Toiminnallinen oppiminen ja liikepedagogiikka – liike yläkoulun aineenopettajien opetuksessa

Elokuussa 2026 voimaan tuleva perusopetuslain muutos velvoittaa esi- ja perusopetuksen edistämään liikunnallista elämäntapaa (Laki perusopetuslain muuttamisesta 245/2025). Muutoksen tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten liikunnallista elämäntapaa osana esi- ja perusopetusta sekä korostaa liikunnan merkitystä kokonaisvaltaisena elämäntaitona.

Liikkuminen ja toiminnallisuus eivät saa rajoittua vain välitunneille, vaan olisi tärkeää saada sidottua ne opetuksen rakenteisiin ja pedagogisiin ratkaisuihin. Toiminnallinen oppiminen ja liikepedagogiikka ovat keskeisiä tekijöitä edistämään liikunnallista elämäntapaa kouluissa. (Opetushallitus 2025.)

Helsingin Liikkuva koulu ja Move! -hankkeessa jatketaan liikunnallisen toimintakulttuurin kehittämistä ja vahvistamista erityisesti yläkouluissa. Hankkeen tärkeimpänä tavoitteena on sitouttaa koulut, koulujen johto ja henkilöstö vahvistamaan Liikkuva koulu -toimintaa. Koulujen sitoutumista ja rakenteiden vahvistamista tuetaan verkostotapaamisilla, koulujen Liikkuva koulu -tiimien sparraamisella, seminaarimatkalla ja tukimateriaaleilla. Osaamista ja osallisuutta lisätään välkkärikoulutuksilla ja toiminnallisen oppimisen koulutuksilla.

Haaga-Helian AMK-liikuttaa hankkeessa on sisäänkirjoitettuna yhteistyö Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa. Liikepedagogiikan työpajojen suunnittelu ja toteutus oli yksi tämän yhteistyön tulos. Tässä kirjoituksessa käsittelemme liikepedagogiikan työpajojen suunnittelua ja toteutusta perusopetuksen oman äidinkielen ja uskonnon opettajille.

Liike opetuksessa ja kehollinen oppiminen

Vapaa-ajan liikunta-aktiivisuudella on todettu olevan myönteinen yhteys oppimistuloksiin ja kognitioon peruskoulun oppilailla. Koulupäivän aikaisen liikunnan (esimerkiksi ohjatut liikunnalliset leikit) on todettu edistävän oppimista. Näiden lisäksi myös liikettä hyödyntävien opetusmenetelmien on todettu edistävän oppimista ja hyvinvointia. (Syväoja 2022.)

Liikkeen yhdistämistä opetukseen voidaan tarkastella kansanterveydellisestä näkökulmasta, jolloin oleellista on toiminnallisuus ja liike on usein väline. Toinen näkökulma on oppiminen. Siinä oppiminen nähdään kokonaisvaltaisena, inklusiivisena ja moninaisena prosessina, jossa liike ja aktiivisuus huomioidaan tavoitteellisesti pedagogisessa suunnittelussa. Liikepedagogiikassa korostuu oppimisen tavoite, kehollisuus ja kokemus, ei vain tehtävän suorittaminen ja liikkeen lisääminen. (Chalkley ym. 2024.)

Eräs liikepedagogiikan nykytutkimuksen keskeisiä käsitteitä on kehollinen oppiminen. Konsepti on sisäänrakennettuna työpajassa käytetyssä PedaMove-mallissa (Mäkelä & Roos-Salmi 2025). Käsite perustuu kehollisen kognition teoriaan (Liu ym. 2025), jossa ehdotetaan, että kognitiiviset prosessit, kuten ajattelu, muisti ja oppiminen, ovat syvästi yhteydessä kehoon ja sen vuorovaikutukseen ympäristön kanssa. Teoria haastaa perinteisen käsityksen, että kognitio on pelkästään aivojen toimintaa, ja sen sijaan korostaa kehon ja mielen välistä yhteyttä, jossa keho ja sen aistien ja motoristen järjestelmien vuorovaikutus ympäristön kanssa ovat keskeisiä kognitiivisten prosessien muovaajia.

Nykyisessä koulutuksessa kehollisella oppimisella on potentiaalia muokata opetus- ja oppimiskäytänteitä. Moniaististen kokemusten hyödyntäminen oppimisessa syventää ymmärrystä, vahvistaa motivaatiota ja edistää aktiivista osallistumista. Kehollisen oppimisen avulla oppijat voivat käsitellä abstrakteja käsitteitä konkreettisten, liikkeeseen ja aisteihin perustuvien kokemusten kautta, mikä tehostaa tiedon omaksumista ja soveltamista (Liu ym. 2025). Kehollinen oppiminen vahvistaa toimijuutta, uteliaisuutta ja yhteyttä toisiin (Bayers 2025).

Yhteistyönä toteutetut liikepedagogiikan työpajat

Haaga-Helian AMK liikuttaa -hankkeen ja Helsingin kaupungin perusopetuksen yhteistyönä toteutettiin toiminallisen oppimisen ja liikepedagogiikan työpajat oman äidinkielen ja vähemmistöuskontojen opettajille. Työpajojen tavoitteena oli, että osallistuja tutustuu toiminnalliseen opetukseen ja liikepedagogiikkaan, saa käytännön ideoita liikkeen soveltamiseen opetustyössä ja muotoilee liikelupauksen omaan opetukseensa.

Työpajojen suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnettiin Mäkelän ja Roos-Salmen (2025) liikepedagogiikan työkaluksi kehittämää PedaMove-mallia:

• Motivointi: Työpajan alussa perustelut liikkeen tärkeydestä ja yhteydestä oppimiseen tutkittuun tietoon pohjautuen sekä liiketehtävällä.
• Organisointi: Mahdollistettiin liikuskelu koko työpajan ajan ja toteutettiin rastipistetyöskentely pienryhmissä, joissa fasilitoija huolehti siitä, että kaikki saivat puheenvuoron. Rasteilla ideoitiin ja jalostettiin yhdessä valittua harjoitetta.
• Vahvistaminen: Kukin ryhmä esitteli oman yhdessä jalostetun harjoitteensa, joista saivat kannustavaa ja positiivista palautetta osallistujilta sekä työpajan vetäjiltä.
• Esimerkki: Janaväittämillä opitun koonti ja palaute. Henkilökohtaisen, omaan opetukseen liittyvän liikelupauksen muotoilu parin kanssa keskustellen.

Tutkimustietoa hyödynnetään käytännössä

Työpajaosallistujat saivat elää (Shapiro & Stolz 2019) PedaMove-mallin läpi konkreettisena havainnollistamisena omaa opetustyötään varten. Oppimistavoitteita havainnollistettiin toiminnallistamalla ja vuorovaikutuksella. Kehollisia elementtejä työpajaan toivat erilaiset tehtävät. Janalle asetuttiin alku- ja loppumittauksiin, jolloin askelia ottamalla ja omalla keholla konkretisoitiin lähtö- ja lopputasoja (Mäkelä & Roos-Salmi 2025).

Pariporinan lisäksi parin kanssa tehtäviä kehollisia harjoituksia oli mm. peililiike, jossa kuunnellaan parin tarinaa ja samaan aikaan matkitaan parin muodostamaa liikettä peilikuvana. Harjoituksen tarkoituksena on harjoittaa keskittymistä, empaattista läsnäoloa, kehollista kuuntelua, vuorovaikutus- ja synkronointitaitoja sekä erityisesti opettajille tärkeää kykyä havainnoida ja reagoida sensitiivisesti. Neurotieteen tutkimuksien mukaan pareittain peilikuvana tehtävät liikkeet vahvistavat peilisolujärjestämää, joka vahvistaa toisen toiminnan ymmärtämistä ja lisää luottamusta. (Bayers 2025; Moffat ym. 2024.)

Luokkatila oli muokattu mahdollistamaan monipuolisesti liikepedagogiikan ja kehollisen oppimisen toteutumisen (Bayers 2025). Työpöydät oli poistettu keskeltä liikkumiselle vapaan tilan aikaansaamiseksi ja siirretty nurkkiin ryhmissä seisaaltaan tehtäviä harjoituksia varten. Ryhmissä tehtävät harjoitukset olivat osallistujien liikepedagogisten kokemusten ja ideoiden parastelua eli edelleen kehittämistä ja monistamista. Esittelyvaiheessa ideoista toiseen siirryttäessä siirryttiin myös fyysisesti eri rastille.

Työpajoista kertyneet kokemukset ovat rohkaisevia

Osallistujien odotukset liittyivät käytännön opetuksessa kohdattujen haasteiden selättämiseen. Opettajat kokivat, että tietoa löytyy eri lähteistä paljon, mutta sen suodattamiseen ja testaamiseen ei ole riittävästi aikaa. Työpajassa odotukset täyttyivät osallistujien saadessa toisiltaan uusia, käytännössä hyväksi havaittuja vinkkejä liikkeen lisäämiseen opetukseen. Vertaisryhmässä ideoiden parastelu myös rohkaisee heitä liikepedagogiikan toteuttamiseen. Heidän omissa kokemuksissaan tuli esille mielenkiintoisia havaintoja, kuten oppijoiden keskinäisen leikkimielisen kilpailun motivoiva vaikutus.

Työpajat antoivat tuoreita oppeja liikepedagogiikasta oman äidinkielen ja vähemmistöuskontojen opettajille. Toiminnallisen oppimisen keinoja hyödynnetään jo opetuksessa, ja kokonaisvaltaisesti liikepedagogiikan ymmärrys on kohderyhmällä jo hyvällä alulla. Työpajoihin osallistuneet opettajat saivat lisää välineitä tulevan lakimuutoksen vaatimusten täyttämiseen edistämään liikunnallista elämäntapaa. Työpajojen toteuttajille kertyi arvokasta kokemusta opettajien kohtaamista arjen haasteista ja heille tarjottavien ratkaisujen tarpeesta liikkeen lisäämiseksi.

Kuva: Shutterstock