Pedagogiikka
Julkaistu : 12.11.2026
Pedagogisen videon eli opetusvideon suunnittelussa on tärkeää pohtia, miten opettaja ja opetettava sisältö esitetään. Milloin opettajan kasvot ja niiden näkyminen tukee oppimistuloksia ja milloin opettajan kasvot kannattaa kokonaan poistaa?
Schneider ym. (2022) tuovat artikkelissaan esille CASTLE-teorian digitaalisessa oppimisympäristössä esiintyvät sosiaaliset vihjeet, kuten opettajan näkyvyys, katse ja eleet, jotka voivat käynnistää sosiaalisia, emotionaalisia ja motivaation prosesseja sekä lisätä oppimista. Teoria tukee näkemystä, jossa oppija kokee olevansa videota katsellessa vuorovaikutuksessa opettajan kanssa, vaikka hän opiskelee yksin. Etäopiskelussa, jossa yksinäisyys ja motivaation hiipuminen ovat tunnettuja haasteita, tällä on merkitystä.
CASTLE – teoria auttaa vahvistamaan sosiaalisen prosessin syntymistä
CASTLE- mallin (Cognitive-Affective-Social Theory of Learning in digital Environments) ovat kehittäneet Sascha Schneider, Maik Beege, Steve Nebel, Lenka Schnaubert ja Günter Daniel Rey, ja se on julkaistu Educational Psychology Review -lehdessä (verkossa 2021, painettuna 2022). CASTLE – teoria laajentaa aikaisempaa Morenon ja Mayerin (2007) verkko-oppimisen kognitiivis-affektiivista teoriaa (CATLM, Cognitive-Affective Theory of learning with Media), joka puolestaan laajentaa aikaisempaa Mayerin (1997) multimediaoppimisen kognitiivista teoriaa (CTML).
Multimediaoppimisen kognitiivinen teoria kertoo meille, miten oppija tallentaa kuulemaansa ja katselemansa tiedon työmuistin kautta pitkäkestoiseen muistiin. Tästä kerron lisää Onnistunut pedagoginen video motivoi opiskelijaa oppimaan -julkaisussani. Kognitiivis-afektiivinen -teoria täydentää kognitiivista teoriaa myönteisillä tunteilla ja merkityksellisyydellä. Kognitiivis-affektiivisesta -teoriasta voi lukea lisää Näin luomme oppimista ja hyvinvointia tukevat dia- ja videoesitykset tekoälyn aikakaudella -julkaisustani.
Yksilöllistä oppimista digitaalisissa ympäristöissä on pitkään selitetty pääasiassa näillä kognitiivisesti painottuneilla teorioilla. CASTLE -teoria tuo mukanaan sosiaaliset prosessit, jotka tulevat esille myös silloin, kun ihminen opiskelee yksin digitaalisten materiaalien parissa (Schneider ym. 2022).
CASTLE-teoriassa oppiminen määritellään yhden oppijan ja digitaalisen oppimateriaalin väliseksi vuorovaikutukseksi. CASTLE – mallin mukaan digitaalisen oppimateriaalin sosiaaliset vihjeet ovat mitä tahansa digitaalisen oppimateriaalin piirteitä, joka viittaa toiseen ihmiseen tai jotka saavat oppijan kokemaan olevansa vuorovaikutuksessa jonkun kanssa.
Sosiaalisia vihjeitä ovat muun muassa oppijaan kohdistunut puhuttelu, kohteliaisuus, emotionaalisuus, ihmismäiset hahmot, ääni ja puheen painotukset, eleet, katse, annettupalaute ja sosiaalinen vertailu (esim. tulostaulukot). Vihje herättää oppijan mielessä niin sanotun sosiaalisen skeeman, eli opitun käsityksen siitä, miten keskustelussa ja vuorovaikutuksessa toimitaan. Sosiaalisten prosessien vaikutus kasvaa sitä mukaa, mitä enemmän materiaalissa on sosiaalisia vihjeitä. Oppija alkaa kohdella materiaalia ikään kuin keskustelukumppanina, jolloin hän kuuntelee tarkemmin, yrittää ymmärtää ja haluaa vastata. (Schneider ym. 2022.)
Millaiset opettajan sosiaaliset vihjeet tukevat oppimista pedagogisella videolla?
CASTLE:n mukaan sosiaalinen vihje on sitä voimakkaampi, mitä useampaa aistikanavaa (kuulo, näky, haju, maku) se käyttää, mitä elävämpi ja liikkuvampi se on ja mitä enemmän se reagoi oppijaan. Pelkkä teksti välittää heikkoja vihjeitä, video vahvempia ja vuorovaikutteinen ympäristö vahvimpia. Opettajan staattinen valokuva on siis heikko vihje, kun taas opettaja, joka puhuu, elehtii ja katsoo sisältöön, on vahva sosiaalinen vihje.
Videon pituus on tärkeä, sillä oppimiseen tarkoitetut videot eivät kannata olla pitkiä. On helpompi omaksua asioita lyhyestä ja selkeästä videosta, eikä oppija kognitiivisesti kuormitu liikaa. Wordleyn, Greggin, Jonesin ja Von (2024) mukaan sopiva mitta pedagogiselle videolle on 6 minuuttia. Jos asiaa on enemmän, kannattaa videoita tehdä useampi.
Sosiaalisia vihjeitä videolla lisää opettajan oma kuva. On tärkeää huomioida, että oppijat katsoivat videolla näkyvää opettaja jopa noin 20 prosenttia ajasta. Tämä taas vähentää aikaa, jonka oppijat käyttävät videolla kuvamateriaalien, kuten diojen ja kaavioiden katsomiseen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että oppijat olisivat katsoneet vähemmän videota kokonaisuudessaan tai oppineet vähemmän. (Beege ym. 2023.)
Wangin ja Antonenkon (2017) tutkimuksessa oppijat katsoivat opettajaa videolla jopa 22–26 prosenttia ajasta. He antoivat kuitenkin korkeammat tyytyväisyysarvosanat sekä helpoista että vaikeista aiheista, vaikka ilmoittivat opinnoissa panostavansa vähemmän vaikeaan aiheeseen ja saavuttivat paremman muistamiskyvyn helpossa aiheessa kuin oppijat, jotka eivät nähneet ohjaajaa.
Ratkaisevaa on kuitenkin toteutustapa, sillä kokonaisuutena opettajan näkyminen paransi hieman muistamista sekä lisäsi oppijoiden motivaatiota, myönteisiä tunnekokemuksia ja sosiaalista läsnäoloa (Beege ym. 2023). Opettajan kannattaa pitää omaa kasvokuvaansa esillä videossa, koska oppijat pitävät siitä. Sen on osoitettu tukevan sosiaalisten vihjeiden antamista, joka lisää oppimista, varsinkin kun opettaja käyttää videolla eleitä. Eleitä käyttäneiden opettajien videot paransivat hieman sekä opitun muistamista että tiedon soveltamista verrattuna videoihin, joissa opettaja ei elehtinyt. (Li ym. 2024.) Käytännössä opettajan kannattaa käyttää tarkoituksenmukaisia eleitä, jotka tukevat videon ydinsisältöä.
Elehtivä opettaja lisäsi myös oppijoiden kokemaa sosiaalista läsnäoloa, myönteisiä tunteita ja motivaatiota. Sosiaalinen läsnäolo laukaisee oppijoissa sosiaalisen reaktion, joka johtaa syvempään kognitiiviseen prosessointiin ja parempiin oppimistuloksiin (Mayer 2014). Myös myönteinen opettaja lisää myönteisiä tunteita, motivaatiota, tyytyväisyyttä sekä oppimistuloksia.
Positiiviset tunteet ja niiden muodostuminen on tärkeää, sillä ne lisäävät opiskelun iloa ja hyvinvointia. (Kiikeri 2025.) Videolla oppimistuloksia lisää myös opettajan oppijaa puhuttelevat puhetyyli, muodollisen tyylin sijaan (Cromley & Chen 2025).
Sosiaalisen läsnäolon tunne lisääntyy, kun videolla opettaja suuntaa katseensa siihen kohtaan esitystä tai materiaalia, jota hän parhaillaan selittää, näin saadaan hyvä oppimistulos. Vielä vahvempi sosiaalinen vaikutus havaittiin, kun opettaja piti katseen materiaalissa siitä kertoessaan ja suuntasi katseensa oppijaan eli kameraan, kun puhutteli oppijaa. Kameraan katsominen tukee oppijan parasosiaalista vuorovaikutuksen kokemusta, eli oppija tuntee olevansa vuorovaikutuksessa opettajan kanssa, vaikka vuorovaikutus on yksisuuntaista, eikä opettaja näe tai kuule oppijaa. Vähiten oppimista tuki se, kun opettaja vaihteli katsetta materiaalin ja kameran välillä tai jopa vältteli katsomasta kameraan. (Kuang ym. 2023.) Oppimistuloksia parantaa myös se, että videon sisältö rakentuu vaiheittain ja oppijan huomio ohjautuu siihen (Zhang ym. 2025).
Milloin opettajan kannattaa välttää videolla esiintymistä?
Opettajan näkyminen videolla voi tukea oppimista, mutta sen ei tulisi viedä huomiota oppimisen kannalta olennaiselta visuaaliselta sisällöltä. Kun oppijan on nähtävä ja ymmärrettävä yksityiskohtainen kaavio tai muuttuva visuaalinen esitys, opettajan kuvan voi jättää kyseisestä kohdasta pois. Jos opettaja ei ole videolla näkyvissä, persoonallinen puhetapa ja oma ääni tukevat sosiaalisen tunteen syntymistä. Kun keskeinen sisältö välittyy puheena, jota kuva täydentää, opettajan näkyminen videolla voi vielä tukea oppimiskokemusta ja muistamista. (Beege ym. 2023.)
Beege ym. (2023) ohjeistavat opettajaa kiinnittämään huomiota myös videolla esiintymiseen, sillä jos opettaja puhuu videolla monotonisesti, lukee suoraa kalvoja, eikä puhuttele oppijaa tai katso kameraan, kannattaa harkita opettajan kuvan poistamista videolta. Tämä saattaa jopa haitata oppimista, koska oppijan katse voi kiinnittyä opettajaan ja hänen käytökseensä, eikä oppimiseen. Häiriötekijöitä voivat olla myös videolla opettajan takana näkyvä sotkuinen kotitausta, joka voidaan kokea ylimääräisenä kognitiivisena kuormituksena. Myös opettajan vaihtaessa paikkaa, voi oppijan katse kiinnittyä opettajaan ja häiritä opetettavan sisällön seuraamista.
Sosiaalisten vihjeiden monet kasvot
Pedagogisella videolla opettajan näkyminen tai näkymättömyys on vain yksi sosiaalinen vihje. Vihjeitä ovat myös äänien käyttö ja kohtelias puhutteleva esiintyminen. Toisaalta realistisempi tai vahvempi sosiaalinen vihje ei automaattisesti ole parempi, sillä esimerkiksi piirroshahmo voi tukea oppimista paremmin kuin oikean ihmisen videokuva. Li ym. (2024) havaitsivat, että oppijat muistivat sisällön paremmin, kun videolla opetti piirroshahmo ihmisen sijaan. Piirroshahmon kanssa oppijat myös katsoivat enemmän olennaista oppimateriaalia. Ei ollut väliä, oliko piirroshahmo ihminen tai eläin, joka tapauksessa se tuki muistamista ja soveltamista paremmin kuin materiaali ilman opettajahahmoa.
Videolta oppimista voidaan tehostaa aktivoimalla opiskelijaa ennen videon katsomista, sen aikana ja sen jälkeen (Brame 2016). Ohjaavat kysymykset ennen katsomista suuntaavat huomiota olennaiseen (Lawson, Bodle, Houlette & Haubner 2006), ja videon lomaan sijoitetut kysymykset vähentävät ajatusten harhailua ja parantavat oppimistuloksia (Szpunar, Khan & Schacter 2013). Videon jälkeen sisältöä kannattaa käsitellä esimerkiksi reflektiotehtävillä. CASTLE-mallin näkökulmasta vuorovaikutteisuus myös vahvistaa materiaalin sosiaalisia vihjeitä (Schneider ym. 2022).
Tekoäly tuo sosiaalisen vihjeen tukemiseen uuden ulottuvuuden. Opettaja voi nykyään tuottaa videon puhesynteesillä, tekoälyavatarilla tai omalla digitaalisella kopiollaan ilman, että hän itse on kameran edessä. Ensimmäisten kokeellisten tutkimusten mukaan tekoälyllä tuotetuista videoista opitaan suunnilleen yhtä hyvin kuin ihmisen tekemistä, mutta oppimiskokemus jää hieman heikommaksi ja tekoälyopettaja voi tuntua etäiseltä tai epämukavalta (Netland, von Dzengelevski, Tesch & Kwasnitschka 2025).
CASTLE-mallin valossa tämä on ymmärrettävää, kun oppija tunnistaa vihjeet keinotekoisiksi, ne eivät välttämättä herätä samaa sosiaalista kokemusta kuin aito ihminen. Juuri sosiaalinen kokemus on se, mitä opettajan läsnäololla ensisijaisesti tavoitellaan. Tekoäly voi siis tehostaa videoiden tuotantoa ja esimerkiksi kääntämistä, mutta se ei automaattisesti korvaa sitä, mitä aito opettajan läsnäolo tuo oppimiseen.
Artikkeli on tehty osana EduMedia-hanketta, jossa rohkaisemme korkeakoulujen opettajia ja henkilöstöä kehittymään mediasisältöjen tekijöinä sekä tuottamaan työelämälähtöisiä, pedagogisesti laadukkaita ja vaikuttavia mediasisältöjä jatkuvan oppimisen tueksi. Hanke on euroopan unionin osarahoittama (ESR+).
Lähteet
Beege, M., Schroeder, N. L., Heidig, S., Rey, G. D., & Schneider, S. 2023. The instructor presence effect and its moderators in instructional video: A series of meta-analyses. Educational Research Review, 41, Article 100564.
Brame, C. J. 2016. Effective educational videos: Principles and guidelines for maximizing student learning from video content. CBE—Life Sciences Education, 15(4), es6.
Cromley, J. G., & Chen, R. 2025. A meta-analysis of Richard Mayer’s multimedia learning research: Searching for boundary conditions of design principles across multiple media types. Educational Research Review, 49, Article 100730.
Kiikeri, P. 2025. Onnistunut pedagoginen video motivoi opiskelijaa oppimaan. eSignals Pro. Haaga-Helia.
Kiikeri, P. 2025. Opiskelun ilo ammatillisen koulutuksen verkko-opinnoissa. Väitöskirja. Lapin yliopisto.
Kiikeri, P. 2026. Näin luomme oppimista ja hyvinvointia tukevat dia- ja videoesitykset tekoälyn aikakaudella. eSignals Pro. Haaga-Helia.
Kuang, Z., Wang, F., Xie, H., Mayer, R. E., & Hu, X. 2023. Effect of the instructor’s eye gaze on student learning from video lectures: Evidence from two three-level meta-analyses. Educational Psychology Review, 35, Article 109.
Lawson, T. J., Bodle, J. H., Houlette, M. A., & Haubner, R. R. 2006. Guiding questions enhance student learning from educational videos. Teaching of Psychology, 33(1), 31–33.
Li, W., Kuang, Z., Leng, X. Mayer, R. & Wang. F. 2024. Role of Gesturing Onscreen Instructors in Video Lectures: A Set of Three-level Meta-analyses on the Embodiment Effect. Educ Psychol Rev 36, 67.
Li, W., Wang, F., & Mayer, R. E. 2024. Increasing the realism of on-screen embodied instructors creates more looking but less learning. British Journal of Educational Psychology, 94(3), 759–776.
Mayer, R. E. (toim.). 2014. The Cambridge handbook of multimedia learning (2nd ed.). Cambridge University Press.
Mayer, R. E. 1997. Multimedia learning: Are we asking the right questions? Educational Psychologist, 32, 1–19.
Moreno, R. 2006. Learning in High-Tech and Multimedia Environments. Current directions in psychological science : a journal of the American Psychological Society, 15(2), 63-67.
Netland, T., von Dzengelevski, O., Tesch, K., & Kwasnitschka, D. 2025. Comparing human-made and AI-generated teaching videos: An experimental study on learning effects. Computers & Education, 224, 105164.
Schneider, S., Beege, M., Nebel, S., Schnaubert, L., & Rey, G. D. 2022. The Cognitive-Affective-Social Theory of Learning in digital Environments (CASTLE). Educational psychology review, 34(1), 1-38.
Szpunar, K. K., Khan, N. Y., & Schacter, D. L. 2013. Interpolated memory tests reduce mind wandering and improve learning of online lectures. Proceedings of the National Academy of Sciences, 110(16), 6313–6317.
Wang, J., & Antonenko, P. D. 2017. Instructor presence in instructional video: Effects on visual attention, recall, and perceived learning. Computers in Human Behavior, 71, 79–89.
Zhang, I. (Y.), Guo, X. H., Son, J. Y., Blank, I. A., & Stigler, J. W. 2025. Watching videos of a drawing hand improves students’ understanding of the normal probability distribution. Memory & Cognition, 53, 262–281.
Wordley, S., Gregg, A., Jones, L. J. N., & Vo, T. 2024. Make shorter videos: Insights into educational video duration from quantitative analytics. Teoksessa E. Crossin & M. Pour (toim.), Proceedings of the 35th Annual Conference of the Australasian Association for Engineering Education (s. 1255–1263). Engineers Australia.
Kirjoittaja on käyttänyt tekoälyä avukseen sisällön ideointiin ja taustatiedon etsimiseen.
Kuva: Haaga-Helia