Kasvupaja 2.0 – Kohti selkeämpää ja opiskelijalähtöisempää lähihoitajakoulutusta

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän rakennemuutos ovat aiheuttaneet sen, että sekä opiskelijoiden että opettajien on tarvinnut etsiä uusia toimintatapoja, jotka tuovat mukanaan myös uudenlaisia kehittämistarpeita opiskelijoiden ammatillisen kasvun tukemiseen. Tästä syystä opetushenkilöstön onkin etsittävä erilaisia ratkaisumalleja opiskelijalähtöiseen opiskelun tukemiseen.

Opiskelijoiden ammatillisen kasvun tukeminen ja siihen liittyvän pedagogiikan kehittäminen on uusia toimintatapoja vaativa tehtävä. Ammatillisen koulutuksen laatua voidaan kehittää siten, että toiminnan lähtökohtana on entistä vahvempi osaaminen ja opetushenkilöstön aito yhteistyö sekä ymmärrys opiskelijalähtöisestä ohjauksesta. Valmentajamaisen ohjauksen kehittäminen vaatii opetushenkilöstöltä rohkeutta ja intoa kokeilla erilaisia toteuttamistapoja sekä innostavia oppimisympäristöjä.

Ammatillisessa koulutuksessa opintojen keskeyttäminen, heikko opintoihin kiinnittyminen ja opiskelijoiden moninaiset tuen tarpeet ovat kasvava haaste. Erityisesti nuorten lähihoitajaopiskelijoiden joukossa tarve yksilölliselle ohjaukselle ja selkeille opintorakenteille korostuu. Hyrian Kasvupaja on syntynyt vastaamaan näihin tarpeisiin, mutta toiminnan kehittäminen on välttämätöntä laadukkaan opetuksen varmistamiseksi. Tämä artikkeli tiivistää Kasvupajan taustan, kehittämistarpeet ja suunnitellut toimenpiteet.

Ammatillisen koulutuksen haasteet

Opetus‑ ja kulttuuriministeriö (2025, 8–9) painottaa, että ammatillisen koulutuksen keskeisiä tavoitteita ovat nuorten koulutus‑ ja työelämäosallisuuden vahvistaminen sekä laadukkaan opetuksen ja tuen takaaminen kaikille opiskelijoille. Huoli keskeyttämisistä on perusteltu. Pelkän peruskoulututkinnon suorittaminen asettaa nuoret heikkoon asemaan toimeentulon ja työllistymisen kannalta. Opintojen keskeyttäminen linkittyy myös tulevaisuuden mielenterveyden haasteisiin ja syrjäytymiskehitykseen. Perusopetuksen jälkeisen tutkinnon suorittaminen onkin tärkeä nuoren tulevaisuutta suojaava tekijä. (Ristikari 2016, 19–20; Salmi 2021, 11–12)

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi 2026, 22–23) mukaan laajennetusta oppivelvollisuudesta huolimatta noin 6 % vuonna 2021 aloittaneista toisen asteen opiskelijoista keskeytti opintonsa. Valtaosa heistä oli ammatillisessa koulutuksessa, ja erityisen tuen opiskelijat olivat selvästi yliedustettuina. Arvioinnin mukaan tarvitaan varhaista tuen tarpeen tunnistamista, tiivistä nivelvaiheyhteistyötä ja riittäviä sekä oikein kohdennettuja tukitoimia.

Motivaatio ja kiinnittyminen opintoihin

Motivaation heikentyminen on merkittävä keskeyttämisen riskitekijä. Motivaatio ei ole pysyvä tila, vaan se muuttuu esimerkiksi onnistumiskokemusten ja ympäristön vaikutuksesta. Hyvä opettajatyö, selkeä pedagogiikka ja riittävä ohjaus lisäävät opiskelijan sitoutumista, kun taas heikot opetusolosuhteet ja vähäinen tuki heikentävät sitä (Salmi 2022, 15, 50–53).

Nuorten kehitysvaiheet vaikuttavat myös oppimiseen. Nuorten impulsiivisuus, mielihyvähakuisuus ja keskeneräiset itsesäätelytaidot haastavat oppimista (Honkanen 2024). Lisäksi puutteet unessa, ravinnossa ja jaksamisessa heikentävät opiskelukykyä. Opiskelijoiden psykologisten perustarpeiden – omaehtoisuuden, kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden – tukeminen lisää motivaatiota.

Opintojen alkuvaihe on korostuneen merkityksellinen. Sosiaalisten suhteiden syntyminen, sopivien oppimistapojen löytäminen ja kuuluminen oppilaitosyhteisöön ovat keskeisiä opintoihin kiinnittymiselle. (Niittylahti 2021, 5–6.)

Kasvupajan nykytila ja kehittämistarve

Kasvupaja aloitettiin vuonna 2023 Hyriassa hyvinvoinnin ja työelämävalmiuksien valmennuksena, mutta toiminta on vähitellen muovautunut kohti lähihoitajaopiskelijoiden tukemista. Valmennus- ja työpajatyyppisenä kokeiluna Kasvupajan nuorten ikäjakauma oli noin 16–29 vuotta, nykyisin keskimäärin 15–24 vuotta. Kasvupaja sijaitsee Hyrian Hyvinkään Kruunu-kampuksella, on auki 4–5 päivää viikossa ja on osa Hyrian nuorten lähihoitajakoulutusta.

Kasvupajalla voi suorittaa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon pakollisia tutkinnonosia, joko osittain tai kokonaan, mukaan lukien työssäoppiminen ja näytöt. Kasvupajalla voi suorittaa myös rästiin jääneitä opintoja osaamisalaopinnoista ja ammatillisista valinnaisista tutkinnonosista. Pääpaino on kuitenkin pakollisissa tutkinnonosissa sekä yhteisiin tutkinnonosiin (yto-aineet) kuuluvissa opinnoissa. Kasvupajalla opiskelija voi opiskella sovitusti koko tutkinnonosan tai tietyn jakson. Ajoittain opiskelijoita tulee tekemään Kasvupajalle tehtäviä kesken päivän, jos tunnilla opiskelu ei syystä tai toisesta onnistu.

Nykytilanteessa Kasvupajan haasteet ovat merkittäviä, sillä opiskelijat ovat eri vaiheissa opintojaan. Jokainen opiskelija tarvitsee henkilökohtaista ohjausta ja tukea omiin opintoihinsa. Tämä tuo haasteita ammatillisten aineiden opettamiseen, johon ei jää riittävästi aikaa. Opiskelijoilla on myös haasteita opiskelumotivaation ylläpitämisessä ja runsaasti poissaoloja. Yhteisten tutkinnonosien aineiden suorittaminen Kasvupajalla syö resurssia ammatillisten aineiden opetuksesta ja jatkuva yksilöllisten opintopolkujen suunnittelu ja järjestäminen kuormittavat henkilökuntaa.

Tilanne on johtanut siihen, että yksi opettaja tai ohjaaja saattaa samanaikaisesti tukea jopa 10–15 opiskelijaa, joista jokainen opiskelee eri tutkinnon osaa. Koska yhden opettajan tai ammatillisen ohjaajan aika ei riitä jokaisen auttamiseen riittävän nopeasti, opiskelijat turhautuvat ja opiskelumotivaatio laskee entisestään. Lisäksi työelämäyhteistyön järjestäminen on hankalaa ja ajoittain jopa mahdotonta. Laadukkaan, opiskelijaa parhaalla mahdollisella tavalla hyödyttävän ammatillisen opetuksen järjestäminen on ollut nyt käytännössä mahdotonta.

Kehittämistyön tavoitteet

Kasvupaja 2.0 ‑mallissa pyritään syksystä 2026 alkaen tarjoamaan selkeämpi, pedagogisesti toimiva ja ammatillista kasvua tukeva kokonaisuus. Kehittämisen päätavoitteita ovat laadukkaan ammatillisen opetuksen järjestäminen pakollisissa tutkinnon osissa eli asiakkaan kohtaamisen ja ohjaamisen sekä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämisen tutkinnonosissa ja työelämäyhteistyön lisääminen säännölliseksi ja monipuoliseksi osaksi opetusta ja oppimista. Tavoitteena on myös yhteisiin tutkinnonosiin kuuluvien opintojen (ytot) siirtäminen yto-pajoihin ja yto-buusteriin eli ytojen tukipajaan, jolloin tämä vapauttaa pedagogiset resurssit ammatillisiin opintoihin ja selkeyttää kokonaisuutta.

Tavoitteena on myös parantaa ennakoivaa ja varhaista ohjautumista Kasvupajalle siten, että Kasvupajan opettajat osallistuvat syksyllä 2026 uusien lähihoitajaryhmien opetukseen heti opintojen alkuvaiheessa. Opiskelija voi myös hakeutua Kasvupajalle jo opiskelupaikan vastaanoton yhteydessä, ja perusopetuksen opinto-ohjaajia on tästä tiedotettu. Varhaisella ohjautumisella parannetaan opiskelijan kiinnittymistä opintoihin ja ryhmäytymistä.

Tavoitteena on tukea opiskelijoiden jaksamista ja tilanteiden ennakointia laatimalla selkeä viikkotasoinen lukujärjestys, jossa näkyvät kaikki opinnot, mukaan lukien hyvinvointia tukevat tunnit ja työelämäyhteistyö. Nyt lukujärjestyksessä on näkynyt opiskelijalle vain pajapäivä ilman eriteltyä päivän sisältöä. Jatkossa pystymme toivottavasti tekemään yhteistyötä tiiviimmin ja koko ryhmää hyödyttävämmin yhdessä opiskeluhuollon toimijoiden kanssa. Lisäksi toinen Kasvupajan opettajista valmistuu ammatilliseksi erityisopettajaksi, jolloin erityisopetuksen resurssia saadaan pajalaisten hyödynnettäväksi.

Opiskelusta pyritään Kasvupajalla pyritään luomaan jatkossa joustava, mutta rajattu kokonaisuus, sillä Kasvupajalla opiskelua ei ole tarkoitettu koko tutkinnon suorittamiseen, vaan pääosin pakollisten tutkinnon osien aikaiseksi tukimuodoksi. Opiskelija voi myöhemmin siirtyä osaamisalavaiheessa takaisin Kasvupajalle lyhyelle jaksolle, mikäli tarvitsee tukea jaksamiseen tai opintoihin.

Kehittämistyön toteutus ja arviointi

Kevään 2026 aikana Kasvupajan opettajat ja ohjaaja ovat aloittaneet työskentelyn uuden mallin suunnittelun parissa. Kehittämistyötä ja opetuksen sisällön rajaamista on hahmoteltu yhteistyössä koulutuspäällikön kanssa. Yhteistyötä on yksittäisten opiskelijoiden kohdalla tehty erityisopettajan ja opiskeluhuollon toimijoiden kanssa. Kasvupajan opiskelijamäärä opiskelijalistalla on kevään aikana vaihdellut 10–23 opiskelijan välillä riippuen opiskelijoiden ajankohtaisista tuen tarpeista sekä ammatillisten opintojen etenemisestä. Työssäoppimisjaksoja on toteutunut tai on parhaillaan käynnissä yhteensä 8.

Työssäoppimisjaksot ovat olleet ajoittain haastavia opiskelijoiden henkilökohtaisten haasteiden vuoksi. Onnistumisiakin on kuitenkin koettu ja tutkinnon osia saatu suoritettua. Kasvupajan opiskelijat ovat olleet haluttomia opiskelemaan yhteisiin tutkinnon osiin kuuluvia aineita niiden pajoissa tai tukipajassa buusterissa, koska kokevat Kasvupajan turvalliseksi kotiryhmäkseen. Lisäksi tämän kevään aikana on Kasvupajalla ollut muutamia yksittäisiä opiskelijoita, jotka ovat ohjautuneet Kasvupajan kautta Hyriaan TUVA-koulutukseen, suorittamaan uutta ammatillista perustutkintoa tai erilaisiin Hyrian valmennuspalveluihin. Kokonaan koulusta on eronnut yksi ja opinnot keskeyttänyt väliaikaisesti yksi Kasvupajan opiskelija.

Varsinaiseen Kasvupaja 2.0 -kokeiluun päästään vasta syksyllä 2026. Nykyisten opiskelijoiden kanssa käydään yhteistä keskustelua opiskelusta ja siihen liittyvistä toiveista toukokuussa 2026 työssäoppimisjaksojen jälkeen. Tulevaisuudessa Kasvupajan toimintaa arvioidaan jatkuvasti, ja tarpeen mukaan muutoksia tehdään joustavasti ja ketterästi.

Päätelmä

Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on tukea opiskelijan ammatillista, sosiaalista ja yhteiskunnallista kasvua. Uudistettu Kasvupaja vastaa tähän tehtävään tarjoamalla rakenteeltaan selkeämmän, pedagogisesti perustellun ja opiskelijoiden hyvinvointia tukevan kokonaisuuden. Tavoitteena on, että jokainen opiskelija saa mahdollisuuden oppia, kasvaa ja edetä kohti ammatillista tutkintoa omien edellytystensä mukaisesti. Kasvupajan malli on varmasti monistettavissa muille aloille ja muihin oppilaitoksiin, ja osin saman tyyppistä toimintaa tiedetään jo olevan olemassa. Hyrian kasvupajalaiset ovat kokeneet sekä onnistumisia että epäonnistumisia, ja jaamme mielellämme näitä kokemuksia muiden hyödynnettäväksi.

Tekstin tiivistämisessä on käytetty apuna Copilot-tekoälyä.

Haaga-Helia on mukana kansallisessa INKLU-hankeessa (INKLU – Kohti inklusiivista ammatillista koulutusta) 1.3.2024–31.8.2026. Hankkeessa kehitetään ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien opiskelijoiden tarvitsemaa erityistä tukea opintojen aikana ja tuetaan työllistymistä. Julkaisu on osa hankkeessa jaettavia erityisopetuksen ja ohjauksen hyviä käytänteitä.