Oppijan vierellä – miten korkeakoulut voivat tukea jatkuvia oppijoita

Jatkuva oppiminen on yhä useammin osa työikäisten arkea. Korkeakoulut tarjoavatkin monenlaisia vaihtoehtoja työelämässä tarvittavan osaamisen kehittämiseen. Ratkaisevaa on se, miten hyvin korkeakoulut kykenevät tunnistamaan ja ymmärtämään jatkuvien oppijoiden tarpeita sekä tukemaan oppijoita sopivien opintojen löytymisessä ja opintojen etenemisessä.

Sattumanvaraisuudesta tietoisiin valintoihin

Avoimen ammattikorkeakoulun oppijoilla on harvoin puutetta motivaatiosta ja tavoitteetkin ovat usein selkeitä. Tähtäimessä voi olla osaamisen täydentäminen, työuralla eteneminen, korkeakoulututkinnon suorittaminen tai alanvaihto. Tavoitteena voi olla myös eri aloihin tutustuminen tai tietyn täsmäosaamisen hankkiminen. Nyt vain pitäisi löytää ne itselle sopivimmat opinnot!

Korkeakoulujen on tärkeää tarjota työikäiselle saavutettavaa opinto-ohjausta jo siinä vaiheessa, kun hän pohtii erilaisia vaihtoehtoja. Tarjoamme Haaga-Heliassa opinto-ohjausta kaikille avoimen ammattikorkeakoulun tai täydennyskoulutuksen opinnoista kiinnostuneille. Oppijalla tulee olla selkeästi tiedossa, kenelle opinnot on tarkoitettu, mitä ne vaativat ja miten opintoja voi hyödyntää jatkossa. Tällöin hän voi tehdä aidosti itseään hyödyttäviä valintoja.

Tämä vaatii korkeakouluilta jatkuvaa tarkastelua sen suhteen, että opintojen osaamistavoitteet ja toteutustavat on kerrottu selkeästi ja saatavilla on ohjausta ja neuvontaa sopivien opintojen löytämiseen.

Avoimen ammattikorkeakoulun opinnoista kiinnostuneiden aikuisten kanssa käymissäni ohjauskeskusteluissa nousevat esiin hyvin konkreettiset pohdinnat: Mikä olisi minulle järkevin tapa edetä opinnoissa? Kuinka paljon aikaa opinnot vievät? Miten ne voisi rytmittää osaksi arkea?

Työikäiset kokevat hankalaksi erityisesti opiskelun ja muun elämän yhteensovittamisen, heikot mahdollisuudet panostaa kouluttautumiseen taloudellisesti, ajan puutteen sekä sen, ettei itselle sopivia opintoja koettu olevan saatavilla (Jotpa 2023). Jatkuvat oppijat tarvitsevat siis ohjausta opintojen valintaan ja kokonaisuuksien hahmottamiseen. Ilman ohjausta opiskelu jää helposti vain irrallisiksi kursseiksi ilman selkeitä suuntaviivoja.

Ohjauskeskusteluista keräämissäni palautteissa jatkuvat oppijat kertovat, että ohjaus on auttanut hahmottamaan paremmin erilaisia opintokokonaisuuksia sekä suunnittelemaan seuraavia askeleita. Ohjauskeskustelut ovat antaneet vastauksia kysymyksiin, jotka ovat mietityttäneet oppijaa. Opinto-ohjaajan tuella oppijat löytävät erilaisia vaihtoehtoja hyödyntää olemassa olevaa osaamistaan opinnoissa. Kun tavoitteet kirkastuvat, sitoutuminen opintoihin vahvistuu.

Opintojen imussa

Opintojen etenemisen kannalta ratkaisevaa on opintojen imu. Se syntyy silloin, kun opinnot ovat sopivan haastavia ja mielekkäitä sekä tuottavat onnistumisen kokemuksia. Opettajilla on tässä keskeinen rooli. Kannustava palaute, selkeät ohjeistukset ja oppijan yksilöllinen huomioiminen edistävät opintojen imua ja vahvistavat tunnetta siitä, että jatkuva oppija on osa korkeakouluyhteisöä siinä missä tutkinto-opiskelijakin.

Aika on rahaa, ja työikäiset oppijat pohtivat tarkkaan ajankäyttöään. Kouluttautumisesta tulee olla selkeästi hyötyä omaan työhön tai työuralla etenemiseen, jotta opintoihin käytetylle ajalle koetaan saatavan vastinetta (Erkkilä, Lamberg & Kortesalmi 2021).

Oppijat arvostavat työelämäläheisiä ja selkeästi eteneviä opintoja. Kun opintosisällöt ovat sovellettavissa omaan työhön, oppiminen ei jää irralliseksi, vaan se tukee työarkea ja oman asiantuntijuuden kehittymistä. Monipuoliset toteutustavat ja jouston mahdollisuus opinnoissa puolestaan vähentävät keskeyttämisiä.

Jatkuvien oppijoiden opintojen etenemisen haasteita voidaan selittää eri elämänalueiden yhteensovittamisen vaikeuksilla, puutteilla akateemisissa opiskelutaidoissa sekä siinä, että oppija ei hakeudu ohjauksen piiriin (Maunula, Maunumäki & Anttonen 2021).

Oppijoiden tilanteet ovat hyvin moninaisia. Monilta löytyy työ- ja elämänkokemusta pitkältäkin ajalta, ja tämä helpottaa opintojen suorittamista ja opitun soveltamista. Toisaalta aikaisemmista opinnoista voi olla vierähtänyt jo jonkin aikaa. Korkeakoulujen onkin tärkeää tarjota mahdollisuuksia esimerkiksi opiskelutaitojen ja kirjallisen viestinnän osaamisen kehittämiseen.

Koko korkeakouluyhteisö jatkuvan oppijan tukena

Kiikerin (2025) väitöskirjatutkimuksen mukaan opettajan hyvät opetus-, ohjaus-, palautteenanto- ja vuorovaikutustaidot sekä kiinnostus omaa alaa kohtaan lisäävät opiskelun iloa. Jatkuvat oppijat kertovatkin usein, että opettajan asiantuntemus ja kehittävä palaute ovat innostaneet oppimaan.

Ohjaus ja kannustus koko opintojen ajan on tärkeää, ja korkeakoulujen henkilöstö voi tukea oppijoita olemalla aidosti kiinnostuneita heidän opinnoistaan. Opettajien, ohjaajien, opintoneuvojien, tukipalveluiden ja muiden asiantuntijoiden – koko henkilökunnan on tärkeää olla mukana innostamassa, kannustamassa, kuuntelemassa, keskustelemassa ja motivoimassa.

Myös opinnoissa tarvittavien järjestelmien tulee toimia sujuvasti jatkuvien oppijoiden lähtökohdat huomioiden. Erilaiset tukipalvelut kirjastosta IT-tukeen edistävät osaltaan opintojen sujuvuutta ja erinomaista oppimiskokemusta. Jatkuvien oppijoiden tuen ja ohjauksen tulee olla kaikkien korkeakoulun asiantuntijoiden yhteinen tehtävä.

On ratkaisevan tärkeää, että korkeakouluissa kehitetään opetusta, ohjausta ja tukipalveluita siten, että kehitystyössä huomioidaan jatkuvien oppijoiden tarpeet. Opintojen tulee olla niin kiinnostavia ja työelämäläheisiä, että ne tempaavat aikuisen oppijan mukaansa. Haaga-Heliassa tehdään jatkuvasti työtä sen eteen, että jatkuvien oppijoiden näkökulmat oppimiseen saadaan entistä paremmin näkyviin. Tämä työ jatkuu edelleen.

Jatkuvan oppijan on myös tärkeää tietää saavansa aina tarvittaessa apua ja tukea opettajilta, ohjaajilta ja muilta korkeakoulun asiantuntijoilta. Näin oppijalla on Haaga-Helian sloganin mukaisesti avaimet parhaaseen osaamiseen.