Pro
Siirry sisältöön
Liikunta

Osaamisen kehittämistä näkyvästi ja joustavasti

Kirjoittajat:

Pekka Clewer

lehtori
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Maiju Kokkonen

lehtori
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 16.10.2024

Osaamisen kehittäminen on tärkeää yksilön ammatilliselle kasvulle, organisaation tulevaisuuden kilpailukyvylle ja työelämän vaatimusten täyttämiselle. Se auttaa yksilöä sopeutumaan muutoksiin, edistää luovuutta ja innovointia sekä tuottaa osaamispääomaa ja itseluottamusta. Tulevaisuudessa tarvitaan joustavia osaamisen kehittämisen malleja, joista löytyy jokaiselle sen hetkiseen tilanteeseen sopiva tapa.

Oppimista tapahtuu moninaisissa ympäristöissä

Oppimista tapahtuu monissa eri tilanteissa. Tyypillisesti osaamisen kehittämiseksi on ajateltu erilaiset formaalit koulutukset, joissa oppiminen on strukturoitua ja tapahtuu osana koulutusjärjestelmää. Nämä koulutukset noudattavat opetussuunnitelmaa johtaen jonkinlaiseen tutkintoon tai sertifikaattiin. Vaikka formaali oppiminen on pitkään ollut keskeinen osa koulutusjärjestelmiä, on yleisesti tunnistettu sen rajoitteet mm. elinikäisen oppimisen näkökulmasta. Tulevaisuuden formaalissa oppimisessa kannattaakin mahdollisuuksien mukaan hyödyntää modulaarisia ja joustavia rakenteita, jotka mahdollistavat oppijan oman oppimisprosessin räätälöinnin.

Non-formaali oppiminen on myös organisoitua, mutta usein vähemmän muodollista oppimista, joka tapahtuu esimerkiksi työpajoissa, seminaareissa, työpaikkakoulutuksissa tai vapaa-ajan toiminnassa. Keskeisiä piirteitä ovat, että oppiminen ei välttämättä johda tutkintoon, luonteeltaan se on joustava oppimismuoto ja painotus on käytännönläheisyydessä ja oppijan aktiivisessa roolissa. Tämän vuoksi non-formaalin oppimisen tunnustaminen ei ole täysin yksiselitteistä. Järjestötoiminnassa on jo esimerkkejä siitä, että digitaalisilla osaamismerkeillä on sekä saatu arvostusta että tehty näkyväksi tämänkaltaisissa tilanteissa syntynyt osaaminen. Esimerkiksi Opintokeskus Sivis tarjoaa osaamismerkkikokonaisuuden vapaaehtoistoiminnasta, jossa voi todentaa eri rooleissa (kuten puheenjohtaja, sihteeri tai viestintävastaava) kertyvää osaamista. Myös partiossa osaamismerkit ovat aktiivisessa käytössä. Osaamismerkit eivät ainoastaan tee näkyväksi jo hankittua osaamista, vaan ne auttavat hahmottamaan, millaista osaamista kussakin roolissa toimivalta henkilöltä odotetaan. Näistä osaamismerkeistä voi olla erityistä hyötyä esimerkiksi nuorelle, joka on siirtymässä työelämään. Osaamismerkkien avulla pystytään tekemään näkyväksi myös työelämässä vaadittavia metataitoja.

Informaali oppiminen on oppimista, joka tapahtuu arjen toimissa, kuten työpaikoilla tai harrastusympäristöissä vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Se on tyypillisesti hyvin spontaania, epävirallista ja usein tiedostamatonta. Informaalia oppimista ovat arjen keskustelut, itsenäinen artikkeleiden tai sosiaalisen median kautta tapahtuva tiedon omaksuminen, ja oppivan yhteisön tai verkoston osana oleminen.

Tavoitteena joustava osaamisen kehittäminen

Walcutt & Schatz (2019) kuvaavat tulevaisuuden oppimisympäristöä ekosysteeminä, jossa elinikäinen oppiminen on keskiössä. Oppimista ei nähdä enää yksittäisenä tapahtumana, vaan osana jatkuvaa kasvua ja kehitystä. Formaalit, non-formaalit ja informaalit oppimisympäristöt voidaan nähdä osina laajempaa kokonaisuutta, jossa oppiminen tapahtuu limittäin ja yhtäaikaisesti eri elämänalueilla. Oppimispolkuja pyritään määrittelemään yksilön ominaisuuksien, taitojen, kiinnostusten ja tarpeiden mukaan, mikä lisää oppimisen tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Jotta päästään rakentamaan joustavia oppimisen polkuja, tarvitaan yhteisön sitoutumista prosessiin. (Walcutt & Schatz 2019, 3-16.)

Miten sitten pystymme luomaan organisaatiolle mahdollisimman joustavia tapoja kehittää ja kuvata osaamisen kehittymisen kokonaisuutta?

Usein organisaatioiden resurssit ovat rajalliset, ja siksi on tärkeää nähdä osaamisen kehittäminen koko organisaation ja sitä ympäröivän yhteisön mahdollisuutena. Tekemällä näkyväksi ja arvostamalla arjessa tapahtuvaa oppimista, sekä mahdollistamalla organisaatiossa ja verkostoissa jo olevan tiedon ja ajatusten jalostumisen huolehditaan organisaation jatkuvasta oppimisesta. Osallistamalla organisaation työntekijät ideoimaan osaamisen kehittämisen kokonaisuutta yhdessä, sitoutuvat yksilöt yhteiseen kehittämiseen ja toisaalta yksilölliset osaamistarpeet tulevat kuulluksi.

Sport Ireland -organisaation valmennuksen koulutuspäällikkö Hayley Harrison on kehittänyt tähän tarkoitukseen avuksi osaamisen kehittämisen tukiseinän (Wall of support). Työkalun tausta-ajatuksena on laatia kullekin organisaatiolle kuvaus siitä, mistä osaamisen kehittämisen tukitoimet ko. organisaatiossa koostuvat. Seinälle on kirjattu kaikki organisaation tarjoamat tukitoimet (oppimisen muodot) sekä eri värejä hyödyntämällä kuvattu kuka toimii vastuutahona kussakin oppimistavassa.

Kokemusten herättämät pohdintaehdotukset osaamisen kehittäjille

Haaga-Helian amk:n osaamisen kehittämisen opintokokonaisuuksissa Wall of support -työkalua on hyödynnetty erityisesti Suomen Jääkiekkoliiton valmennuspäälliköille suunnatussa kokonaisuudessa. Ensin opiskelijat hyödynsivät palvelumuotoilun asiakasymmärryksen rakentamisen työkaluja oppijoiden (seuravalmentajat) tarpeiden ja resurssien tunnistamiseen. Tämän jälkeen he rakensivat seuralleen osaamisen kehittämisen tukiseinän, johon he valitsivat heille sopivan kokonaisuuden oppimisen tukemisen keinoja. Kun seinä oli valmis, seuraava vaihe oli sitten henkilökohtaisten oppimispolkujen rakentaminen yhdessä valmentajien kanssa.

Osaamisen kehittämisen tukiseinän rakentaminen auttaa hahmottamaan monipuolisia mahdollisuuksia kehittää omaa osaamista, joita löytyy sekä Haaga-Helian kaltaisista suurista organisaatioista että alan ulkopuolisilta toimijoilta. Valitsemalla itselleen sopivimmat tavat jokainen voi rakentaa oman ainutlaatuisen tukiseinänsä – olipa kyseessä esimerkiksi opettajavaihto, webinaari tai jokin muu keino. Tämä yksilöllinen valinta tekee kehittämispolusta henkilökohtaisen ja näkyväksi sen, että osaamista voi kehittää monin eri tavoin. Tukiseinä vahvistaa ajatusta siitä, että kaikenlainen osaamisen kehittäminen on arvokasta ja tekee elinikäisen oppimisen mahdollisuudet selkeästi näkyviksi.

Kun Haaga-Helian urheilun lehtorit rakensivat omia tukiseiniään, niistä muodostui monenlaisia kokonaisuuksia. Listaukset eivät varmasti olleet täydellisiä ja vaihtelivat kunkin lehtorin tarpeiden mukaan. On myös tärkeää muistaa, että hyvä tukiseinä on joustava ja kehittyy tarpeiden muuttuessa. Kuvaan 1 on koottu Harrisonia mukaillen yleinen listaus erilaisista tavoistamme kehittää osaamista Haaga-Heliassa ja miten kukin tapa suhteutuu osaamisen kehittämisestä vastuussa olevan henkilön työnkuvaan.

Kuva 1. Osaamisen kehittämisien tavat Haaga-Heliassa (muokattu Harrison, 2019, 68)

Kokemustemme pohjalta kannustamme organisaatioita kohti joustavaa ja näkyvää osaamisen kehittämistä ja esitämmekin osaamisen kehittäjille pohdittavaksi seuraavat kysymykset.

  • Onko organisaatiossanne käytössä erilaisia joustavia malleja osaamisen kehittämiseen?
  • Mitä sinä osaamisen kehittäjänä pystyt organisoimaan organisaatiossani?
  • Mitä muut pystyvät organisaatiossa tekemään osaamisen kehittämisen eteen?
  • Miten voisitte hyödyntää organisaation ulkopuolella olevia tahoja?
  • Miten organisaatiossa osaamisen kehittämisen tavat on tehty näkyväksi?

Lähteet

Harrison, H. 2019. Supporting Coaches on the job. Teoksessa: Crisfield, P. & Bales, J. 2024. International Coach Developer Framework. ICCE: International Council for Coaching Excellence.

Opintokeskus Sivis. s.a. Osaamismerkit. Luettu 15.10.2024.

Suomen Partiolaiset. s.a. Osaamismerkit. Luettu 15.10.2024.

Walcutt, J. J., & Schatz, S. 2019. Modernizing Learning: Building the Future Learning Ecosystem. Advanced distributed learning initiative.

Kuva: Shutterstock