Hydroponinen viljely teoriasta käytäntöön – restonomiopiskelijat pilotoimassa

Hydroponinen viljely, eli vesiviljely, on menetelmä, jossa kasveja kasvatetaan ilman maaperää ravinteikkaassa vesiliuoksessa. Vesiviljely voi mullistaa tulevaisuuden ruoantuotannon. Menetelmä tarjoaa monia etuja, kuten tehokkaamman resurssien käytön ja mahdollisuuden kasvattaa kasveja paikoissa, joissa perinteinen viljely ei ole mahdollista. Kevään 2025 aikana vesiviljelyä pilotoitiin Haagan restonomikampuksella.

Vesiviljelyn koulutukselliset hyödyt

Globaali ruoantuotanto kaipaa uusia avauksia. Vesiviljely on yksi mahdollinen tapa tuottaa ruokaa lähempänä loppuasiakasta. Vesiviljelyssä kasveja, esimerkiksi yrttejä, salaatteja tai kurkkuja, kasvatetaan ravinteikkaassa vesiliuoksessa. Usein vesiviljelmät ovat kooltaan melko kompakteja, ja sisältävät useamman vertikaalisen kerroksen taimia.

Osana Haaga-Helian Urban & Local -hanketta vesiviljelyä pilotoitiin kevään 2025 aikana Haagan restonomikampuksella. Pilotti toteutettiin yhteistyössä Blokgardenin kanssa osana FoodTech and the Future of Food Production and Consumption -opintojaksoa. Opintojaksolle osallistui 32 opiskelijan monikulttuurinen joukko, sisältäen Haaga-Helian omia tutkinto-opiskelijoita sekä vaihto-opiskelijoita ympäri maailmaa.

Käytännön pilotti vesiviljelystä tarjoaa opiskelijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden oppia käytännön taitoja ja syventää ymmärrystään kasvien kasvattamisesta. Pilotin aikana opiskelijat osallistuivat kasvatusaltaiden rakentamiseen ja ylläpitoon, ravinneliuosten sekoittamiseen, sadonkorjaamiseen ja kasvien kasvatusolosuhteiden seurantaan. Käytännössä luokka jaettiin kuuteen pienryhmään, ja jokainen tiimi vastasi vesiviljelmästä yhden viikon ajan.

Lisäksi tiimit toteuttivat asiakastutkimuksen (n=128) vesiviljelyyn liittyvistä mielikuvista ja mahdollisuuksista kuluttaja- ja ravintolakäytössä.

Teoriasta käytäntöön

Vesiviljelmästä vastaaminen vaati pienryhmiltä tiivistä yhteistyötä ja koordinointia, joka tuki ryhmäytymistä ja verkostoitumista. Käytännön kokemus parantaa myös kriittistä ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja, kun eteen nousevat haasteet tulee ratkaista itse. Lisäksi opiskelijat oppivat tärkeitä taitoja, kuten resurssien hallintaa ja ympäristötietoisuutta.

Pilortointi tarjosi myös Blokgardenille uusia oivalluksia. Yrityksen toimitusjohtaja Tuomas Ilander kommentoi yhteistyön tuloksia:

Projekti todisti, kuinka nopeasti tulevat ravintola-ammattilaiset voivat omaksua uuden viljelyteknologian ja luoda siitä lisäarvoa asiakaskokemukselle. Opiskelijaryhmät ratkaisivat itsenäisesti käytännön haasteita ja keräsivät yli sadalta keittiö- ja ravintola-alan ammattilaiselta arvokasta palautetta vertikaaliviljelyn mahdollisuuksista. Tulokset osoittavat, että raaka-aineiden tuoreus, maku ja vastuullisuus herättävät selkeää ostohalukkuutta, kun taas käyttöönoton helppous ja kustannusten läpinäkyvyys ratkaisevat lopullisen investointipäätöksen.

Pedagogisesta näkökulmasta yksi merkittävimmistä eduista vesiviljelyn integroimisessa opetusjaksolle on mahdollisuus kansainvälisten ja kotimaisten opiskelijoiden yhteistyölle. Yhteistyö edistää monikulttuurista oppimisympäristöä, jossa opiskelijat voivat jakaa erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja. Yhteistyö vesiviljelyprojektien parissa kannustaa kestävään kehitykseen, keskinäiseen kunnioitukseen ja globaalin kansalaisuuden kehittämiseen.

Kuva: