Motivaatio ja itseohjautuvuus verkko-opinnoissa

Ryanin ja Decin (2000) itseohjautuvuusteorian avulla voidaan ymmärtää yksilön motivaatioon vaikuttavia tekijöitä. Teorian taustalla ihminen nähdään aktiivisena, itseohjautuvana ja omia päämääriään toteuttavana toimijana. Itseohjautuvuusteorian mukaan ihmisellä on kolme psykologista perustarvetta: omaehtoisuus, kyvykkyys ja yhteisöllisyys, jotka ovat välttämättömiä kehitykselle.

Omaehtoisuus eli autonomia tarkoittaa halua päättää tekemisensä, jolloin motivaatio tekemiseen tulee ihmisen sisältä ilman ulkopuolista ohjausta. Kyvykkyydellä tarkoitetaan opiskelijan kykyä osata asia, saada asioita aikaiseksi ja selviytyä haasteista. Yhteisöllisyydellä viitataan ihmisen tarpeeseen olla yhteydessä muihin, muista välittämistä ja tarvetta kokea tulleensa välitetyksi.

Opiskelijoiden itseohjautuvuus ja motivaatio olivat ydinkäsitteet, joiden avulla tutkimme kolmen eri oppilaitoksen monimuoto-opiskeljoiden kokemuksia verkko-opinnoista sekä havaintoja oppimisanalytiikan käytöstä ja tarpeista. Kyselytutkimus oli osa lukuvuoden aikana toteutettua MOPPA-hanketta, ja siihen osallistui Haaga-Helian lisäksi opiskelijoita Axxellista ja Prakticumista, jotka ovat ruotsinkielisiä toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia. Tässä tekstissä kuvataan kyselyn vastauksissa esiin tuleet keskeisimmät teemat ja havainnot.

Oppijaa tukevat ratkaisut ja työkalut

Opettaja voi tukea opiskelijoita näiden kolmen perustarpeen osalta opintojen aikana. Opettaja voi auttaa kehittämään itsesäätelyä ja itseohjautuvuutta esimerkiksi siten, että hän vastaa opiskelijan kysymyksiin ja pyyntöihin ja on läsnä ja tavoitettavissa myös verkossa.

Verkko-oppimisympäristössä opettaja suunnittelee opintojaksolle rakenteen ja sen selkeys ja aineiston valmiiksi jäsentäminen onkin yksi tärkeimmistä itseohjautuvuuden kehittymistä tukevista tekijöistä verkko-opiskelussa. Selkeän rakenteen lisäksi opiskelijalle tulisi antaa valta päättää etenemisestä.

Autonomian kehittymistä tukee tiettyyn rajaan asti joustavuus esimerkiksi määräajoissa, lupa suorittaa tehtäviä opiskelijalle itselleen sopivassa järjestyksessä ja omalla aikataululla.

Myös yksilöllistä oppimispolkua tukevat työkaluratkaisut, esimerkiksi ItsLearningin sisältämä oppimispolkutyökalu, saattavat tarjota apua johdonmukaiseen tiedon esittämiseen ja oleellisen tiedon saatavuuteen. Oppimispolut tulee kuitenkin rakentaa niin, että niissä liikkuminen on teknisesti sujuvaa ja opiskelijalla on viime kädessä vapaus valita etenemisen järjestys ja tahti. Tämä kaikki tukee opiskelijan omaehtoisuuden kokemusta.

Analytiikka motivaation tueksi

Opettajan tuen vaikutus on suurimmillaan, kun tarvitaan ulkoisen motivaation kanavoimista oppimiseen. Tutkimuksessamme monia opiskelijoita motivoi halu valmistua ja saada tietyn alan pätevyys. Opettajan vastuulla on auttaa opiskelijoita ymmärtämään, minkälaista osaamista pätevyyden saamiseksi tarvitaan ja mitä opiskelijan on tehtävä saavuttaakseen vaaditut osaamiset. Tätä voi tehostaa ottamalla käyttöön erilaisia tavoitteenasettelun työkaluja tai kyselyitä sekä itsearviointeja.

Myös erilaiset oppimisanalytiiikan raportit, jotka koostavat dataa opiskelijan toiminnasta opintojaksolla, voivat olla motivoivia osalle opiskelijoista. Niiden avulla opiskelija huomaa, mitä hän on tehnyt ja missä kohdin hän on menossa suhteessa päämäärään. Analytiikan koontinäkymä voi auttaa heikosti itseohjautuvia opiskelijoita pääsemään opinnoissa alkuun ja eteenpäin. Opintojaksolla voi olla heti alussa nopeita aktiviteetteja ja materiaalia, joiden suorittaminen, katsominen tai lukeminen nostaa aktiivisuutta ja samalla kurssin etenemis- tai suoritusastetta. Näin heikommin itseohjautuvat opiskelijat saadaan motivoitua jatkamaan.

Automatiikasta apua ohjaavaan palautteenantoon

Jotta analytiikkadata olisi opiskelijalle merkityksellistä, sen tulisi olla ennustavaa ja ohjaavaa pelkän jo tehdyn toteamisen sijaan. Motivaatiotekijöistä kyvykkyyttä voi tukea jatkuvalla ja oikea-aikaisella palutteella, joka voi oppimisympäristössä olla myös automatisoitua. Tunne kyvykkyydestä ja osaamisesta voimistuu jokaisen vahvistavan viestin myötä: esimerkiksi testeissä voidaan helposti kertoa opiskelijalle, onnistuiko hän vastauksissaan vai ei. Oppimisympäristöissä kannattaisi ottaa käyttöön mahdollisimman paljon automaattisen palautteen sisältämiä työkaluja opettajan henkilökohtaisen palautteen rinnalle.

Tutkimuksessamme vain yksi ryhmä toi esiin yhteisöllisyyden tarpeen osana verkko-oppimista. Vuorovaikutus opettajaan esimerkiksi palautteen avulla tai ylipäätään opettajan tavoittaminen koettiin kuitenkin tärkeäksi. Jos oppimisprosessi on muotoiltu oppimisanalytiikan välinein siten, että se tuottaa opettajalle tietoa opiskelijoiden mahdollisista ohjaustarpeista oikea-aikaisesti, se palvelee opiskelijoiden toiveita. Lisäksi prosessiin voidaan sisällyttää digitaalisia jalanjälkiä tuottavia toiminnallisuuksia tai esimerkiksi fiilismittareita, jotka auttavat opettajaa oikea-aikaisen ohjauksen ja vuorovaikutuksen tarjoamisessa.

Kirjoitus pohjautuu Moppa (Motivation och självreglering på inlärningsplatta med hjälp av inlärningsanalytik) -hankkeessa tehtyyn tutkimukseen. Svenska Kulturfonden rahoittaa hanketta.