Korkeakoulujen tarjoama opinto-ohjaus työikäisille tukee merkityksellisten työurien rakentumista

Korkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjonta antaa työikäisille mahdollisuuden päivittää osaamistaan niin, että se vastaa entistä paremmin työelämän osaamistarpeita. Haasteena on kuitenkin se, että kaikilla suomalaisilla aikuisilla ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia saada ohjausta opintojensa ja työuriensa suunnitteluun. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2025.)

Halusimme Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa vastata tähän ohjaustarpeeseen avaamalla uuden jatkuvan oppimisen ohjauspalvelun työikäisille. Ohjauspalvelun myötä kaikki Haaga-Helian avoimen AMK:n tai täydennyskoulutuksen opinnoista kiinnostuneet aikuiset voivat varata verkkosivujemme kautta ajan henkilökohtaiseen ohjauskeskusteluun. Uuden ohjauspalvelun myötä vakuutuimme siitä, miten monin tavoin ohjaus hyödyttää työikäisiä aikuisia, korkeakoulua sekä suomalaista yhteiskuntaa.

Työikäiset tarvitsevat ohjausta työuran kaikissa vaiheissa

Jatkuvalla oppimisella edistetään osaltaan suomalaisten koulutustason nousua, työvoiman kysynnän ja tarjonnan vastaavuutta sekä työllisyysasteen nousua. Globalisaatio, uudet teknologiat sekä nuorten ikäluokkien pienentyminen haastavat meitä kaikkia ja luovat tarpeen uudenlaiselle osaamiselle. (OKM 2022.) Moni työikäinen pohtiikin, miten voisi parhaiten kehittää työelämässä tarvitsemaansa osaamista korkeakouluopintoja suorittamalla.

Avoimen korkeakouluopetuksen tarjonta on laajentunut ja vaihtoehtojen määrä on kasvanut viimeisten vuosien aikana. Tämä on johtanut siihen, että myös muilla kuin tutkintoon tähtäävillä oppijoilla on tarvetta opinto-ohjaukselle. Julkisia ohjauspalveluita ei kuitenkaan ole tällä hetkellä kattavasti saatavilla aikuiselle, joka ei jo ole opiskelijana jossain oppilaitoksessa.

ELONTILA-arviointitutkimuksessa (Varjo ym. 2024) muodostettiin tilannekuva suomalaisista tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluista sekä arvioitiin näiden palveluiden toimivuutta. Tutkimuksen mukaan ohjaus- ja neuvontapalvelut eivät vielä ole yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla. Palvelujen saatavuudessa ja saavutettavuudessa on alueellisia eroja, ja pienillä paikkakunnilla palveluja on usein rajoitetummin tarjolla. Koulutusorganisaatioissa ohjauspalvelut toteutuvat pääosin hyvällä tasolla kaikilla koulutusasteilla. Digitaaliset palvelut koetaan toimiviksi, mutta myös kasvokkain tapahtuvalle ohjaukselle on selkeästi tarvetta. Korkeakouluissa tapahtuvassa ohjauksessa tulee tutkimuksen mukaan kiinnittää erityistä huomiota siihen, että ohjauspalveluiden ääreen löytäminen tulisi olla vaivatonta.

Jatkuva oman osaamisen kehittäminen eri työuran vaiheissa nähdään merkitykselliseksi, ja jatkuvat oppijat ovat kokemukseni mukaan usein hyvinkin motivoituneita. Siitä huolimatta opinnot eivät aina lähde sujuvasti käyntiin. Välillä innostus hiipuu matkan varrella tai opinnot jäävät kesken, kun aika ei riitä opintoihin työn ja muun elämän ohessa. Opinto-ohjauksella voi olla ratkaiseva merkitys siihen, että oppija saa suoritettua opintonsa loppuun, jolloin hän saa itselleen tavoittelemansa osaamisen.

Ohjaus kirkastaa urasuunnitelmia

Ajantasainen osaaminen nähdään parhaana tapana menestyä muuttuvassa työelämässä ja yhteiskunnassa. Tällä hetkellä kuitenkin osa työikäisistä kehittää osaamistaan aktiivisesti koko työuransa ajan, kun taas eniten koulutusta tarvitsevat jäävät useammin koulutuksen ulkopuolelle. Erityisesti työttömät, vieraskieliset, yli 55-vuotiaat, yrittäjät ja pienituloiset osallistuvat koulutuksiin harvemmin kuin muut työikäiset. (Valtioneuvosto 2020). Näiden aliedustettujen ryhmien osallistumista jatkuvaan oppimiseen voidaan osaltaan edistää opinto-ohjauksen avulla.

Jatkuva oppija tarvitsee henkilökohtaista ohjausta, jota hän voi saada joustavasti verkossa tai kampuksella hänelle sopivaan aikaan. Ohjausta tarvitsevat erityisesti vasta valmistuneet, alanvaihtajat ja työttömät, mutta myös kaikki työssä käyvät aikuiset, joilla on tarve kehittää osaamistaan. Ohjausta tarvitaan esimerkiksi opintojen valitsemiseen ja oppimispolun suunnitteluun sekä opiskelukäytänteisiin tai ajankäytön suunnitteluun liittyviin kysymyksiin. Aikuisia pohdituttavat myös oman osaamisen ja opiskelutaitojen riittävyys korkeakouluopintoihin sekä mahdollisuus näyttää työelämässä kertynyttä osaamistaan.

Kaikilla aikuisilla onkin jo paljon osaamista, jota heille on kertynyt elämän eri osa-alueilta, kuten koulutuksessa, työssä ja vapaa-ajalla. Tämän osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen tarvitaan ohjausta. Osaamisen tunnistaminen parantaa itsetuntemusta ja itseluottamusta sekä auttaa asettamaan ja saavuttamaan omia ura- ja koulutustavoitteita. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2025; Opetus- ja kulttuuriministeriö 2025). Minäpystyvyys kasvaa, kun yksilö huomaa, miten paljon osaamista hänellä on.

Tukea ja ohjausta tarvitaan osaamisen sanoittamiseen ja siitä on hyötyä esimerkiksi erityisesti työn haussa. Kun aikuinen saa lisäksi ohjausta siihen, millaisia vaihtoehtoja hänellä on osaamisensa täydentämiseen, voi työikäiselle avautua uudenlainen näkymä erilaisista mahdollisuuksista. Nämä oivallukset voivat synnyttää uusia unelmia omaa urasuunnittelua ajatellen.

Ratkaisukeskeinen ohjaus luo uskoa tulevaisuuteen

Ratkaisukeskeinen ohjaus on tulevaisuuteen suuntautunutta ohjausta, jonka olen kokenut soveltuvan erinomaisesti nimenomaan jatkuvien oppijoiden ohjaukseen. Ratkaisukeskeisyys on käytännönläheinen työtapa, jossa keskitytään ennen kaikkea onnistumisiin, ja vahvistetaan optimistista ajattelutapaa (Niemi-Pynttäri 2013).

Ratkaisukeskeisyys ei kuitenkaan tarkoita nopeiden tai helppojen ratkaisujen etsimistä, vaan valittua tavoitetta kohti mennään pienin askelin. Tehtävänäni ohjaajana on löytää erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja yhdessä ohjattavan kanssa. On tärkeää, että ohjattava alkaa myös edetä kohti konkreettisia toimenpiteitä. Askeleet kohti tavoitteiden toteutumista voivat olla isoja tai pieniä ja pientenkin saavutusten huomioiminen on tärkeää.

Ratkaisukeskeisen ajattelutavan lisäksi koen ohjauksen tärkeäksi lähtökohdaksi toivokeskeisen työtavan. Toiveikkuuden luominen ja ylläpitäminen ovat tällöin ohjauksen keskiössä (Niemi-Pynttäri 2013). Toiveikkuus ei tarkoita päälle liimattua positiivisuutta, vaan toiveikasta puhetta tulevaisuudesta. Toiveikkuutta voi herättää esimerkiksi pohtimalla ohjattavan kanssa, miten nykytilanteen voisi nähdä toisin.

Ohjaajana voin auttaa ohjattavaa löytämään positiivisia näkökulmia hänen senhetkiseen tilanteeseensa. Ohjaajana toimiessani on tärkeää hyväksyä ohjattavan kokemukset ja ymmärtää myös hänen kokemiaan vaikeuksia. Samalla ajatuksia suunnataan yhdessä kohti tulevaisuutta, asetetaan asioita perspektiiviin sekä korostetaan ohjattavan vahvuuksia ja voimavaroja.

Ohjauksen avulla aikuiselle voi löytyä uusia toimintamalleja opiskeluun ja oppimiseen tai jopa ennalta arvaamattomia ratkaisuja koulutusvalintoihin. Ohjattavan on tärkeää saada kokemus siitä, että hän tulee kuulluksi juuri siinä hetkessä. Kun epämääräinen tilanne selkeytyy, yksilön kuormitus vähenee, jolloin innostus ja motivaatio puolestaan kasvavat. Näin ollen ohjattavan näkemyksiä, tavoitteita ja tunteita kunnioittava sekä ohjattavan kykyihin uskova eettinen ja laadukas ohjaus parantaa myös ohjattavan hyvinvointia. (Vehviläinen 2020.)

Ohjaus hyödyttää sekä oppijaa että korkeakoulua

Työikäisten opinto-ohjauksella voidaan auttaa monenlaisia erilaisia oppijoita, tukea mielekkäiden ja pidempien työurien rakentumista sekä edistää maahan muuttaneiden työllistymistä. Ohjaustoiminnan avulla voidaan ehkäistä syrjäytymistä ja edistää yksilöiden yhdenvertaisuutta. Työikäisten ohjauksen avulla on mahdollisuus kiinnittää ihmisten huomiota esimerkiksi ihmisten sukupuolittuneisiin uravalintoihin. Ohjauksessa on vastuullista tuoda esiin myös vihreän ja digitaalisen siirtymän sekä kestävän kehityksen vaikutukset työelämään. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2025.)

Jatkuvien oppijoiden ohjaustoiminnan aloittaminen vahvisti käsitystäni siitä, että aikuisilla osaamisen kehittäjillä on tarvetta ohjaukseen. Jatkuvat oppijat arvostavat sitä, että oman osaamisen kehittämisen tueksi on tarjolla korkeakoulun tarjoamaa maksutonta opinto-ohjausta.

Korkeakouluille opinto-ohjaus tarjoaa mahdollisuuden tukea aikuisia oppijoita jo siinä vaiheessa, kun he pohtivat eri kouluttautumisvaihtoehtoja. Ohjauksen myötä korkeakouluopinnot aloittavat oppijat ovat motivoituneita opiskelijoita, joilla on realistinen käsitys opintojen vaatimuksista. Tämä vähentää opintojen keskeyttämisten määrää, jolloin toiminta on tehokkaampaa kaikkien kannalta. Korkeakoulu kantaa osansa yhteiskunnan sosiaalisesta vastuusta edistämällä ja tukemalla suomalaisten osaamisen kehittymistä.

Jatkuvan oppimisen ohjaus suomalaisten työurien tukena

Yhteiskunnallisesti työikäisten opinto-ohjaus ja uraohjaus on merkittävää, koska se tukee osaltaan työelämässä tarvittavan osaamisen varmistamista. Kun yksilöt tekevät osuvia koulutusvalintoja, koulutusten keskeyttämisen määrä pienenee ja työelämään pääsy sekä työuralla eteneminen voivat nopeutua. Ohjauksella voidaan edistää suomalaisten yhdenvertaisuutta sekä edistää kestävää kasvua ja innovaatiotoimintaa. Nämä kaikki parantavat osaltaan Suomen kilpailukykyä ja lisäävät näin kaikkien suomalaisten hyvinvointia.

Kokonaisuudessaan uuden ohjauspalvelun avaaminen on ollut varsin onnistunut pilottikokeilu, jota jatketaan Haaga-Heliassa tulevana lukuvuonna. Tulevaisuudessakin seuraamme ohjauspalvelusta saatavaa asiakaspalautetta säännöllisesti ja kehitämme työikäisille tarjoamaamme opinto-ohjausta sen mukaisesti.

Erityisen palkitsevaa työikäisten opinto-ohjaus on silloin, kun ohjattava oivaltaa uuden mahdollisuuden jatkuvaan oppimiseen. Innostavaa ohjaustyö on erityisesti silloin, kun työikäinen aikuinen motivoituu joustavista opiskelumahdollisuuksistamme ja ajankohtaisista oppisisällöistämme, joita hän voi soveltaa omaan työhönsä ja uraansa.

Kuva: Haaga-Helia