Opiskelijalähtöisyyttä oppitunneille: motivointia ja onnistumisen mahdollisuuksia

Oppitunneille voi lisätä opiskelijalähtöistä otetta monin eri tavoin. Käsittelen tässä tekstissä ilmapiirin ja vuorovaikutuksen merkitystä sekä opiskelijan motivoimista oppituntien aikana. Annan konkreettisia esimerkkejä, miten oppituntien rakennetta voi opettajana suunnitella niin, että mahdollisimman moni opiskelija voi onnistua ja kokea oppimisen iloa. Aivan aluksi tarkastelen kuitenkin eri toteutusmuotojen vahvuuksia ja haasteita erityyppisille oppijoille.

Opiskelijalähtöisyys eri toteutusmuodoissa

On hyvä asia, että Haaga-Heliassa opiskelija voi valita, mille toteutusmuodolle hän haluaa osallistua. Osaavalle on vaihtoehtona näyttökoe. Kun opiskelija osaa jo valmiiksi opintojaksolla opiskeltavat asiat, hän voi pienellä vaivalla näyttää osaamisensa ja pääsee sitten etenemään seuraaville opintojaksoille.

Tarjolla on myös virtuaalitoteutuksia. Itsenäisesti opiskeltavat virtuaalitoteutukset edellyttävät opiskelijalta hyviä opiskeluvalmiuksia, itseohjautuvuutta ja motivaatiota, sillä niissä vastuu oppimisesta on opiskelijalla itsellään.

Enemmän sosiaalista kanssakäymistä tai tukea toivovat opiskelijat voivat valita lähiopetuksen eli luokkahuoneopetuksen tai etäopetuksen, jossa opetus tapahtuu Zoomissa tai Teamsissa. Lähiopetus on tietenkin hyvä vaihtoehto siltä kannalta, että se tukee ryhmäytymistä ja opiskelijoiden keskinäistä kanssakäymistä. Lähiopetuksesta hyötyvät monentasoiset oppijat.

Etäopetuskin sopii monentasoisille opiskelijoille. Etäopetuksesta puuttuvat kokonaan fyysiset kontaktitapaamiset, joten etäopetus sopii esimerkiksi työssäkäyvälle opiskelijalle tai sellaiselle, joka kokee ryhmätilanteet kuormittavina.

Jotkut opiskelijat ovat hyvin tietoisia esimerkiksi lähiopetuksen tai etäopetuksen hyödyistä, kun taas toiset opiskelijat eivät mieti lainkaan, mille toteutukselle he ilmoittautuvat. Oikean toteutusmuodon valinta on kuitenkin olennainen asia, jotta opiskelijalähtöisyys voisi toteutua jo opintojaksolle hakeutumisvaiheessa. Jos opiskelija valitsee vahingossa itselleen huonosti sopivan toteutusmuodon, voi koko oppimiskokemus muodostua haastavaksi. Joillekin opiskelijoille on paljon väliä, osallistuvatko he opetukseen luokassa vai videoyhteydellä, vai opiskelevatko he aivan itsenäisesti.

Turvallinen ilmapiiri oppitunneilla

Kun opintojakso toteutusmuodosta riippumatta käynnistyy, ja huolellisesti laadittu materiaali on valmiina, opettaja voi keskittyä opiskelijoiden kohtaamiseen. Jos opetettava oppiaine, esimerkiksi minun tapauksessani ruotsin kieli, on opiskelijoille usein haastava ja jännittävä, on tärkeää luoda heti alussa turvallinen ilmapiiri lievittämään jännitystä. Turvallinen ilmapiiri tukee myös oppimista. Kun suunnittelutyö on tehty huolellisesti koko opiskelijoiden kirjavaa joukkoa ajatellen, opettaja voi aloittaa uuden toteutuksen rennoin mielin. Hyvä tunnelma tarttuu helposti opiskelijoihin.

Käytän opintojaksototeutuksen alussa ja myöhemmässäkin vaiheessa aikaa opiskelijoiden motivaation tukemiseen. Keskustelen opiskelijoiden kanssa, mikä heitä motivoi opintojakson kanssa. Ei ole suurta väliä, onko kyseessä sisäinen vai ulkoinen motivaatio, kunhan motivaatio on opiskelijasta lähtöisin. Opiskelijoiden motivaatiota lisää se, kun he huomaavat, että opettaja on kiinnostunut heidän tekemisistään ja tarpeistaan.

Edistymisen seurantaa

Opettajan kannattaa saapua oppitunneille hieman etuajassa. Opettaja voi sillä tavalla antaa opiskelijoille mahdollisuuden pieneen jutusteluun ennen varsinaisen oppitunnin alkua. Jokaisen oppitunnin alussa on hyvä katsoa, mitä on tehty ja opittu edellisellä kerralla ja mitä tällä kyseisellä kerralla tullaan tekemään. Yhdessä kannattaa katsoa Moodlesta löytyvää Edistymisen seurantaa – kukin opiskelija omaansa ja mitä siellä näkyy tai pitäisi näkyä.

Koska ryhmäkoot ovat isoja, ei ole helppoa seurata varsinkaan hiljaisemman opiskelijan edistymistä ja asioiden hallintaa oppitunneilla. Moodlesta me opettajat voimme onneksi helposti nähdä esimerkiksi, mitä tehtäviä opiskelija on tehnyt tai jättänyt tekemättä. Minulla on tapana suurin piirtein toteutuksen puolivälissä lähettää henkilökohtainen viesti sellaiselle opiskelijalle, joka ei ole pysynyt aikataulussa. On hyvä muistuttaa opiskelijaa, ettei pieni myöhästyminen aikataulusta ole ongelma. Samalla on kuitenkin tärkeää kannustaa häntä nopeuttamaan työtahtiaan, jottei toteutuksella eteneminen hidastu liiaksi.

Henkilökohtaisen viestin lähettäminen vie opettajalta pari minuuttia aikaa, ja se tepsii usein. Toteutuksen lopussa lähetän opiskelijoille jälleen uuden henkilökohtaisen viestin, jos jotain on vielä tekemättä. Usein opiskelijat reagoivat viesteihin ja saavat tehtäviä tehtyä. Kun lähetän henkilökohtaisia viestejä toteutuksen aikana, minun ei välttämättä tarvitse toteutuksen päätyttyä enää vastata opiskelijoiden viesteihin, joissa he tiedustelevat, voiko jonkin tekemättä jääneen tehtävän suorittaa vielä jälkikäteen.

Jos joku opiskelija lähettäisikin minulle viestin toteutuksen päätyttyä, minulla olisi vastaus opiskelijan tekemättömistä töistä jo valmiina aiemmin lähetttämässäni viestissä. Kun ylimääräistä viestiä tulee joka tapauksessa lähetettyä opiskelijalle, kannattaa viestittely hoitaa silloin, kun toteutus on käynnissä, niin opiskelija saa toteutuksen ajoissa suoritettua.

Oppituntien rakenne

Kielten oppitunneilla keskustellaan paljon. Tietenkin keskustelu ja vuorovaikutus on hyväksi myös muilla kuin kielten opintojaksoilla. Mitä vaativampi keskustelu on, sitä tärkeämpää on saada keskustella vireänä. Oppitunnin alkupuolelle kannattaa suunnitella tehtäviä, jotka edellyttävät opiskelijoilta aktiivisempaa osallistumista, ja loppupuolella voi olla harjoitukset, joissa passiivisempikin läsnäolo riittää.

Ennen jokaista harjoitusta tai tehtävää kannattaa kertoa, kuinka pitkän aikaa tehtävää on määrä harjoitella.

Jokaisen oppitunnin lopussa on hyvä kerrata, mitä on tehty, ja mikä on ollut tärkeintä sisältöä. Kannattaa voi myös kertoa, mitä asioita ei enää tulla yhdessä harjoittelemaan, ja mihin taas tullaan palaamaan vielä.

Oppitunti on lähes kolmen tunnin mittainen. Jossain vaiheessa pidetään noin 15 minuutin tauko. Opiskelijoille kannattaa antaa mahdollisuus vaikuttaa siihen, missä välissä tämä tauko pidetään.

Oppitunnin jälkeen lähetän opiskelijoille viikkoviestin, jossa kerron mahdollisimman selkeästi ajankohtaisia asioita, kuten seuraavaksi opiskeltavan välilehden sisällön tai takarajan seuraavalle oppimistehtävälle. Samat asiat olen kertonut jo oppitunnin lopussa ja näkyvät myös pysyväisohjeissa Moodlessa, mutta kerron ne varmuuden vuoksi vielä kirjallisessa viikkoviestissä.

Siinä on puolensa, jos oppitunnit noudattavat samaa kaavaa. Saman kaavan noudattaminen tuo opiskelijalle tuttuuden ja turvallisuuden tuntua. Tehtävien määrää on hyvä vähentää, jotta opiskelijoiden kohtaamiseen saa enemmän aikaa käyttöön. Kun tehtäviä on määrällisesti vähemmän, voi edetä rauhallisesti, toistaa ja kerrata.

Ennakointi ja materiaalinen saatavuus

Opiskelijan pitäisi saada ennen oppitunnille tuloa tietää, mistä oppitunti tulee koostumaan ja mitä tehtäviä tullaan tekemään. Tällainen tieto lieventää jännitystä. Opiskelija voi halutessaan valmistautua aiheisiin jo etukäteen. Myös oppitunnilla käsiteltävän materiaalin pitäisi olla hyvissä ajoin ennen oppituntia opiskelijoiden saatavilla. Jos esimerkiksi oppitunnilla käsitellään tekstiä vieraalla kielellä tai omalla äidinkielelläkin, tuntuu epäreilulta, jos teksti jaetaan opiskelijoille vasta oppitunnilla ja pyydetään lukemaan. Kaikki eivät sisäistä oppimateriaalia yhtä nopeasti. Parasta olisi tehdä niin, että sekä teksti että siihen mahdollisesti liittyvät kysymykset annetaan etukäteen opiskelijoille.

Eräs opiskelija, jolla on tarkkaavuuden haasteita, kertoi minulle kokevansa voimakasta stressiä, kun käsiteltävä teksti jaetaan vasta oppitunnilla. Tällöin hän ei saa tehtyä mitään, ei opi uutta eikä hyödy oppitunnista, sillä aika kuluu pelkästään stressaamiseen opiskelun sijaan. Opiskelija kertoi opiskelevansa tekstin jälkikäteen kotona ja odottavansa pelonsekaisin tuntein seuraavaa oppituntia, jossa taas tulee uusi teksti. Koska monella opiskelijalla on vaikeuksia esimerkiksi keskittymisessä tai luetun ymmärtämisessä, on tärkeää, että tekstit ja tehtävät ovat saatavilla etukäteen. Näin opiskelija voi rauhassa tutustua aineistoon ennen oppituntia ja oppia omassa tahdissaan.

Vahvuuksien huomioiminen

Opetan oppiainetta, jonka opiskelusta monella on huonoja koulukokemuksia. Pyrin suunnittelemaan oppimistilanteet niin, että ne vahvistaisivat myönteisiä oppimiskokemuksia. Etenemme pienin askelin, jotta jokaisella on mahdollisuus onnistua. Opiskelijoiden edistymistä seuratessani keskityn vahvuuksiin. Kehun pienistäkin onnistumisista. Todelliseen havaintoon perustuva kehuminen ohjaa oppimista oikeaan suuntaan. Kannustan opiskelijoita itse pohtimaan, missä he ovat onnistuneet ja miten voivat hyödyntää vahvuuksiaan seuraavissa tehtävissä.

Uskon, että myönteiset oppimiskokemukset voivat muuttaa opiskelijan käsitystä itsestään oppijana ja rohkaista häntä tarttumaan haasteisiin myös tulevaisuudessa. Monesti mietin opettaessani esimerkiksi osaavia it-alan opiskelijoita, joille ruotsi voi olla haastavaa, kuinka paljon heillä on vahvuuksia oppiaineeni ulkopuolella. Tällaiset ajatukset pitää aina sanoa opiskelijoille ääneen.

Lopuksi esittelen neljän kohdan vinkkilistan opiskelijalähtöisyyden lisäämisestä oppitunneille.

• Muistuta opiskelijoita vaihtoehtoisista toteutusmuodoista.
• Tue opiskelijoiden motivaatiota läpi opintojakson.
• Panosta turvallisen ilmapiirin luomiseen.
• Julkaise kaikki materiaali hyvissä ajoin.

Kuva: Haaga-Helia