Pro
Siirry sisältöön
Pedagogiikka

Liikutaan ja opitaan yhdessä – toiminnallisuus tukee hyvinvointia ja oppimista

Kirjoittajat:

Eija Honkanen

yliopettaja
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Tiina Tampio

pedagoginen asiantuntija
Helsingin kaupunki

Julkaistu : 15.01.2026

Liikepedagogiikkaa auttaa kaikkia opiskelijoita oppimaan. Opettaja voi yhdistää liikepedagogiikkaa monella tapaa opetukseen ja hyödyntää sitä yhtenä oppimisen tuen menetelmänä.

Kuvaamme tässä kirjoituksessa esimerkkejä siitä, miten liikepedagogiikka toimii oppimisen tukena ja miten jokainen opettaja saa liikkeen osaksi omaa opetustaan ja opiskelijoiden hyvinvointia. Kirjoitus on osa hankeyhteistyötä Stadin AO:n kanssa INKLU- ja AMK liikuttaa-hankkeissa.

Liikunta edistää hyvinvointia ja auttaa oppimaan

Liikkuminen lisää ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja vaikuttaa tiedollisiin kykyihin tukien oppimista. Pienikin liikkuminen tai liike lisää opiskelijoiden oppimiseen tarvittavaa keskittymistä, tarkkaavaisuutta, muistamista ja auttaa toimimaan (Huotilainen 2022; Huotilainen & Moisala 2024). Huotilaisen (2022) mukaan jo seisominen opetustilanteissa edistää oppimista. Etenkin opiskelupäivän aikana tapahtuva liikunta edistää tiedollista toimintaa, kuten työmuistia, tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä (Kantomaa ym. 2018). Hansen (2020) kuvaa liikepedagogiikkaa mentaalisena harjoitteluna ja stressinsietokykyä lisäävänä tekijänä. Liikepedagogiikasta käytetään myös käsitettä toiminnallinen oppiminen, ja se onkin osa liikepedagogiikkaa (Mäkelä 2025). Toiminnallisten menetelmien avulla liikettä ja liikuntaa lisätään opiskeluun luontevasti osaksi oppimista.

Kun opettaja ottaa liikkumisen tietoisesti mukaan opetukseen lisäten liikettä ja toimintaa, hän auttaa kaikkia oppijoita liikkumaan, keskittymään, muistamaan ja oppimaan. Oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen ja kaikkien mukaan ottaminen liikepedagogiikan avulla on matalan kynnyksen oppimisen tukea, jota jokainen opettaja voi toteuttaa työssään.

Liikepedagogiikka osana oppimisen tukea

Oppimisessa edistetään opiskelijoiden motorisia ja tiedollisia taitoja, jotka kehittyvät yhdessä, koska keskushermostossa samat mekanismit ohjaavat niitä (Kantomaa ym. 2018). Tyypillisesti opiskelijat tarvitsevat oppimisen tukea nimenomaan keskittymiskyvyn, tarkkaavuuden, muistamisen ja hahmottamisen ohjaamiseen, ongelmaratkaisukyvyn kehittämiseen sekä motoristen taitojen kehittymiseen. Näitä tiedollisten ja motoristen taitojen kokonaisuuden kehittymistä tukee liike ja monipuolinen liikkuminen (Kantomaa ym. 2018).

Liikkuminen ja liikunta tukee tutkitusti myös mielen hyvinvointia ja vähentää masennuksen ja ahdistuksen oireita. Kun opiskelijat liikkuvat yhdessä oppimisen aikana, on oppimiseen tarjolla myös vertaistukea, kannustusta ja yhdessä toimimista, jotka vahvistavat yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Opettaja voi hyödyntää opetuksessaan liikepedagogiikkaa yksilöllisesti opiskelijan kanssa tai opiskelijaryhmässä, riippuen opetustilanteesta, tavoitteista, opiskelijoiden kyvyistä ja oppimisen tuen tarpeista.

Pedagogisia ideoita ja hyväksi koettuja käytänteitä opetukseen

Kun opettaja suunnittelee opetusta, hän pohtii jo siinä vaiheessa, miten opetusta toteutetaan käytännössä. Hän suunnittelee oppimateriaalin ja niihin sopivat opetusmenetelmät sekä miettii miten opiskelijat oppivat parhaiten. Opetusmenetelmissä on laaja kirjo erilaisia vaihtoehtoja, joissa liike on mukana ja tukemassa oppimista.

Opettaja huolehtii myös rytmityksen opetukseen eli mitä tehdään, milloin, missä kohdassa on taukoja. Riittävä tauotus ja tauolla liikkuminen tukee oppimista ja keskittymistä sekä auttaa muistamaan opittavia asioita (Huotilainen 2022). Erilaisia menetelmiä ja ideoita liikepedagogiikkaan löytyy paljon (Moilanen & Salakka 2019).

Opettajien kokemukseen perustuvia hyviä käytänteitä liikepedagogiikan yhdistämisestä oppimiseen

Lähdetään opiskelijoiden kanssa kävelylle.

Järjestetään learning cafe-työskentelyä.

Laitetaan suunnistusrasteille oppimistehtäviä luontoon tai koulun sisätiloihin.

Opiskelijat kiertävät erilaisissa toiminnallisissa oppimispisteissä.

Opiskelijat vetävät taukoliikuntaa toisilleen.

Opiskelijat hakevat oppimiseen tarvittavat välineet ja tarvikkeet itse sen sijaan, että opettaja jakaa ne.

Ohjeistuksia, tehtäväksi antoja ja työohjeita laitetaan esimerkiksi QR-koodin taakse, jolloin opiskelija käy hakemassa ne tietyistä paikoista.

Liikuntavälituntien järjestäminen.

Keskittymisen apuvälineiden (esimerkkinä erilaiset puristeltavat pallot) käyttö oppimistilanteissa.

Taukotiloissa on virikkeitä ja ohjeita liikkumiseen.

Liikuntatilojen avaaminen opiskelijoiden käyttöön välitunneilla, ennen koulun alkamista ja koulupäivän jälkeen.

Erilaisten lajikokeilujen järjestäminen.

Otetaan opiskelijat aktiivisesti mukaan

Vähän liikkuvia opiskelijoita voidaan tukea liikkumaan tarjoamalla liikuntamahdollisuuksia opiskelupäivän aikana, ennen päivän alkamista tai sen jälkeen (Kantomaa ym. 2018). Opiskelijoilta onkin tullut hyvää palautetta liikkumismahdollisuuksien järjestämisestä.

Mahtavaa kun järjestätte näitä! Tämä oli viikon ainoa liikunta itselle mutta muistutti taas, että kivaa on kun vaan saisi aikaiseksi liikkua.

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevia tyttöjä liikuntaan osallistumiseen opiskelupäivän aikana motivoi, kun liikunnallinen toiminta on kevyttä, sosiaalista, vapaavalintaista ja helposti saavutettavaa – ja että osallistumiselle on myös aikaa ja tilaa opiskelupäivän sisällä (Brusila & Kaijalainen 2025). Oppilaitosten onkin hyvä ottaa opiskelijat mukaan suunnittelemaan liikuntamuotoja ja -tapahtumia. Kun opiskelijat pääsevät vaikuttamaan, se sitouttaa heitä liikkumaan ja innostaa muita mukaan.

Moniammatillista yhteistyötä liikkumisen lisäämiseksi

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelupäivän aikana liikkuminen vaihtelee alakohtaisesti ja lukioissa se on hyvinkin vähäistä. Vaikka koulupäivän aikana tulee liikkumista, voi liikkuminen olla yksipuolista ja työasennot voivat olla staattisia, jolloin tarvitaan monipuoliseen liikkumiseen aktivoivia toimia. Helsingissä toisen asteen koulutukseen on palkattu liikkumisen asiantuntijoita tukemaan opiskelijoiden liikkumista opiskelun aikana ja vapaa-ajalla.

Liikkumisen asiantuntijat tekevät kiinteää yhteistyötä opiskelijoiden, opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä opiskeluhuollon kanssa suunnitellen yhdessä liikkumisen toteuttamista. Liikkumisen asiantuntijat eli liikuntacoachit järjestävät opiskelijoille esimerkiksi liikuntavälitunteja, lajikokeiluita ja tulevat pyynnöstä auttamaan oppituntien tauottamisessa. Opiskelijoiden lisäksi heidän ohjauksestaan hyötyvät myös opettajat. Opettajat saavat liikuntacoachin ohjauksesta vinkkejä, siihen miten he voivat itse toteuttaa liikuntaa omassa opetuksessa.

Helsingin kaupungissa on otettu käyttöön Liikkumisen edistämisen mini-interventiomalli (LMI-malli) oppilaitoksissa. LMI-mallissa opiskelijan kanssa keskustellaan luontevissa tilanteissa liikkumisen tavoista ja muodoista, jolloin opiskelijaa motivoidaan liikkumaan. Opiskelijan kanssa puhutaan siitä, miten hän jo liikkuu, millaisesta liikunnasta hän pitää, mitä hän osaa ja toivoo sekä kannustetaan häntä liikkumaan. Tarvittaessa opiskelijaa ohjataan erilaisiin liikkumismahdollisuuksiin. (Helsingin kaupunki 2024.)

Liikepedagogiikka innostaa liikkumaan

Liikepedagogiikkaa toteuttaneet opettajat ovat tuoneet menetelmän hyötyjä esille. Heidän mielestään liikkeen lisääminen osaksi oppimista auttaa oppimaan, rauhoittaa ryhmässä toimimista ja auttaa keskittymään (vrt. Huotila & Moisala 2024). Esimerkiksi Stadin AO:n opettajilta on tullut palautteena liikuntavälitunneista, että välituntien jälkeen iltapäivät ovat olleet rauhallisempia ja opiskelijat keskittyvät oppimiseen paremmin. Myös opiskelijoilta on tullut positiivista palautetta ohjatun liikkumisen lisäämisestä opiskelupäivän aikana sekä uusista lajikokeiluista.

I was so glad and happy that i particepated at the hiihto for beginners, since i learned the basic way to do it, and makes me feel proud for the 1st time. The coaches are really nice and guide us nicely and teach us the simple way.

Feel more comfortable and energetic, looking forward for more fun activities.

Liikepedagogiikan hyödyntäminen oppimisen ja hyvinvoinnin edistämisessä on koulutuksen järjestäjän arvovalinta. Johtajat, rehtorit ja päälliköt tukevat liikkumisen edistämistä mahdollistamalla liikkumisen osana opiskelua, mikä vahvistaa hyvinvointia ja oppimista tukevaa toimintakulttuuria oppilaitoksessa. Opettajan tehtävänä on huolehtia, että se toteutuu osana opetusta.

AMK liikuttaa -TKIO-hanke kehittää korkeakoulukulttuuria liikkeen keinoin tukemaan oppimista, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Hanke linkittyy Suomi Liikkeelle -kokonaisuuteen, jossa tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä.

Hanke tekee yhteistyötä Liikkuvat-kokonaisuuden Liikkuva opiskelu -toimintojen kanssa. Hanke on saanut avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Sen toimikausi on 08/2025–07/2026.

Haaga-Helia on mukana kansallisessa INKLU -Kohti inklusiivista ammatillista koulutusta -hankkeessa 1.3.2024-31.8.2026. Hankkeessa kehitetään inklusiivista koulutusta ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien opiskelijoiden tarvitsemaa erityistä tukea opintojen aikana sekä tuetaan työllistymistä. Julkaisu on osa hankkeessa jaettavia erityisopetukseen ja ohjaukseen liittyviä hyviä käytänteitä.

Lue lisää

Lähteet

Brusila, E. & Kaijalainen, T. 2025. Tytöt mukaan liikkumaan – ammattiin opiskelevien tyttöjen liikkumisen toiveet ja koetut esteet. Tytöt liikkeelle –hankeraportti. Saku ry.

Hansen, A. 2020. Aivovoimaa. Näin vahvistat aivojasi liikunnalla. Otava.

Helsingin kaupunki. 2024. Liikkumisen edistämisen mini-interventiomalli. Luettu 15.1.2026.

Huotilainen, M. 2022. Aivot, oppiminen ja liikunta. LUMATIKKA – matematiikan oppimisen ja opettamisen täydennyskoulutusohjelma 2018-2022. YouTube video. Katsottu 19.11.2025.

Huotilainen, M. & Moisala, M. 2024. Keskittymiskyvyn elvytysopas. Tuuma.

Kantomaa, M., Syväoja, H., Sneck, S., Jaakkola, T., Pyhältö, K. & Tammelin, T. 2018. Koulupäivän aikainen liikunta ja oppiminen. Tilannekatsaus tammikuu 2018. Raportit ja selvitykset, 2018:1. Opetushallitus.

Moilanen, H. & Salakka, M. 2019. Aivot liikkeelle. Tehosta oppimista yläkoulussa ja toisella asteella. PS-Kustannus.

Mäkelä, N. 2025. Liikepedagogiikka – lisää liikettä opetukseen. ESignals Pro. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

Kuva: Haaga-Helia