XR-innovaatioita suomalaisen luontomatkailun kehittämiseen

Lokakuussa 2024 järjestetty Realiti.express -konferenssi kokosi Tallinnaan laajan joukon immersiivisen teknologian asiantuntijoita, startup-yrityksiä ja alan visionäärejä. Virtual Nature -hankkeen puitteissa olimme mukana tapahtumassa tutustumassa uusimpiin laitteistoihin, sovelluksiin ja innovaatioihin. Konferenssin puhujat tarjosivat syvällisiä näkemyksiä siitä, miten XR-teknologia on kehittynyt, ja millaisia mahdollisuuksia se avaa yrityksille ja kuluttajille.

Suomalainen luontomatkailu, joka perustuu ainutlaatuiseen ja autenttiseen ympäristöön, voisi hyötyä monista konferenssissa esitetyistä innovaatioista. Tässä artikkelissa tarkastelemme Realiti.expressin antia Virtual Nature -hankkeen näkökulmasta ja pohdimme, miten näitä oppeja voitaisiin hyödyntää Suomen luontomatkailussa.

Immersiivisen teknologian evoluutio

Jeremy Daltonin puheenvuoro tarjosi syvällisen ja mukaansatempaavan katsauksen immersiivisen teknologian kehityskaareen, joka ulottuu 1800-luvun panoramamaisemista ja stereoskoopeista nykypäivän huipputeknologioihin. Dalton toi esiin, kuinka jo varhaiset teknologiset innovaatiot, kuten Sir Charles Wheatstonen vuonna 1838 kehittämä stereoskooppi, perustuivat ihmisen luonnolliseen haluun kokea ympäröivä maailma kolmiulotteisesti. Wheatstonen keksintöä pidettiin aluksi kuriositeettina, mutta sen kehitys johti myöhemmin laitteisiin, jotka muistuttavat hämmästyttävästi nykypäivän VR-laseja.

Dalton esitteli myös toisen maailmansodan aikana kehitetyt Dome Trainer -koulutussimulaattorit, joita Britannian kuninkaallinen laivasto käytti kouluttaakseen ilmatorjuntatykistöä. Tämä varhaisen XR-teknologian sovellus säästi yli 100 miljoonaa puntaa koulutuskustannuksissa, mikä korostaa, kuinka immersiivinen teknologia on aina ollut sekä taloudellisesti että operatiivisesti merkittävä. Hänen huomionsa siitä, kuinka stereoskooppinen atlas toi 3D-ulottuvuuden lääketieteen opetukseen jo 1950-luvulla, avaa kiinnostavan polun XR-teknologian nykyisiin terveydenhuollon sovelluksiin.

Virtual Nature -hankkeelle Daltonin esityksestä kumpuava oppi on selvä: suomalainen luontomatkailu voisi hyödyntää samankaltaisia immersiivisiä tarinankerronnan periaatteita, joita teknologia on historiassa mahdollistanut. Esimerkiksi virtuaaliset aikamatkat Suomen luonnon historiallisille tapahtumapaikoille voisivat tarjota matkailijoille sekä opetuksellisia että emotionaalisia kokemuksia. Tällaiset sovellukset voisivat lisätä Suomen luonnon vetovoimaa matkailukohteena ja tuoda sen saavutettavaksi myös niille, joilla ei ole mahdollisuutta matkustaa paikan päälle.

Sijoittajanäkökulma ja XR-alan kehityksen suunnat

Petri Rajahalme, FOV Venturesin perustaja, pureutui puheenvuorossaan XR-teknologioiden nykytilaan ja tulevaisuuteen sijoittajan näkökulmasta. Hän korosti, että XR-alan menestys edellyttää tasapainoa teknologisen edistyksen ja käytännön hyötyjen välillä. Hänen mukaansa yksi alan suurimmista haasteista on ollut metaversumiin liittyvien liioiteltujen odotusten ja realististen käyttökohteiden välinen kuilu. Mark Zuckerbergin visio virtuaalisesta maasta ei ole vakuuttanut kaikkia, mutta Rajahalme muistutti, että XR:n todellinen potentiaali piilee sen kyvyssä ratkaista konkreettisia ongelmia.

Apple Vision Pron lanseeraus merkitsi Rajahalmeen mukaan merkittävää käännekohtaa, joka nosti XR-teknologioiden uskottavuutta. Vaikka Vision Pron hinta on korkea, sen tarjoama laatu ja integrointi Applen ekosysteemiin voivat luoda uuden standardin alalle. Suomalaisille matkailuyrityksille tämä avaa mahdollisuuden kehittää korkealaatuisia AR- ja VR-sovelluksia, jotka voivat yhdistää fyysisen luonnon ja digitaaliset elämykset saumattomasti. Esimerkiksi AR-lasit, jotka hyödyntävät tekoälyä kasvien, lintujen ja muiden luonnon elementtien tunnistamiseen, voisivat rikastuttaa matkailijoiden kokemuksia entisestään.

Rajahalme myös korosti XR-teknologian roolia teollisissa sovelluksissa, kuten koulutuksessa ja työnteon optimoinnissa. Tämä osaaminen voitaisiin kääntää matkailualalle esimerkiksi virtuaalisten oppaiden ja simulointien muodossa. Hän kehotti suomalaisia startup-yrityksiä ja matkailutoimijoita etsimään XR:stä konkreettisia ratkaisuja, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeisiin ja lisäävät heidän matkakokemustensa arvoa.

Digital Twin -teknologiat luontomatkailun mahdollistajina

Damon Hernandezin puheenvuoro Realiti Express -konferenssissa avasi kiehtovan näkökulman digital twin -teknologioihin, joiden hän kuvasi olevan ’virtuaalisia kaksoisolentoja’ todellisista ympäristöistä tai esineistä. Digital twin ei ole pelkkä 3D-malli, vaan sen ytimessä on reaaliaikaisen datan ja ennustavan analytiikan hyödyntäminen. Hernandezin mukaan tällaiset dynaamiset ja jatkuvasti päivittyvät järjestelmät mahdollistavat esimerkiksi simulaatioita ja tarkkoja analyysejä, joilla voidaan tehostaa toimintaa eri toimialoilla.

Hernandez korosti, että digital twin -teknologiat soveltuvat erinomaisesti myös matkailualalle. Hänen esimerkkinsä, jossa 3D-dataa yhdistettiin biometrisiin tietoihin terveydentilan seurantaan, osoittaa, kuinka tällaiset sovellukset voivat tarjota täysin uudenlaisia kokemuksia. Luontomatkailussa tätä voitaisiin soveltaa esimerkiksi luomaan tarkkoja virtuaalisia karttoja kansallispuistoista, joiden avulla matkailijat voivat suunnitella reittejään ja tutustua kohteisiin etukäteen.

Hernandez nosti esiin digital twin -teknologian hidasta käyttöönottoa, mikä johtuu osittain siitä, että teknologian arvoa ei aina osata viestiä selkeästi. Usein käyttäjät ovat kiinnostuneempia teknologian hyödyistä kuin sen teknisistä yksityiskohdista. Tämä huomio on erityisen tärkeä matkailualalle, jossa asiakkaiden odotukset liittyvät elämyksiin ja arvoon, ei teknologian monimutkaisuuteen.

Virtual Nature -hankkeen näkökulmasta digital twin -teknologiat voisivat tarjota uusia mahdollisuuksia luoda immersiivisiä ja saavutettavia luontoelämyksiä. Esimerkiksi virtuaaliset kansallispuistot, joissa vierailijat voivat kokea luonnon kohokohdat ennakkoon tai nauttia paikoista, joihin heillä ei ole mahdollisuutta matkustaa, voisivat lisätä Suomen luontomatkailun houkuttelevuutta kansainvälisesti. Lisäksi digital twin voisi tukea kestävää matkailua, sillä se tarjoaa mahdollisuuden ohjata vierailijavirtoja vähemmän kuormittaville alueille ja näin suojella herkkiä ekosysteemejä.

Virtuaalinen aikamatkailu: Historian ja teknologian yhdistäminen

Egle Rääsk, virolaisen Blueray-yrityksen perustaja, kertoi VR History -brändinsä alla toteutetuista virtuaalisista aikamatkoista, jotka vievät käyttäjät historiallisiin tapahtumapaikkoihin autenttisessa ympäristössä. Hänen tiiminsä on esimerkiksi uudelleen luonut Tallinnan vuoden 1944 maiseman, jossa kaikki rakennukset ja yksityiskohdat perustuvat tarkkaan arkistotutkimukseen. Rääskin mukaan tällaiset elämykset tarjoavat vierailijoille sekä emotionaalisesti vaikuttavia että opettavaisia kokemuksia.

Virtual Nature -hankkeen osalta VR History -konsepti tarjoaa merkittävän inspiraation. Suomen historialliset tapahtumat ja mytologia voisivat toimia lähtökohtina virtuaalisille aikamatkoille, jotka yhdistävät luonnon ja kulttuurin ainutlaatuisella tavalla. Esimerkiksi Kalevalan tarinat tai Suomen luonnonhistoria voitaisiin herättää henkiin VR-teknologian avulla, luoden matkailijoille immersiivisiä ja kulttuurisesti rikastavia kokemuksia.

Rääsk painotti käyttäjäkokemuksen merkitystä, erityisesti kun kyseessä on laaja-alainen yleisö, johon kuuluu niin koululaisia kuin senioreitakin. Hänen tiiminsä on suunnitellut helppokäyttöisiä ratkaisuja, jotka hyödyntävät katse- ja kädenliikeseurantaa, jotta elämykset olisivat mahdollisimman intuitiivisia. Tämä on arvokas oppi suomalaisille toimijoille, jotka haluavat tavoittaa monipuolisen matkailijakunnan.

Oppimisen uudistaminen XR-teknologialla: Oppeja matkailualalle

Koulutuksen ja oppimisen alalla XR-teknologia on osoittautunut tehokkaaksi työkaluksi, joka voi tuoda merkittäviä hyötyjä myös matkailualalle. Realiti.express -konferenssissa erityisesti RTC Antwerpen ja Medutechs esittelivät ratkaisujaan, jotka inspiroivat uusia tapoja yhdistää oppiminen ja elämys.

RTC Antwerpenin Action Plan on luonut toimintamallin, jossa virtuaalitodellisuus auttaa teknisten ja ammatillisten koulujen opiskelijoita kehittämään taitojaan kustannustehokkaasti ja kestävästi. Ohjelma yhdistää VR-laitteiston lainauspalvelun, laajan oppimissisältökirjaston ja opettajien räätälöidyn koulutuksen. Tämä malli on osoittautunut erityisen hyödylliseksi COVID-19-pandemian aikana, kun etäoppimisen tarpeet kasvoivat.

Luontomatkailun kontekstissa RTC Antwerpenin lähestymistapaa voitaisiin soveltaa esimerkiksi koulutussovelluksiin, joissa matkailijat tai oppaat oppivat vastuullista luonnonhoitoa virtuaalisten simulaatioiden avulla. Kuvitellaan tilanne, jossa matkailijat voivat virtuaalisesti harjoitella retkeilytaitoja, kuten jokamiehenoikeuksien noudattamista tai luonnon monimuotoisuuden suojelemista, ennen varsinaista matkaa. Tämä ei vain parantaisi matkailijoiden valmiuksia, vaan vähentäisi ympäristöön kohdistuvaa haittaa.

Medutechsin perustaja Sam Ehteshampour esitteli, miten XR-teknologia on muuttanut lääketieteen opetusta. Hänen kehittämänsä simulaatiot ovat mahdollistaneet monimutkaisten aiheiden, kuten anatomian, oppimisen interaktiivisella ja immersiivisellä tavalla. Medutechsin simulaatiot ovat osoittaneet, että opiskelijat oppivat tehokkaammin ja muistavat paremmin, kun he saavat ’astua sisään’ oppimaansa aiheeseen.

Virtual Nature -hankkeen ja suomalaisten luontomatkailuyritysten näkökulmasta vastaava lähestymistapa voisi avata uusia mahdollisuuksia opettavaisille elämyksille. Esimerkiksi matkailijat voisivat käyttää VR-teknologiaa oppiakseen Suomen kansallispuistojen eläimistöstä ja kasvistosta. Tämä voisi sisältää jopa vuorovaikutteisia tarinallisia kokemuksia, joissa he tutkivat ekologisia järjestelmiä tai kohtaavat luonnon historian merkkipaaluja virtuaalisessa ympäristössä.

Digital twin -mallit ja XR-alustat käytännön ratkaisuna

Realiti.express -konferenssissa esiteltiin lukuisia käytännön esimerkkejä siitä, miten immersiivisiä teknologioita ja digitalisaatiota voidaan hyödyntää liiketoiminnan ja toimintaprosessien kehittämisessä. Chemi-Pharmin ja VSightin esitykset tarjosivat arvokkaita näkemyksiä teknologian käytöstä erityisesti organisaatioiden sisäisten prosessien optimoinnissa ja asiakaskokemuksen parantamisessa. Näistä opit voivat suoraan inspiroida suomalaisia luontomatkailuyrityksiä omien prosessiensa ja palveluidensa kehittämiseen.

Chemi-Pharmin entinen operatiivinen johtaja Krisko Timberg esitteli, miten yritys hyödynsi digital twin -teknologioita tuotantoprosessiensa uudistamisessa. Hänen mukaansa digitalisaation onnistumisen avain ei ole monimutkaisissa teknisissä ratkaisuissa, vaan yksinkertaisten, helposti testattavien työkalujen hyödyntämisessä. Chemi-Pharm aloitti muutoksensa pienimuotoisilla ja edullisilla työkaluilla, kuten Excel-visualisoinneilla ja digitaalisten varastojärjestelmien prototyypeillä. Tämä vähensi taloudellista riskiä ja mahdollisti ketterän oppimisen ennen suurten investointien tekemistä.

Chemi-Pharmin esimerkki on erittäin sovellettavissa myös matkailualalle. Suomalaiset luontomatkailuyritykset voisivat esimerkiksi kehittää digital twin -ratkaisuja, jotka mallintavat luonnossa tapahtuvia matkailijavirtoja ja auttavat hallitsemaan ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta. Iteratiivisen lähestymistavan avulla yritykset voisivat testata näitä ratkaisuja ensin pienimuotoisesti ja laajentaa niiden käyttöä myöhemmin.

VSightin toimitusjohtaja Cihat Kahraman esitteli yrityksensä kehittämää XR-alustaa, joka yhdistää etähuollon ja digitaaliset työnkulut. Kahramanin mukaan heidän alustansa suurin vahvuus on sen kyky mukautua käyttäjien tarpeisiin, olipa kyseessä teknologisesti edistynyt tai aloittelijatasoinen käyttäjä. Erityisesti VSightin alustalla tapahtuva etähuolto ja reaaliaikainen asiantuntijoiden tuki on osoittautunut arvokkaaksi globaalien tiimien toiminnassa.

Matkailualalle vastaavat ratkaisut voisivat tarjota merkittäviä etuja esimerkiksi opastustoiminnassa. Kuvitellaan tilanne, jossa virtuaalinen opas antaa matkailijalle reaaliaikaista tietoa ja tukea luonnossa liikkumisen aikana – joko puettavan teknologian, kuten älylasien, tai matkailijan mobiililaitteen kautta. Tämä voisi tehdä luonnossa liikkumisesta turvallisempaa ja lisätä asiakastyytyväisyyttä tarjoamalla henkilökohtaista palvelua teknologian avulla.

Chemi-Pharmin ja VSightin lähestymistavat osoittavat, että digitalisaation ja XR-teknologioiden ei tarvitse olla monimutkaisia tai kalliita ollakseen tehokkaita. Suomessa matkailuyritykset voisivat hyödyntää näitä oppeja esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

• Luonnon kuormituksen hallinta: Digital twin -mallien avulla voidaan ohjata matkailijoita vähemmän kuormitetuille alueille ja seurata reittien käyttöä reaaliajassa.
• Virtuaalinen opastus: Reaaliaikainen asiantuntijatuki matkailijoille XR-alustojen avulla.
• Turvallisuuden parantaminen: Simulaatiot ja reaaliaikaiset teknologiat voivat tarjota matkailijoille opastusta hätätilanteissa.

Onnistuneen VR-pelikehityksen hyödyntäminen

Konferenssissa oli oma trackinsa VR-peleille, jossa läpilyöneiden VR-pelien kehittäjät pääsivät ääneen. Ana Ribeiro, Pixel Ripped, avasi tarinaansa kehittämästään Pixel Ripped -pelisarjasta, joka hyödyntää vahvasti nostalgiaa ja VR:n mahdollisuutta kokea olevansa läsnä virtuaalisessa maailmassa omana itsenään. Girts Kesteris, HyperVR Games, kertoi Shave&Stuff VR-pelistä, joka on yksinkertainen ja sarjakuvamainen parturipeli, kun taas Rein Zobel, MaruVR, esitteli Bootsrap Island -peliä, joka on monimutkainen ja realistisen näköinen selviytymisseikkailupeli. Kaikkien näiden VR-pelien ollessa hyvin erilaisia toteutuksia, ne ovat kuitenkin löytäneet omat asiakaskuntansa.

Pelillistämisen avulla voidaan matkailualallekin tuoda uudenlaisia tapoja tavoittaa asiakkaita niin kokemusten ja kohteiden esittelemisessä kuin itse kokemusten luomisessa. Vaikka tuntuisi itsestään selvältä, että esimerkiksi luontomatkailukohteiden esittäminen virtuaalisesti olisi parasta tehdä niin, että oikeat kohteet esitellään realistisen näköisinä virtuaalikopioina, voi toisenlaisen näkökulman ottaminen avata aivan uusia mahdollisuuksia. VR:n kaksi vahvaa ominaisuutta ovat immersiivisyys sekä mahdottomien kokemusten esittäminen mahdollisina. Mikäli omasta tuotteestaan tai kokemuksestaan voi antaa asiakkaalle mieleenpainuvan, yllätyksellisen ja jollakin tavalla henkilökohtaisesti koskettavan elämyksen, se todennäköisesti lisää kiinnostusta. Luontomatkailukohteisiin voisi hyödyntää esimerkiksi vanhojen tarujen tai uskomusten henkiin herättämistä tai luonnon eliöiden asemaan asettumista VR:n keinoin.

Immersiivisyys tekee kokemuksista henkilökohtaisia, mieleenpainuvia ja saavutettavia monenlaisille käyttäjäryhmille

Immersiivisen teknologian kehitys stereoskoopeista ja simulaattoreista nykypäivän XR- ja digital twin -ratkaisuihin on tuonut merkittäviä uusia mahdollisuuksia matkailulle, koulutukselle ja liiketoiminnalle. XR-teknologiat rikastuttavat luontomatkailua tarjoamalla virtuaalisia elämyksiä ja parantamalla vastuullisuutta, esimerkiksi ohjaamalla kävijävirtoja vähemmän kuormitetuille alueille. Digital twin -mallit sekä AR- ja VR-sovellukset mahdollistavat luonnon ja historian yhdistämisen innovatiivisiksi matkailukokemuksiksi, jotka voivat houkutella uusia yleisöjä. Pelillistäminen ja immersiivisyys tekevät kokemuksista henkilökohtaisia, mieleenpainuvia ja saavutettavia monenlaisille käyttäjäryhmille. Esimerkiksi virtuaaliset aikamatkat ja tarinalliset luonnon elämykset voivat lisätä kulttuurin ja luonnon vetovoimaa.

Koulutuksen alalla XR-teknologia tarjoaa tehokkaita tapoja oppia uusia taitoja ja valmistautua kokemuksiin, mikä voi hyödyttää myös matkailijoita vastuullisuuden ja turvallisuuden parantamisessa. Käyttäjäystävälliset ja yksinkertaiset ratkaisut, kuten reaaliaikainen opastus ja teknologian avulla saavutettavat elämykset, voivat merkittävästi parantaa asiakaskokemusta.

Kuva: Shutterstock