa opettajakorkeakoulussa teeman merkitystä on nostettu esiin valinnaisessa opintojaksossa Pedagoginen hyvinvointi ja turvallisuus. On haluttu varmistaa, että tulevilla ammatillisilla opettajilla on käsitys siitä, miten oppimistilanteesta luodaan turvallinen kaikille ja miten pedagoginen hyvinvointi on koko yhteisön asia. Opettajankoulutuksessa pedagoginen hyvinvointi ei ole lisä, vaan ydintaito.

Kuva: Shutterstock