Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa opiskelijoilla on mahdollisuus tavata opintojaksojen opettajien ja opinto-ohjaajien lisäksi monia hyvinvointitoimijoita. Haaga-Heliassa työskentelee erityisopettajia, opintovalmentajia, opintopsykologeja ja korkeakoulupappikin. Opiskelijat saavat heiltä apua erilaisissa oppimisen tai mielenterveyden haasteissa. Mikä sitten on opettajan rooli inklusiivisessa, eli osallistavassa ammattikorkeakoulussa?
Tukea koko opintojakson ajalle
Opettajan työ ei ole nykypäivänä pelkästään opittavan asian esittelemistä, vaan opettajan tehtävänä on entistä enemmän tukea opiskelijan oppimista. Tuki voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opettaja huomioi erityisopettajan opiskelijalle ehdottamat yksilölliset järjestelyt.
Erityisopettajat kirjaavat opintotietojärjestelmään suosituksia yksilöllisistä järjestelyistä. Näihin suosituksiin voi kuulua esimerkiksi lisäajan myöntäminen tentissä, tiettyjen oppimisvaikeuksista johtuvien virheiden huomiotta jättäminen arvioinnissa, pidennetty laina-aika kurssikirjoille sekä Celian äänikirjojen käyttö. Suosituksiin voi sisältyä erityispiirteiden huomioiminen oppimistilanteissa, kuten taukojen salliminen tarvittaessa.
Perinteisesti tuen paino on ollut yksilöllisten järjestelyiden osalta tenttitilanteissa ja arvioinnissa, mutta suoraan oppimistilanteisiin liittyvät yksilöllisten järjestelyiden suositukset, kuten edellä mainitsemani taukojen salliminen oppimistilanteissa, ovat myös lisääntyneet. Onkin tärkeää, että tuki suunnitellaan koko opintojakson rakenteisiin, opintojakson alusta loppuun asti kaikille oppitunneille, eikä niin, että tuen paino on tenttitilanteessa ja arvioinnissa.
Opintojakson opettaja tapaa omalla toteutuksellaan tiettyä opiskelijaa useiden oppituntien ajan. Opettaja on usein läsnä juuri siinä hetkessä, kun opiskelijalla tulee avun tarve. Myös opintojaksojen suunnitteluvaiheeseen opettaja käyttää aikaa useita tunteja, kymmeniäkin tunteja. Me opettajat olemme avainasemassa opiskelijalähtöisen opintojakson suunnittelussa ja toteutuksessa. On tärkeää, että opettajilla on osaamista ja keinoja käytettävissä oppitunneilla, että osaamme tukea opiskelijaa oikealla tavalla. Pedagoginen ja opiskelijalähtöinen osaaminen on tärkeää jo oppituntien suunnitteluvaiheessa ja materiaalien laatimisvaiheessa.
Oppia koko opiskelijaryhmälle
Aiemmin opiskelijan tuen tarve nähtiin ensisijaisesti yksilölähtöisenä, jolloin tuki kohdistui yksittäisiin opiskelijoihin, esimerkiksi pienenä tukiopetuksena tunnin aikana tai jälkeen tai lisäaikana koetilanteessa. Tällaista tehdään yhä, ja niin pitääkin tehdä. Nykyään ajatellaan kuitenkin enenevässä määrin, että kyseessä voi olla ympäristönkin haaste, jos opiskelijalla on hankaluutta opiskelussa. Oppimisympäristöä, toimintaympäristöä tulee kehittää ja esteitä poistaa, jotta jokaisella on hyvät oppimisen ja edistymisen edellytykset. Ja tämä on meidän opettajien tehtävä enenevässä määrin.
Kerron konkreettisen esimerkin. Opetin menneinä vuosina opiskelijaryhmälle partisiipin perfektiä, joka on yksi haastavimmista aiheista ruotsin rakenteiden opiskelussa. Perusteet pitää olla hallussa, ennen kuin aihetta voi ymmärtää. Kynät sauhusivat, jotkut oppivat. Oppitunnilla oli myös heitä, jotka eivät pysyneet mukana. Tiesin aina etukäteen, etteivät kaikki pysyisi taaskaan mukana. Se vähän stressasi, mutta siltikin keskityin heihin, jotka osasivat, ja nämä etevät opiskelijat antoivat kiitosta hyvästä opetuksesta.
Nykyään ajattelen toisin. En ehkä muinoin antanut kuitenkaan niin hyvää opetusta. Ei kai hyvä opettaja ole sellainen, jota vain etevimmät opiskelijat kehuvat. Nykyään en enää opeta oppitunneilla partisiipin perfektiä. Ja jos opettaisinkin, opettaisin sitä pilkkoen ja ongelmaperustaisesti. Nykyään opetukseni perustuu enemmän opiskelijoiden tukemiseen ja vuorovaikutteisuuteen. Pyrin siihen, että jokainen voi oppia omalla tasollaan ja tavallaan.
Oppitunneilla keskityn enemmän perusasioihin, jotta jokaisella olisi riittävä perusta hallussa, ja kaikista vaativampia ja yksityiskohtaisempia sisältöjä opetan pääsääntöisesti opetusvideoiden avulla. Opiskelijalähtöinen opetushan ei tarkoita sitä, että vaativista oppisisällöistä luovutaan. Pyrin ottamaan huomioon, että kaikki opiskelijat ovat oppimistyyliltään ja persoonaltaan yksilöitä.
Oivalluksista opetuksen uudistamiseen
Opettaja ei välttämättä tarvitse erityisopettajan koulutusta voidakseen pyrkiä kohti opiskelijalähtöistä opetusta. Inklusiivisuuden idean voi oivaltaa ilman koulutustakin. Omat oivallukseni ovat syntyneet vähitellen opiskelijoiden toimintaa havainnoiden ja heidän kanssaan keskustellen. Tietenkin olen perehtynyt myös teoriaan ja kirjallisuuteen. Toisinaan olen saanut kirjallisuudesta käsitteitä sille opiskelijalähtöisyyttä edistävälle toiminnalle, jota olen jo käytännössä harrastanut.
Opettajan ei tarvitse olla diagnostiikan asiantuntija ja tuntea tarkoin jokaisen opiskelijan yksilöllisiä haasteita. Opintojaksojenhan tulisi olla automaattisesti kaikille sopivia. On selkeästi nähtävissä, että meillä Haaga-Heliassa toimintaympäristöjä on alettu kehittää oikeaan suuntaan, ja yksilöllisen tuen rinnalle on tullut ajatus ympäristön kehittämisestä kaikille sopivaksi. Opiskelijajoukkomme on koko ajan heterogeenisempaa, ja opintojaksojemme tulee olla kaikille sopivia. Jokaisen opiskelijan tulee mahdollisimman paljon voida edetä omista lähtökohdistaan ilman, että erillisiä mukautuksia tarvitaan. Meillä opettajilla on iso rooli tässä.
Opettajan työnkuva on muuttumassa siihen suuntaan, että meiltä odotetaan kykyä ja halua reagoida opiskelijoiden toiveisiin ja haasteisiin. Pienetkin muutokset omassa opetustyössä kaikkein opiskelijoiden huomioimiseksi voivat pitkällä aikavälillä tuoda isoja muutoksia opintojaksoille.
Opiskelijalähtöistä opetusta ammattikorkeakoulussa on kahdeksan kirjoituksen sarja, jossa pureudun inklusiivisemman eli opiskelijalähtöisemmän opetuksen teemoihin ammattikorkeakoulukontekstissa. Pohdin opettajan roolia opiskelijalähtöisen opetuksen mahdollistajana. Tarjoan konkreettisia vinkkejä opiskelijalähtöisen opintojakson suunnitteluvaiheeseen ja selkeän ja oikeantasoisen oppimiskokemuksen luomiseen. Tarkastelen suoriutumiseen ja syvällisempään oppimiseen painottuvan opintojakson eroja. Käsittelen opiskelijalähtöisyyttä oppitunneilla, esimerkiksi miten opiskelijoita voi motivoida ja tarjota heille onnistumisen mahdollisuuksia sekä miten oppitunneilla voi eritasoisille opiskelijoille tarjota vaihtoehtoja ja ohjata heidän oppimistaan. Lisäksi pohdin, miten itsenäiseen opiskeluun voi lisätä opiskelijalähtöisyyttä sekä miten opintojakson arviointia voi kehittää opiskelijalähtöisemmäksi.
Monet esimerkit ovat kielenopetuksesta, mutta ne sopivat sovellettaviksi myös muihin oppiaineisiin.
Kuva: Haaga-Helia