RestoCamp – Restonomiyhteisön taidonnäyte

Haaga-Helian Haagan kampuksen siirtyessä Pasilaan Mall of Triplaan rakentuu uusi kampus, RestoCamp. Tilojen haluttiin vastaavan käyttäjien todellisia tarpeita ja luovan uusia mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Tämä tarkoitti parin suunnittelijan sijasta suunnitteluprosessin avaamista kymmenille ihmisille.

Pääsin osallistumaan palvelumuotoilijana RestoCamp-kampuksen tilasuunnitteluprojektiin helmi-huhtikuussa 2025. Hyppäsimme kollegani kanssa vauhdilla liikkuvaan junaan, jossa tehtävämme oli ratkaista, miten osallistaa suuria määriä ihmisiä nopeasti etenevässä prosessissa sekä miten navigoida satojen toiveiden viidakossa.

Ymmärrys alkaa kuuntelusta

Ennen kuin tiloihin oli piirretty ainuttakaan seinää, pöytää tai ovea, aloitimme tärkeimmästä: ymmärrysvaiheesta ja käyttäjien haastatteluista. Maaliskuussa 2025 henkilökunnan ja opiskelijoiden parissa tehtiin monenlaisia käyttäjähaastatteluja, jotka paljastivat arkkitehdeille nopeasti, miten monimuotoisia eri osaamis- ja tutkimusalueiden tarpeet olivat. Arkkitehtien oli helpompi omaksua nopeasti eri alojen ammattislangia ja -tarpeita, kun suunnittelutiimissä oli talon sisältä ihmisiä avaamassa niitä.

Haastattelujen lisäksi järjestimme useita tilakierroksia, joissa henkilökunta ja opiskelijat pääsivät tutustumaan tuleviin tiloihin ja antamaan ideoita. Opinto-ohjaajan kommentti jäi mieleeni: moni asia realisoitui paikan päällä ihan eri tavalla kuin paperilla. Se kertoo siitä, miten tärkeää on tarjota suunnitteluun osallistujille fyysinen kokemus tilasta ja sen mahdollisuuksista.

Suunnittelu muuttuu dialogiksi

Työpajoissa osallistujat pääsivät tutustumaan, kommentoimaan ja jatkokehittämään suunnitelmia. Kollegani kanssa varmistimme, että prosessi oli hyvin rullaava ja käytetty aika oli osallistujiensa arvoista. PES-arkkitehteihin teki vaikutuksen, miten suurella joukolla ja vahvasti henkilökunta osallistui kehittämiseen. Moni haaste löysi ratkaisunsa, ja toisaalta moni piilossa ollut ongelma nousi pintaan. Tämä helpotti ennakointia valtavasti. Sisustusarkkitehtimme kuvaili tunnelmaa osuvasti: en suoraan sanottuna ymmärrä, miten voisin jatkossa tehdä suunnittelutyötä osallistamatta käyttäjiä.

Läpinäkyvyys ja jatkuva viestintä

Ideaseinät Haagan ja Pasilan kampuksilla sekä Flingassa toivat aina viimeisimmät versiot suunnitelmista kaikkien nähtäväksi ja kommentoitavaksi – myös niiden, jotka eivät päässeet työpajoihin. Haagan kampuksen ollut ideaseinä piti projektin jatkuvasti työyhteisössä näkyvillä ja puheenaiheena. Parhaimmat ideat syntyivät usein juuri eri ihmisten ja näkökulmien törmätessä epävirallisesti lounaalla tai ohi kulkiessa.

Jatkuva monikanavainen viestintä projektista, sen tavoitteista ja tulevista mahdollisuuksista vaikuttaa, sai kiitosta.

Neljä oppia tilasuunnittelusta

Aloita käyttäjistä, älä tiloista
Perinteinen tilasuunnittelu alkaa usein neliömetreistä ja toiminnallisuuksista. Käyttäjälähtöinen lähestymistapa alkaa ihmisistä: miten he haluavat toimia, oppia, kohdata toisiaan. Vaikka sisutusarkkitehti on tilasuunnittelun ammattilainen, jokainen on oman työnsä asiantuntija. Käyttäjät eivät ole vain mielipiteiden antajia – he ovat asiantuntijoita omassa toiminnassaan.

Luo konkreettisia kosketuspintoja
Abstraktit suunnitelmat eivät herätä tunteita. Tilakierrokset, pohjapiirrokset, demot ja moodboardit tekevät suunnittelusta konkreettista, käsinkosketeltavaa ja ymmärrettävää. Niiden avulla suunnittelijan on helpompi luoda yhteistä ymmärrystä testaamalla, ymmärsinkö oikein, mitä tarkoititte.

Siedä epävarmuutta ja turhautumista
Uuden luominen tarkoittaa aina jostain luopumista ja hyppyä tuntemattomaan. Yhteinen optimi on harvoin jokaisen henkilökohtainen unelma. Yhteiskehittäminen ei ole pelkästään iloisia ideointisessioita ja värikkäitä postit-lappuja. Välillä se näyttäytyy suttuisena turhautumisena – ja se vain luonnollinen osa prosessia.

Ole valmis joustamaan ja oppimaan
Tavallisesti palvelumuotoilijat luovat yhteiskehittämisprosessin ja kuljettavat osallistujat sen läpi. Tällä kertaa käyttäjät myös opettivat meille, miten prosessia tulee rakentaa. Lisäsimme käyttäjien ideoiden ja toiveiden perusteella suunnitteluprosessiin todella tarpeellisia osia mm. ideointiseinän ja lisävierailu- ja ideointikierroksen tulevissa tiloissa.

Jotta kaikesta tulisi parempaa

Yhteiskehittäminen vaatii paljon resursseja, aikaa ja rahaa. Mitä lisäarvoa kymmenien ja kymmenien ihmisten osallistaminen oikeastaan luo? Kollegani tiivistystä lainatakseni: yhteiskehittäminen tähtää siihen, että kaikesta tulisi parempaa. Kolmen kuukauden intensiivisen yhteiskehittämisprosessin avulla saimme aidosti haaga-helialaisten äänen kuuluviin. Osallistajat pääsivät osallistumaan niin tilojen kuin prosessin suunnitteluun.

Vaatii valtavaa rohkeutta johdolta ja suunnittelijoilta siirtyä päättäjän roolista kuuntelijan rooliin. Iso hatunnosto sille sekä kaikille, jotka antoivat aikaansa ja osaamistaan suunnitteluprosessille. Kun uusi kampus aukeaa syksyllä 2026, se ei ole yhden tai kahden ihmisen tuotos, vaan restonomiyhteisön yhteinen taidonnäyte.

Kirjoittaja on käyttänyt tekoälyä oikolukuun ja vaihtoehtoisten otsikoiden tuottamiseen.

Kuva: Shutterstock