Pro
Siirry sisältöön
Pedagogiikka

Yksilöllisen opintopolun suunnittelu ammatillisessa koulutuksessa

Kirjoittajat:

Hannu Seppänen

opinto-ohjaaja
Keuda

Eija Honkanen

yliopettaja
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 27.05.2025

Opiskelijan yksilöllisen opintopolun suunnittelu ammatillisessa koulutuksessa ohjaa opintojen toteutumista ja etenemistä kohti tutkinnon tai koulutuksen suorittamista. Keudassa opiskelijan yksilöllistämisen prosessiin on kiinnitetty erityisesti huomiota tukemalla ja ohjeistamalla, joka auttaa käytännön toteutuksessa vastuuopettajaa ja opiskelijaa.

Kuvaamme kirjoituksessa yksilöllisen opintopolun suunnittelua Keudassa. Yksilöllistämiseen liittyvät käytänteet ovat osa inklusiivista ammatillista koulutusta, jota Haaga-Helia ja Keuda kehittävät yhdessä INKLU-hankkeessa.

Yksilöllisen opintojen suunnittelua käydään dialogissa

Jokaisella opiskelijalla on oikeus ammatillisissa opinnoissa henkilökohtaiseen suunnitelmaan, jonka pohjalta toteutuu yksilöllinen opintopolku. Keudassa jokaiselle opiskelijalle on nimetty vastuuopettaja, joka vastaa opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) laadinnasta, yksilöllisen opintopolun toteutumisesta sekä osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta yhdessä muun opetus- ja ohjaushenkilöstön kanssa.

Keudassa hyödynnetään HOKS-keskustelun tukena Opiskelija ja opettaja dialogissa-suunnittelupohjaa, jota kutsutaan dialogialustaksi. Dialogialusta on työkalu, joka tukee opiskelijaa ja vastuuopettajaa yksilöllisen oppimispolun suunnittelussa. Vastuuopettajat on valmennettu käyttämään dialogialustaa. Kun ohjauskeskustelu tapahtuu dialogissa, vastuuopettaja rakentaa opiskelijan kanssa yhteistä ymmärrystä, jossa kuunnellaan opiskelijaa avoimin mielin ja huomioidaan opintojen suunnittelussa hänen näkökulmansa (kts. Peavy 2021).

Dialogialusta kuvaa visuaalisesti HOKS-ohjausta, opintoja kokonaisuutena, niiden etenemistä sekä auttaa ymmärtämään miten osaamisen hankkimista ja osoittamista voisi toteuttaa. HOKSin tekeminen on jatkuva prosessi, johon opiskelija osallistuu oman ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti. Dialogialustan avulla vastuuopettaja seuraa opiskelijan kanssa yhdessä opintojen edistymistä, asettaa välitavoitteita ja konkretisoi tekemistä. Dialogialusta on todettu Keudassa toimivaksi tavaksi toteuttaa ohjausta.

Yksilöllinen opintopolku suunnitellaan yhdessä opiskelijan kanssa

Dialogisuus auttaa opiskelijaa osallistumaan. Opiskelijan oma aktiivinen osallistuminen HOKSin tekemiseen on motivaation kannalta keskeistä. Motivaatiotutkimuksen mukaan opiskelija kokee tyytyväisyyttä, kun hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa vastataan (Reiss s.a.). Lisäksi opiskelijan motivaatiota opiskelua kohtaan lisää yhdessä tekeminen, opiskelijan vaikutusmahdollisuudet omiin opintoihinsa ja osaamisen näkyväksi tekeminen (vrt. Deci & Ryan 2012).

Keudassa opiskelijan osallisuutta HOKS-keskustelussa tuetaan monella tapaa, muun muassa valmentamalla ja vahvuuksiin perustuvalla ohjauksella. Vastuuopettaja ohjaa opiskelijaa valmistautumaan HOKS-keskusteluun aloituspaketin avulla, jossa on materiaalia opintojen aloittamiseen ja HOKSin toteuttamiseen liittyen, esimerkiksi videoita. Opiskelijan motivaatiota vahvistetaan vahvuuksiin perustuvalla ja kannustavalla ohjauksella.

Ensimmäinen HOKS-keskustelu voi olla opiskelijaan tutustumista, jossa vastuuopettaja keskustelee opiskelijan kanssa hänen vahvuuksistaan, osaamisestaan, aiemmista opinnoista, harrastuksista, mielenkiinnon kohteista sekä tavoitteista, työkokemuksesta ja osaamisen tunnistamisen mahdollisuuksista. Ensimmäinen tapaaminen voi myös olla jo varsinainen HOKSin suunnittelupalaveri, jossa vastuuopettaja ja opiskelija katsovat yhdessä, miten HOKSin suunnitteleminen etenee ja sopivat seuraavista askelista.

Opiskelijan osallisuutta tuetaan HOKS-keskustelussa

HOKS-keskusteluissa selvitetään ja suunnitellaan yhdessä millaista osaamista opiskelija tarvitsee, miten osaamista hankitaan eri oppimisympäristöissä, mahdollinen tuen tarve ja uratoiveita. Opetuksessa hyödynnetään opiskelijan vahvuuksia ja osaamista sekä koulutus kohdennetaan puuttuvan osaamisen hankkimiseen. HOKSia suunniteltaessa oppivelvollisen opiskelijan huoltajat otetaan mukaan. HOKS-keskustelussa on hyvä muistaa, että opiskelijalle ja hänen huoltajilleen ammatillisen koulutuksen sanasto ja toimintatavat ovat täysin uudet, joten vaatii aikaa ja toistoa, jotta syntyy ymmärrys mitä ne tarkoittavat.

Vastuuopettaja huolehtii HOKS-tapaamisessa siitä, että opiskelijan kohtaamiseen on varattu riittävästi rauhallista aikaa. Näin opiskelijalla on aikaa ymmärtää mitä HOKS-prosessi tarkoittaa ja muodostaa kokonaiskuva opinnoista, sekä siitä mihin hän voi itse vaikuttaa. Opiskelijalle kuvataan mitä opinnot tarkoittavat käytännössä: mitkä ovat pakolliset tutkinnon osat, mitä tutkinnon osia hän voi valita sekä millaisia oppimisympäristöjä on tarjolla. Lisäksi vastuuopettaja selventää opiskelijalle miksi työelämässä tapahtuva oppiminen on keskeistä ja mitä näytöt tarkoittavat.

Opiskelijan toimintakykyä oppimisensa edistäjänä vahvistetaan ja vastuunottoa tavoitteista tuetaan keskustelun aikana. Opiskelijaa ohjataan suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan omaa toimintaansa opintojensa aikana. Vastuuopettaja kertoo millaista ohjausta, opiskelijahuollon palveluita ja tukea opiskelijalle on tarjolla opintojen aikana ja missä vaiheessa. He keskustelevat opiskelijan uratoiveista ja –suunnitelmista. Vastuuopettaja kirjaa opiskelijan HOKSiin keskustelujen pohjalta tarvittavat merkinnät (Alasuutari ym. 2023). Onnistuneen HOKS-keskustelun tai tarvittaessa useamman tapaamisen tuloksena muodostuu opiskelijan HOKS, jossa on kirjattu hänen yksilölliset opintonsa ja mahdolliset tuen tarpeet ammatillisen koulutuksen aikana.

Oppimisen tuen suunnittelu tehdään yhdessä

Vastuuopettaja keskustelee opiskelijan kanssa hänen aiemmista kokemuksistaan opiskelusta ja mahdollisista tuen tarpeista. Opiskelijalla on oikeus saada ammatillisten opintojensa aikana oppimisen tukea tai erityistä tukea (kts. eSignalsPRO Opiskelijoiden oppimisen tukeminen ammatillisten opintojen aikana on sosiaalista vastuuta). Tukitoimien tavoitteena on tukea ennakoivasti opiskelijaa opinnoissaan siten, että hän saavuttaa asetetut tavoitteet ja osaamisen ammatillisen koulutuksen aikana. Kun tuen tarpeita havaitaan, vastuuopettaja on yhteydessä erityisopettajaan. Tuen tarve kirjataan opiskelijan HOKSiin (Alasuutari ym. 2023). Opiskelija, vastuuopettaja ja erityisopettaja arvioivat ja suunnittelevat yhdessä opiskelijan tarvitseman tuen toteuttamista opintojen aikana. Mukana on myös oppivelvollisen huoltajat sovitulla tavalla.

Oppimisen tukea ja erityistä tukea toteutetaan monimuotoisesti ryhmässä ja yksilöllisesti. Keudassa tukipalveluihin kuuluu opiskeluhuollon palvelut, tuki oppimiseen ja erityinen tuki. Vastuuopettaja sopii opiskelijan kanssa opintojen aikana tapaamisia, joissa opintojen etenemistä seurataan ja HOKSia päivitetään.

Yksilöllisten opintojen suunnitteluun tarvitaan dialogia ja yhteistä ymmärrystä

HOKS-prosessin toteuttaminen on opiskelijan yksilöllinen ja yhteisöllinen matka ammatillisen koulutuksen aikana. Opiskelijan HOKS-prosessin varmistaminen tukee onnistuneita, yksilöllisiä opintoja ammatillisessa koulutuksessa. Henkilökohtaistamiseen liittyvän ohjeistuksen tulee tukea käytännön toteutusta eikä jäädä vain tekniseksi ohjeistukseksi (kts. Frisk 2023). Vastuuopettajaa ja opiskelijaa voidaan tukea HOKS-prosessissa eri tavoin. Keudassa se tapahtuu valmentamalla sekä tukemalla vastuuopettajan ja opiskelijan välistään dialogia. Valmentamiseen kuulu opiskelijan aloituspaketti sekä vastuuopettajan valmentaminen dialogiin.

Yksilöllisten opintojen suunnitteluun tarvitaan dialogia, jossa on avoin ilmapiiri ja rakennetaan yhteistä ymmärrystä. Vastuuopettajan ja opiskelijan yhteinen ymmärrys opiskelijan vahvuuksista, osaamisesta ja opinnoista luo vahvan pohjan opiskelijan osaamisen kehittämiselle ja yksilöllisen opintopolun toteuttamiselle. Avain asemassa on opiskelijan oma osallistuminen. Se vahvistaa opiskelijan motivaatiota ja aktiivista osallistumista opintoihin. Yksilöllisten opintojen toteutuminen ja opiskelijan aktiivinen osallistuminen ovat inklusiivista ammatillista koulutusta parhaimmillaan.

Haaga-Helia on mukana kansallisessa INKLU -Kohti inklusiivista ammatillista koulutusta -hankkeessa ajalla 1.3.2024-31.8.2026. Hankkeessa kehitetään ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien opiskelijoiden tarvitsemaa erityistä tukea opintojen aikana ja tuetaan työllistymistä. Julkaisu on osa hankkeessa jaettavia inklusiivisen koulutuksen, erityisopetuksen ja ohjauksen hyviä käytänteitä.

Lähteet

Alasuutari, M., Heiskanen, N., Rantala, A. & Vehkakoski, T. 2023. Hyvä pedagoginen kirjaaminen. Oppimista tukeva dokumentointi käytännössä. PS-Kustannus. Jyväskylä.

Deci, E., L. & Ryan, R., M. 2012. Intrinsic and extrinsic motivation from a self-determination theory perspective: Definitions, theory, practices, and future directions. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 2012.

Frisk, T., Goman. J., Hakamäki-Stylman, V., Hievanen, R., Hiltunen, K., Kiesi, J., Kilpeläinen. J. 2023. Ammatillisen koulutuksen tila – työelämälähtöisyys ja yksilölliset opinto[1]polut ovat vahvistuneet, laadussa kuitenkin vaihtelua ja yhdenvertaisuuden toteutumisessa puutteita. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. POLICY BRIEF 4:2023

Reiss, S. Motivaatioteorian tieteellinen tausta. Motivaatiotalo. Luettu: 20.5.2025.

Kuva: Haaga-Helia