Tutkimusperustaisuus ammatillisen opettajan opinnoissa ja työssä – kohti vaikuttavaa ammattipedagogiikkaa

Pohja ammatillisen koulutuksen opettajuuden tutkimusperustaisuudelle rakentuu jo Ammatillisten opettajakorkeakoulujen (AOKK), Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ja Opetushallituksen (OPH) yhteistyössä. Aktiivinen vuoropuhelu mahdollistaa tietoisuuden viimeisimmästä tutkimuksesta ja yhteiskunnan ja työelämän tarpeista, ja edistää siten kykyä hyödyntää tutkimustietoa, koulutuspoliittisessa päätöksenteossa, tutkintojen kehittämisessä ja näiden antamien raamien mukaisessa pedagogisessa suunnittelussa ja edelleen tutkimisessa ja kehittämisessä.

Kun katsotaan suomalaisen korkeakouluopetuksen tutkimusperustaisuutta Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) kautta toteutuneiden auditointien valossa, voidaan tilanne nähdä ristiriitaisena. Samalla, kun tutkimukseen perustuva opetus on suomalaisen korkeakoulutuksen kulmakivi, on käytännön toteutus vaihtelevaa. (Huusko 2025.) Uskallamme myös väittää, että opetuksen tutkimusperustaisuus ei ole vain korkeakoulutuksen ydinpiirre: muillakin koulutusasteilla, kuten ammatillisessa koulutuksessa, toimivat tutkimusperustaisen opettajankoulutuksen käyneet, osaavat ja omaa työtään kehittävät opettajat.

Ammatillista koulutusta koskeva tutkimus ei kuitenkaan ole samalla tasolla kuin korkeakoulutukseen liittyvä tutkimus (Isacsson, Teräs & Virolainen 2021). Kuvaavaa on, että Haaga-Helia on mukana eurooppalaisessa ammatillisten opettajien kyselytutkimuksessa, joka on vasta ensimmäinen laatuaan kattaen laajasti Euroopan maat (Vesterinen 2025).

Tutkimusperustaisuus osansa ammatillisen opettajan identiteettiä

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen (AOKK) toiminta perustuu paitsi pitkään traditioon yliopistoissa tapahtuvasta kasvatustieteellisestä tutkimuksesta, myös AOKK:jen soveltavaan tutkimukseen, jossa yhdistyvät käytännön työelämän tarpeet ja pedagoginen kehittäminen. Tämä näkyy erityisesti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) integroinnissa oppimiseen sekä alueelliseen yhteistyöhön. Ammatillisessa opettajankoulutuksessa korostuu opiskelijalähtöisyys, teorian ja käytännön yhdistäminen sekä osaamisperustaisuus. Nämä ovat kaikki erityisesti ammatillisen opettajankoulutuksen tutkimusperustaisuuden ilmentymiä.

Ammatillisen opettajan rooli ei edellytä tutkijan identiteettiä, mutta se edellyttää kykyä tarkastella omaa työtä tutkivalla ja kehittävällä otteella. Tämä on olennainen opetuksen laatuun vaikuttava tekijä. Objektiivisen tieteen ihanne ja siihen liittyvä objektiivisen uuden tiedon tavoittelu kuuluu mielestämme opettajan tehtävään. Jotta tätä ihannetta pystyy seuraamaan, on oltava siihen liittyvää osaamista ja sitä pitää myös systemaattisesti opettajankoulutuksessa edistää. Kyse on opettajantyön käytännöissä tapahtuvasta ongelmien ratkomisesta, uuden ihmettelystä, tutkimuskysymysten tunnistamisesta sekä siitä alkavasta prosessista, johon esitämme kuuluvan kyvyn löytää, ymmärtää, arvioida ja soveltaa tutkimustietoa.

Näiden neljän osaamisen on esitetty kertovan tutkimuslukutaidosta. Tutkimuslukutaitoon liittyvä osaamisen esitämme vaikuttavan suoraan opetuksen laatuun ja kehittämiseen. Keser Aschenbergerin ja Pfefferin (2021) mukaan tutkimuslukutaito on olennainen osa akateemista jatkokoulutusta ja jatkuvaa oppimista. Käytännössä tutkimuslukutaidon ylläpitäminen ja edistäminen on olennainen osa opettajien täydennyskoulutusta ja jatkuvaa osaamisen kehittämistä.

Ammatilliset opettajakorkeakoulut ammattikasvatuksen tieteenalan edistäjinä

Ammattikasvatuksella tarkoitetaan organisoitua koulutusta, jonka päämääränä on ammatissa ja työelämässä tarvittavat tiedot ja taidot sekä kasvaminen aktiiviseen kansalaisuuteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen. Ammattikasvatus tieteenalana tutkii ammatillista koulutusta, ammattiin ja työelämään liittyvää osaamista, oppimista ja kasvamista. (Haaga-Helia 2025.)

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen tehtävä liittyy olennaisesti ammattikasvatuksen tutkimusalaan. Siihen kuuluvana ammattipedagogiikka, joka painottaa työelämälähtöisyyttä ja käytännönläheisyyttä, tarjoaa ainutlaatuisen näkökulman oppimisympäristöjen kehittämiseen. Opettajaopiskelijoiden reflektointi suhteessa omaan ammattialaan ja työelämän vaatimuksiin luo perustan pedagogiselle innovatiivisuudelle ja kehittymiselle.

Yhteistyö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä tuo esiin eroja ja yhtäläisyyksiä opettajankoulutuksen painotuksissa. Kun yliopistokoulutuksessa korostuu teoreettinen lähestymistapa, ammatillisissa opettajakorkeakouluissa vahvuus on käytännön ja teorian yhdistäminen työelämälähtöisesti (Nyberg & Vesterinen 2024). Tämä ero tarjoaa mahdollisuuksia monipuoliseen pedagogiseen kehittämiseen yhdistämällä voimia säännöllisesti yhteisissä hankkeissa.

Ammatillisilla opettajakorkeakouluilla on yhteinen vastuu ammattipedagogiikan tutkimuksesta ja kullakin on omia painopisteitään ja erityisiä vahvuusalueitaan. Tätä yhteistä osaamista hyödynnetään systemaattisesti Ammatillisten opettajakorkeakoulujen Ammattikasvatuksen Tutkimuksen Kehittämisryhmän toimesta. Kehittämisryhmä on edistänyt ja toteuttanut merkittäviä hankkeita. Esimerkkeinä seuraavat.

• TKIO-hankkeessa (2024) ammatilliset opettajakorkeakoulut etsivät yhdessä uusia ratkaisuja TKI-toiminnan ja oppimisen integroimiseen.
• POKOT-hankkeessa (2025) kehitetään ammatillisen koulutuksen ja opettajankoulutuksen valmiuksia tuottaa joustavia ja työelämälähtöisiä pieniä osaamiskokonaisuuksia.
• VaKe-hankkeessa (2024) tavoitteena on kehittää YAMK-koulutusta niin, että koulutus- ja työmarkkinoilla toimivilla on entistä paremmat edellytykset edetä koulutus- ja työurallaan jatkuvan oppimisen periaatteiden mukaisesti.
• ACE Vaikuttavaa yrittäjyyskasvatusta ammatillisella toisella asteella -hanke.
• Vaikuttavaa yrittäjyyskasvatusta ammatillisessa koulutuksessa ja opettajankoulutuksessa -hanke (2024).

Hankkeet vahvistavat tutkimusperustaisuutta ja jatkuvaa oppimista. Ryhmän koordinoimana ja kirjoittamana on myös julkaistu ammattikasvatukseen liittyviä artikkeleita muun muassa Ammattikasvatuksen aikakauskirjassa ja UAS Journalissa.

Mitä pitäisi tutkia?

Tällä hetkellä käydään aktiivista keskustelua siitä, mitä ammatillisen koulutuksen tutkimuksen pitäisi olla ja ketä palvella. Kokkolassa 2025 pidetyillä AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivillä 2025 ATK esitti erityisinä tutkimuskohteinaan ammatillisen koulutuksen ja opettajuuden, ammattiin ja työelämään liittyvän osaamisen sekä oppiminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa niin, että tulokset hyödyttävät elinkeinoelämää (Alanko-Turunen & Kolho 2025). Keynote-esityksessään tutkijayliopettaja Mika Tammilehto (2025) nosti lisää mahdollisia tässä ajassa tärkeitä tutkimusteemoja: uudet teknologiat, hyvinvointinäkökulma, yhteisöt ja osallisuus, vaikuttavuus, ekosysteemiajattelu, rooli TKIO-toiminnassa, koulutuksen tuottavuus ja koulutuksen talous sekä strategia ja johtaminen ammatillisessa koulutuksessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän työssä (ammatilliseen koulutukseen kohdistuneiden rahoitusleikkausten takia) etusijalle asetetaan ne, joilla ei ole vielä toisen asteen tutkintoa. Ylijohtaja Petri Lempinen toteaa, että samalla työelämässä tarvitaan enemmän nopeaa, kohdennettua ja joustavaa osaamisen kehittämistä (NLL 2025). Hänen johtamansa työryhmä näkee keskeisiksi teemoiksi tutkintoon johtamattomien lyhytkoulutusten kehittäminen (pienet osaamiskokonaisuudet, ks. Haaga-Helian POKOT-hanke 2025) sekä julkisrahoitteisen ja yksityisrahoitteisen koulutuksen välisen rajanvedon selkiyttäminen. Lisäksi työryhmä tarkastelee kokonaisvaltaisemmin tutkintojärjestelmän rakennetta ja relevanssia.

Tällaisessa ajassa tutkimusperustaisuus ei ole vain menetelmä, vaan ajattelutapa, joka ohjaa opettajankoulutuksen kehittämistä kohti vaikuttavampaa, osallistavampaa ja työelämälähtöisempää koulutusta. Jatkuva tutkiva ote ja kehittäminen ovat välttämätön osa opettajan työtä ja opettajankoulutuksen kehittämistä. AOKK:t ovat tässä kehityksessä keskeisiä toimijoita, jotka yhdistävät tutkimuksen, käytännön ja pedagogisen uudistumisen.

Kuva: Haaga-Helia