Käsityksiä kestävästä kehityksestä Haaga-Heliassa

Ammattikorkeakoulut ovat tehneet konkreettiset lupaukset ja toimenpiteet kestävän kehityksen edistämiseksi korkeakouluissa koulutuksen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan, johtamisen ja henkilöstön osaamisen vahvistamisen sekä hiilineutraaliuden suhteen. Ammattikorkeakoulujen kestävyys- ja vastuullisuustyötä ohjaa Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävän kehityksen ohjelma Agenda 2030 sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kestävän kehityksen linjaukset. (Arene 2020.) Mitä konkreettisesti siis haluamme edistää, kun keskustelemme kestävän kehityksen edistämisestä?

Tämä artikkeli perustuu Haaga-Helian osaamisaluejohtajien haastatteluihin, joiden tavoitteena oli tehdä näkyväksi, miten he ymmärtävät kestävän kehityksen. Haastattelujen avulla oli tarkoitus muodostaa yhtenäinen näkemys siitä, millaisena kestävä kehitys Haaga-Heliassa nähdään ja tulkitaan.

Haastattelut toteutettiin osana KESTO-verkostohanketta, joka tutkii ja kehittää eettistä kestävyysosaamista korkeakouluverkoston yhteistoiminnassa. Verkoston tavoitteena on korkeakoulujen ja työelämän eettisen kestävyysosaamisen vahvistaminen pitkäkestoisessa yhteistyössä. KESTO-hanke vauhdittaa yhteiskunnallista kestävyysmuutosta Suomen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön 2030 strategian suuntaisesti (OKM 2019).

Kestävä kehitys

Tunnetuin kestävän kehityksen (sustainable development) määritelmä lienee edelleen ns. Brundtlandin komitean määritelmä kestävästä kehityksestä: ”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa” (Rautiainen 1987). Käsite on muotoutunut ja vakiintunut osaksi arkeamme YK:n eri vuosikymmeninä toteuttamien huippukokousten julistusten ja sitoumusten kautta. Kestävään kehitykseen on perinteisesti yhdistetty ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen ulottuvuus. (Siirilä 2016.)

Tällä hetkellä YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon. Kestävään kehitykseen liittyy siis olennaisesti ajatus planeetan rajoista. Ihmisen toiminta on sopeutettava maapallon luonnonvaroihin ja luonnon kestokykyyn. YK:n kestävän kehityksen tavoitteita on yhteensä 17. Alatavoitteita on yhteensä 169. (Suomen YK-liitto 2023). Yksi YK:n Agenda 2030:n koulutukseen liittyvä tavoite on varmistaa vuoteen 2030 mennessä, että kaikki oppijat saavat kestävän kehityksen edistämiseen tarvittavat tiedot ja taidot (Puurula ym. 2021).

YK:n Rion julistus vuodelta 1992 sisälsi toimintaohjelman Agenda 21. Tästä lähtien kestävä kehitys on ollut kansainvälisen koulutuspolitiikan käsite (United Nations 1992). Nykyisin kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen tulevaisuuden keskeiseksi näkökulmaksi on nousemassa yhteiskunnan transformatiivinen muutos (UNESCO 2018). Transformatiivinen oppiminen ilmenee kokonaisvaltaisesti vastuullisena maailmasuhteena (Salonen & Rouhinen 2015). Ekososiaalisesti sivistynyt ihminen ymmärtää oman toiminnan vaikutukset toisiin ihmisiin, luontoon ja yhteiskuntaan. Tätä sivistyksellistä päämäärää meidän koulutuksen järjestäjien tulisi vaalia niin ammatillisessa kuin korkeakoulupedagogiikassa. (Siirilä ym. 2022.)

Yhdistyneiden Kansakuntien tavoiteohjelmaa Agenda 2030 voidaan perustellusti pitää globaalina tiekarttana kohti tavoiteltavaa kestävää tulevaisuuskuvaa. Tästä on johdettu myös Suomen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Sitoumuksen tavoitelausumat velvoittavat meitä rakentamaan muun muassa hiilineutraalia yhteiskuntaa, jossa luonnon kantokykyä ei ylitetä ja luonnonvaroja käytetään kestävällä tavalla. (Suomen kestävän kehityksen toimikunta 2016.)

On esitetty, että olemme siirtyneet Antroposeenin aikakaudelle (Crutzen 2002). Tällä tarkoitetaan aikakautta, jossa ihmisen vaikutus ilmakehään, valtameriin ja luontoon on kasvanut jo niin suureksi, että se tulee jättämään pysyvän jäljen planeettaamme. Antroposeenin ajalle kuvaavaa on se, että planeettamme ekologinen kantokyky on ylittynyt. Sen konkreettisin esimerkki on ilmastonmuutos (IPCC 2022). On perusteltua väittää, että kestävään kehitykseen oppiminen on ihmiskunnan suurin oppimishaaste. Koulutus on kestävyyssiirtymän avain. Toisin sanoen koulutuksen tulee edistää tietoja, taitoja ja asennoitumisen tapoja, jotka mahdollistavat käytäntöjen muuttamista kestäviksi. (Siirilä ym. 2022.)

Haaga-Helia on sitoutunut olemaan hiilineutraali ammattikorkeakoulu vuoteen 2030 mennessä. Olemme myös mukana Helsingin kaupungin Ilmastokumppaneissa, jossa tähdätään hiilineutraaliin pääkaupunkiin yhteisten sitoumusten kautta. Haaga-Heliassa onkin investoitu aurinkovoimalaan ja esimerkiksi Vierumäen toimipiste on sertifioitu ympäristöjärjestelmällä.

Haaga-Helia on viime vuosina profiloitunut myös vastuullisuusopintojen kautta. Opiskelijat voivat valita opintoihinsa esimerkiksi kiertotalouden, vastuullisuusraportoinnin ja rahoitusalan vastuullisuuden opintojaksoja. Avoimen AMK tarjonnassa on ollut myös kaikille koulutusohjelmille sopivia geneerisiä opintojaksoja, jotka käsittelevät kestävää kehitystä ja ilmastonmuutosta. Myös erilaiset vihreän siirtymän hankkeet ovat näkyvässä roolissa.

Haastatteluiden toteutus ja aineiston analysointi

Aineiston keruu toteutettiin vuoden 2022 aikana haastattelemalla Haaga-Helian kaikki 16 osaamisaluejohtajaa. Haastateltavilta kysyttiin, miten he ymmärtävät kestävän kehityksen käsitteen. Haastattelun tavoite oli tehdä näkyväksi, miten osaamisaluejohtajat tulkitsevat kestävän kehityksen käsitettä ja muodostaa yhtenäinen näkemys siitä, millaisena kestävä kehitys Haaga-Heliassa nähdään.

Tutkimusetiikkaa ja hyvää käytäntöä on noudatettu kaikissa aineiston keruun eri vaiheissa. Haastatteluaineistoa ja haastattelujen litteraatteja säilytetään tietosuojatulla levykkeellä. Haastatteluille myönnettiin Haaga-Helian tutkimuslupa. Haastateltavat anonymisoitiin eikä tuloksista ole tunnistettavissa yksittäinen haastateltava. (Tutkimuseettinen neuvottelukunta, 2012.) Haastattelija lähestyi ensin sähköpostitse haastateltavia ja sai heiltä suostumuksen haastatteluun. Haastattelu toteutettiin Zoomissa ja siitä tehtiin tallenne. Haastattelussa käytettiin avoimia kysymyksiä ja kysymysten asettelu laadittiin vastaamaan haastattelulle asettuja tehtäviä. Tarkat haastattelukysymykset olivat:

1. Miten ymmärrät kestävän kehityksen käsitteen?
2. Miten ymmärrät ekologisen kestävyyden?
3. Miten ymmärrät taloudellisen kestävyyden
4. Miten ymmärrät sosiaalisen kestävyyden?

Aineisto koostui nauhoitetuista haastatteluista (n=16) ja äänitteiden litteraateista (32 sivua). Litteroitu haastattelu lähetettiin haastateltavalle. Haastattelija vahvisti haastateltavalta, että litteroitu haastattelu vastasi sisällöllisesti toteutunutta haastattelua.

Aineiston analysoinnissa sovellettiin sisällönanalyysia, tarkemmin tekstianalyysia, joka perustui litteroituihin haastatteluihin. Analyysin kohteina olivat yksittäiset sanat ja väitelauseet (f). Tarkoituksenmukaisia käsitteitä ja väitelauseita tunnistettiin yhteensä 61. Näistä muodostettiin yhteensä 21 näkökulmaa. Oheinen taulukko tekee näkyväksi, millaisista väitelauseista rakentui näkökulma tulevaisuuden huomioiminen.

Taulukko 1. Esimerkki näkökulman Tulevaisuuden huominen rakentumisesta

Tulokset-luvussa esitetään, mitkä näkökulmat painottuivat haastateltavien käsitykseen kestävästä kehityksestä. Koska haastateltavilta kysyttiin myös heidän käsitystään ekologisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä, esitetään näihin yhdistetyt näkökulmat omina alalukuinaan. Ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmien visuaalisena esitysmuotona käytetään käsitekarttaa (concept map). Haastateltavat tunnistivat lähtökohtaisesti kestävän kehityksen liittyvän ekologiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen, mihin tuloksissa esiteltävä näkökulma kestävän kehityksen ulottuvuuksista viittaa.

Tulokset

Osaamisaluejohtajien käsitys kestävä kehityksestä

Osaamisaluejohtajat yhdistivät kestävän kehityksen käsitteeseen tulevaisuuden huomioimisen, kestävän kehityksen ulottuvuudet, vastuullisuuden ja eettisyyden sekä kestävän kehityksen toimintana ja päämääränä. Kestävä kehitys nähtiin myös arvona, megatrendinä ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kautta. Kestävään kehitykseen yhdistettiin myös tiede ja koulutus (taulukko 2).

Taulukko 2. Osaamisaluejohtajien käsitys kestävästä kehityksestä

Haastateltavat yhdistivät tulevaisuuden huomioimisen näkökulmaan yhteensä yhdeksän erilaista väitelausetta. Kestävää kehitystä tavoittelevien ratkaisujen tulisi olla pitkälle katsovia. Monet haastateltavat liittivät kestävään kehitykseen ylisukupolvisen näkökulman. Kestävän kehityksen nähtiin olevan toimintaa, joka turvaa sen, että elinympäristö säilyy myös tulevaisuudessa tuleville sukupolville. Erityisesti ympäristön kestävyys tulisi turvata myös tuleville sukupolville. Maapallon ekologisen kantokyvyn romahtamisesta ja elinkelpoisena säilymisesti omille lapsille kannettiin huolta. Haastateltavat pitivät tärkeänä, että seuraavillakin sukupolvilla tulee olla esimerkiksi metsiä, minne mennä tai puhdasta vesistöä, missä uida.

Kestävän kehityksen kautta pyritään turvaamaan se, että myös jälkipolvet voisivat elää hyvässä, turvallisessa maailmassa, ja olisi hyvät elämisen mahdollisuudet Suomessa ja kaikkialla. Tulevaisuuden huomioimisen näkökulma välittyi myös erään haastateltavan ajattelussa, jonka mukaan tehtävämme on jättää meidän jälkeen tuleville ihmisille vähintään yhtä hyvät mahdollisuudet elää hyvää elämää, kuin mitä meillä itsellämme on ollut.

Osaamisaluejohtajat yhdistivät kestävän kehityksen ekologiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen ulottuvuuteen yhteensä kahdeksan erilaista väitelausetta. Olennaisinta on löytää tasapaino ympäristön, luonnon ja taloudellisen kestävyyden välillä. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että ihminen ja ympäristö tulisi huomioida kaikessa taloudellisessa päätöksenteossa. Maapallon resurssit, ihmiset ja talous tulisi ottaa tasapainoisesti huomioon tulevaisuutta koskevassa päätöksenteossa. Kestävän kehityksen ulottuvuuksien ajateltiin ottavan huomioon kaiken. Siinä ovat ihmiset, koko yhteiskunta, talous ja tietysti luonto ja luonnonvarat. Haastateltavat yhdistivät ekologiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen useita näkökulmia, jotka esitetään Tulokset-osiossa vielä tarkemmin omina alalukuinaan.

Kestävän kehityksen ajateltiin olevan yhteiskunnallista, alueellista, jatkuvaa ja selkeää linjassa olevaa muutosta, jolla pyritään takaamaan tuleville sukupolville ja meille ihmiskunnalle hyvä ja ihmisarvoinen elämä sekä turvaamaan ekosysteemien elinvoimaisuus.

Osaamisaluejohtajat yhdistivät kestävään kehitykseen myös vastuullisuuden ja eettisyyden. Tähän näkökulmaan yhdistyi yhteensä kolme väitelausetta. Kestävän kehityksen, vastuullisuuden ja eettisyyden nähtiin muodostavan erottamattoman kolmikannan, jossa yhtä ei ole olemassa ilman toista. Kestävä kehitys nähtiin myös konkreettisena toimintana ja päämääränä. Esimerkiksi erään haastateltavan mukaan kestävä kehitys on kantava voima kaikessa Haaga-Helian toiminnassa ja tekemisessä. Toinen haastateltava sanoitti puolestaan kestävän kehityksen olevan se kolmion kärki ja tavoite, jota kohti kaikkien Haaga-Heliassa tulisi pyrkiä.

Osaamisaluejohtajat liittivät kestävän kehityksen osaksi yhteiskunnallista arvokeskustelua, tiedettä ja tutkimusta. Kestävä kehitys nähtiin megatrendinä, joka näkyy yleismaailmallisena muutoksena lähtien aina raaka-ainetuotannosta elämän edellytyksiin laajemmin. Kestävä kehitys liitettiin myös YK:n globaaleihin kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Osaamisaluejohtajien käsitys ekologisesta kestävyydestä

Osaamisaluejohtajat yhdistivät ekologisen kestävyyden luonnon kantokykyyn ja ympäristöhaittoihin, ilmastoon ja luonnonvaroihin (kuvio 1).

Kuvio 1. Osaamisaluejohtajien käsitys ekologisesta kestävyydestä

Eniten väitelauseita yhdistyi näkökulmaan luonnon kantokyky ja ympäristöhaitat, yhteensä seitsemän. Ekologinen kestävyys liitettiin siihen, että ihmisten toiminnasta aiheutuvat kuormitus ympäristölle pyrittäisiin minimoimaan. Ekologisen kestävyyden näkökulmasta pidettiin tärkeänä, että pyritään estämään ympäristöhaittoja kaikessa toiminnassa. Päätöksenteossa tulisi huomioida kaiken toiminnan luonnolle aiheuttamat seuraukset mahdollisimman tarkasti. Ekologinen kestävyys yhdistettiin myös ilmastonmuutokseen osana kestäviä ilmastoratkaisuija. Hiilijalanjälki yhtenä ihmisen toimintaa näkyväksi tekevänä mittarina koettiin tärkeäksi. Esitettiin myös toive siitä, että kaikki liikenteen ilmastopäästöt tulisi kompensoida ja siirtää kustannukset suoraan matkustamisen hintoihin. Ekologinen kestävyys liitettiin myös näkökulmaan luonnonvaroista. Meidän tulee löytää ratkaisuja, jossa huomioidaan luonnonvarojen kestävä käyttö ja turvataan luonnon monimuotoisuus.

Osaamisaluejohtajien käsitys taloudellisesta kestävyydestä

Osaamisaluejohtajat yhdistivät taloudelliseen kestävyyteen yhteensä 15 näkökulmaa, jotka liittyivät yritystoimintaan, kulutustottumuksiin, velkaantumiseen, hyvinvointiin ja kiertotalouteen (kuvio 2).

Kuvio 2. Osaamisaluejohtajien käsitys taloudellisesta kestävyydestä

Kestävän kehityksen ei uskottu toteutuvan, jos meillä on jatkuva talouskasvun ideologia. Taloudellisen kestävyyden ajateltiin tarkoittavan sitä, että ei riistetä toisaalta luontoa eikä ihmistä.

Yritystoiminnan näkökulmasta taloudellinen kestävyys yhdistettiin siihen, että johtaminen ja henkilöstöön suhtautuminen on kestävällä pohjalla. Yrityksen liiketoiminnan ja mallien tulisi kaikessa toiminnassa olla taloudellisesti kestävää. Haastateltavat tunnistivat myös tuotannollisesti kestävien ratkaisujen tärkeyden. Esiin nousi myös näkökulma erityisesti pörssinoteerattuihin yhtiöihin, joissa kaikissa on tällä hetkellä kestävästä kehityksestä vastaava henkilö. Kiertotalouteen viitattiin myös ja sen nähtiin olevan tällä hetkellä myös tietynlainen muotisana.

Taloudellinen kestävyys yhdistettiin myös valtion velkaantumiseen ja yritysten talouden tasapainoon. Sen nähtiin liittyvän myös kestäviin kulutustottumuksiin. Samalla yksi haastateltava pohti lisääntyneen vapaa-ajan määrän kasvun merkitystä kestävälle kehitykselle. Lisääkö vapa-aika myös luonnon näkökulmasta kestämätöntä kulutuskäyttäytymistä? Taloudellisen kestävyyden nähtiin olevan perusta myös hyvinvoinnille.

Osaamisaluejohtajien käsitys sosiaalisesta kestävyydestä

Osaamisaluejohtajat yhdistivät sosiaaliseen kestävyyteen yhteensä seitsemän näkökulmaa, jotka liittyivät tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen, hyvinvointiin, demokratiaan ja lainsäädäntöön (kuvio3).

Kuvio 3. Osaamisaluejohtajien käsitys sosiaalisesta kestävyydestä

Tasa-arvon näkökulmasta painottuivat tasa-arvokysymykset ja yhteiskunnan rooli heikommassa asemassa olevien ihmisten tukemisesta. Yhteiskunnallisen kehityksen ei haluta vahvistava sosiaalista epätasa-arvoa, jonka nähtiin olevan vaara myös yhteiskuntarauhalle. Sosiaalinen kestävyys yhdistettiin kanssakäymiseen, vuorovaikutukseen ja tasavertaisuuteen sekä yhdenvertaisuuteen liittyviin kysymyksiin. Sen nähtiin olevan keskeinen osa demokratiaa ja oikeusvaltiota. Myös näkökulma hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi nousi esille. Sosiaalisen kestävyyden nähtiin liittyvän kaikkiin yhteiskunnan toimintoihin, esimerkiksi lainsäädäntöön.

Yhteenveto

Haaga-Helian osaamisaluejohtajat yhdistivät kestävän kehityksen käsitteeseen tulevaisuuden huomioimisen, kestävän kehityksen ulottuvuudet, vastuullisuuden ja eettisyyden sekä kestävän kehityksen toimintana ja päämääränä. Kestävä kehitys nähtiin myös arvona, megatrendinä ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kautta. Kestävää kehitystä peilattiin myös tieteen ja koulutuksen kautta.

Haastateltavat toivat näkemyksissään esiin ilmastonmuutoksen haasteeseen vastaamisen ja voidaankin nähdä osaamisaluejohtajien käsityksen olevan monella tapaa linjassa sekä kansainvälisten, kansallisten että Haaga-Helian sitoumusten kanssa. Haaga-Helia on esimerkiksi sitoutunut olemaan hiilineutraali korkeakoulu vuoteen 2030 mennessä. Osaamisaluejohtajat korostivat toisaalta myös luonnon kantokyvyn ja monimuotoisuuden merkitystä. Voisiko Haaga-Helia edistää systemaattisemmin hiilineutraaliuden rinnalla myös luonnon monimuotoisuutta? Esimerkiksi Sitran (2022) selvityksen mukaan suomalaisten yritysten kannattaa selvittää liiketoiminnan luontoriippuvuudet ja -vaikutukset sekä luonnon vahvistamiseen liittyvät mahdollisuudet ennakoiden.

Ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet siihen, että tutkintoon johtava koulutus tuottaa osaajia, jotka osaavat edistää kestävää kehitystä työelämässä ja yhteiskunnassa. Sen konkreettisena toimenpiteenä ammattikorkeakoulujen yhteiset kestävän kehityksen osaamistavoitteet tullaan määrittelemään, ja samalla kestävän kehityksen roolia vahvistetaan osana opetussuunnitelmia ja jatkuvan oppimisen opintotarjontaa.

Haaga-Heliassa ollaan viime vuosina profiloiduttu erityisesti kiertotalouden ja vastuullisuusopintojen saralla. Sen lisäksi esimerkiksi Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opettajaksi opiskelevat voivat syventyä kestävän kehityksen pedagogiikkaan osana opetusharjoitteluaan (Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2023). Voisiko Haaga-Heliassa olla tarvetta myös enemmän geneerisille opintojaksoille, jotka vahvistaisivat kestävän kehityksen osaamista kaikissa koulutusohjelmissa?

Vaikka osaamisaluejohtajien käsityksessä kestävä kehitys yhdistettiin koulutukseen ja tieteen tekemiseen, niin siitä huolimatta näkökulma tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan jäi vähäiseksi. Voisiko Haaga-Helia sitoutua Arenen (2020) esittämään aloitteeseen luoda käyttöön kriteeristön, jonka avulla tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) sisältöjä ja tuloksia suunnitellaan, kehitetään, arvioidaan ja toteutetaan ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävästi ja vastuullisesti? Sen kautta Haaga-Helia voisi tehdä TKI-toiminnan vaikuttavuutta näkyvämmäksi kestävän kehityksen eri ulottuvuudet huomioiden.

Korkeakoulut ovat myös luvanneet seurata säännöllisesti henkilöstön kestävän kehityksen ja vastuullisuuden osaamisen kehittymistä, jonka pohjalta luodaan yhteisiä ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen ja vastuullisuuden kehittämistoimia tai -suosituksia. (Arene 2020). Miten tunnistaa ja vahvistaa Haaga-Helian henkilöstön osaamista kestävän kehityksen ja vastuullisuuden näkökulmasta? Kestävä kehitys ja vastuullisuus tulee nähdä geneerisenä työelämätaitona (Euroopan komissio 2022), joka koskee meitä kaikkia. Näin ollen sitä ei kuulu verhoilla organisaatiossa ainoastaan yksittäisten henkilöiden vastuulle.

Osaamisaluejohtajien käsityksessä kestävästä kehityksestä korostui ilahduttavasti tulevaisuuden huomioiminen. Näkökulma on olennainen, koska tänä vuonna Haaga-Heliasta valmistuvat opiskelijat ovat työelämässä vielä 2060-luvulla. Onkin perusteltua kysyä, millaisen ihmiskäsityksen ja arvoperustan siirrämme perintönä meiltä valmistuville opiskelijoille?